Havaintoja: Ruotsin ja Yhdysvaltain tiivistyvä turvallisuuspoliittinen yhteistyö

Yhdysvaltojen johtama liittouma tiivistää sotaista yhteistyötään Ruotsin kanssa ja Ruotsin suuri Aurora-sotaharjoitus riehuu täydellä voimalla. Samaan aikaan on järjestetty Venäjän yhteisharjoitus Zapad. Venäjän puskurivyöhyke kaventuu läntisen liittouman puristuksessa Suomelle ja Ruotsille kohtalokkain seurauksin.

Tiivistyvä Ruotsin ja USA:n sotilaallinen yhteistyö

Yhdysvaltojen varapuolustusministeri Robert Work vieraili Ruotsissa viime vuoden huhtikuussa. Tämä vierailu oli kyseisellä tasolla 16. vuoteen ensimmäinen vierailu Yhdysvalloista.¹

Ruotsin ja Yhdysvaltain lämpenevästä turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä sekä puolustusyhteistyöstä kertoo puolestaan Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin (S) vierailu Yhdysvalloissa.²

Miksi Yhdysvallat haluavat Ruotsin Natoon?

Yhdysvaltojen haikailu Ruotsin Nato-jäsenyyteen näyttää olevan kaksi tasoa: pintapuoliset tekijät ja toisaalta syvemmät syyt. Tutkitaan ensin tätä pintapuolista tasoa tai pintaa.

Ulkoisella tasolla nähdään Yhdysvaltojen kiinnostuminen Itämeren turvallisuustilanteesta. Robert Workin Ruotsin-vierailun yhteydessä julkisuuteen tihkuneet tiedon muruset viittaavat, että USA olisi siirtymässä todelliseen sotilaallisiin operaatioihin Itämeren turvallisuustilanteen vaatimalla tavalla. Tänä vuonna (2017) voimme todeta, että Ruotsin ja Yhdysvaltain turvallisuuspoliittinen yhteistyö, kuten myös puolustusyhteistyö, ovat lähentyneet tasolla, jossa Naton sotaharjoitus Aurora 17³ riehuu Ruotsin maaperällä aivan vapaasti. Myös Suomessa jenkkijoukot ”miehittävät”⁴ maata estotta.

Vierailunsa aikana varapuolustusministeri Robert Work melko suoraan totesi, miten suuri merkitys Ruotsilla on Itämeren alueen turvallisuudelle. Ruotsi on avainvaltio. Ruotsin Nato-jäsenyys olisi Yhdysvalloille hyvin toivottavaa, ja myös siksi, että Ruotsin vanavedessä saataisiin Suomi keploteltua Naton jäseneksi.

Yhdysvallat testaavat sotakalustoaan

Ruotsissa ajankohtaiseen sotaharjoitukseen Auroraan 17, osallistuu noin 20 000 sotilasta. Kyseessä on Ruotsin suurin harjoitus vuosikymmeniin. Harjoitukseen osallistuu ruotsalaisia, sotilaita, muita viranomaisia sekä 2 000 sotilasta Suomesta, Liettuasta, Norjasta, Puolasta, Ranskasta, Tanskasta ja Virosta. Lisäksi Auroraan on määrä osallistua myös amerikkalaisia joukkoja kalustonaan Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä sekä taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunuja. Tästä johtopäätöksenä esitettäköön yhdeksi syyksi Yhdysvaltojen ja Ruotsin lähentymiseen Nato asioissa se, että testataan USA:n sotakaluston toimivuutta taisteluolosuhteisiin verrattavassa tilanteessa.

Syvällisemmät syyt

Läntinen liittouma tietää, että Kaliningrad on Venäjälle hyvin merkittävä: siellä sijaitsee Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta. Konfliktitilanteessa Venäjä luultavammin varmistaisi esteettömän reitin Pietarista Kaliningradiin. Muiden muassa tästä syystä Yhdysvallat on tuntenut ”huolta” itämeren turvallisuudesta.

Ruotsin välityksellä Suomi halutaan ujuttaa Naton jäseneksi.

Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys sekä Itämeren hallinta avaisivat Yhdysvalloille turvatumman taustan sen mahdolliselle hyökkäykselle Pohjois-Koreaan, joka puolestaan helpottaisi USA:n valtioterrorismia Syyriassa. P-Korean tuhoamisen yhtenä syynä olisi Yhdysvalta-vetoisen lännen taloudellisen vaikutuksen hiipuminen Aasian talouden varjoon. Tästä osoituksena on muun muassa Kiinan kohoaminen maailman suurimmaksi taloudeksi. BRICS-maat eli Brasillia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka ovat lähes vertailukelpoisia kansainvälisen rahoitushallinnan ja kehityspolitiikan perusrakenteiden rinnalla.⁵

Ruotsin ja Yhdysvaltain tiivistyvän turvallisuuspoliittisen yhteistyön tiivistymisen ja läntisen liittouman sotilaallisen aktiivisuuden lisääntyminen Euroopassa, juontavat juurensa Valkoisen talon ulkopolitiikkaan ja Yhdysvaltojen kongressiin tehokkaasti vaikuttavasta Israel-lobbystä ja Israel-myönteisten uuskonservatiivien painostuksesta.⁶

Venäjä ei ole uhka Ruotsille eikä edes Suomelle

Ruotsi on saanut elää rauhanaikaa jo vähän yli 200 vuotta. Ruotsi oli neutraali ensimmäisen ja toisen maailmansodan sekä kylmän sodan aikana. Viimeisin sota, johon Ruotsi osallistui, oli Suomen sota, joka oli osana eurooppalaisia suursotia. Tämä sota käytiin Venäjän ja Ruotsin välillä vuosina 1808–1809.⁷ Ranska oli antanut Venäjälle valtuudet Suomen valtaukseen pakottaakseen Ruotsin liittymään mannermaasulkemukseen, kauppasaartoon, jolla Ranskan asema olisi vahvistunut merivalta Britannia vastaan.⁸

Esimerkiksi 290 jaksolla Venäjä ei ole kertaakaan hyökännyt Ruotsiin, eikä Suomeen, paitsi silloin kuin Suomen hallitsija Ruotsi hyökkäsi ensin tai osana laajempia eurooppalaisia sotia, joihin yllä mainittu Suomen sota myös lukeutuu.

Ruotsi ja Suomi ajautuvat vaaraan Natossa

Niin Ruotsin, kuin myös Suomen kohdalla Venäjän vastatoimet tulevat kysymykseen silloin, kun Nato maat ryhtyvät käyttämään maiden ilma-, meri- ja maa-aluetta tukikohtinaan. Lisäksi Nato liittouman strateginen läsnäolo Itämerellä synnyttäisi lisäjännitteitä alueella. Tässä ei tarvitsisi olla välttämättä Yhdysvaltalaisia joukkoja mukana, eikä kysymyksessä tarvitse olla välitön sotatila lännen ja idän välillä. Juuri tällaisessa tilanteessa Venäjän olisi ilmeisen pakko toimia eliminoidakseen sitä uhkaavan vaaran. Kuitenkaan Yhdysvaltojen ja Venäjän välille tällöinkään ei syttyisi avointa konfliktia. Vain Suomi, kuten myös Ruotsi olisivat suuressa ahdingossa.

Lisäksi uhka muodostuu, jos Balkanilla leimahtaa, johon olisivat osallisia myös Nato liittolaiset. Kuten yllä jo tätä aihetta sivuttiin, Kaliningrad on Venäjälle tärkeä jo siksi, että siellä toimii Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta. Venäjä ilmeisesti varmistaisi yllä kuvatussa konfliktissa avoimen reitin Pietarista Kaliningradiin. Estääkseen Naton sota-alusten etenemisen Itämerellä Tanskan suunnasta, Venäjän tulisi miehittää Ruotsin Gotlanti. Edelleen Venäjän puolustusvoimat eliminoisivat nopealla ja tehokkaalla iskulla Nato-maiden sotajoukot sekä tukikohdat Ruotsista ja Suomesta. Venäjän sotilasoperaatioon kuuluisi myös Suomen Lapin maakunnan osittainen miehitys pohjoisen rajan turvaamiseksi.

Muistamisen arvoista on, että samanaikaisesti Aurora 17 kanssa käydään Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisharjoitus Zapad 17. 14.–20. syyskuuta. Onko tässä kriisin muodostelma valmiina.⁹

Mikäli Venäjä näkisi puskurialueensa uhatuksi ja miehittäisi osan Suomea ja Ruotsia, yksikään Nato maa ei tekisi elettäkään puolustaakseen Suomea tai edes Ruotsia. Kaikista vähiten puolustukseen osallistuisi Yhdysvallat. Molemmat suurvallat, niin USA kuin myös Venäjä, ovat voimakkaita ydinasevaltioita, eikä niillä ole mitään todellisia eturistiriitoja keskenään, vaan ne tunnustavat toistensa suurvalta-aseman ja voiman: amerikkalais-venäläisen sodan mahdollisuus on olematon. Nato on enimmäkseen Yhdysvaltojen johtoaseman symboli Euroopassa.

Viidettä artiklaa on sovellettu vain kerran – New Yorkiin ja Washingtoniin 11. syyskuuta 2001 suunnatun hyökkäyksen jälkeen. Nato kuvastaa kylmän sodan ajalta jäännettä pääsääntöisesti toimivana paperijärjestönä. Natolla tosin on moniportainen sotilashallinto esikuntineen, mutta sillä ei ole joukkoja. Naton sotavoimat koostuvat jäsenvaltioiden sotajoukoista, joiden luovuttaminen käyttöön on kokonaan jäsenvaltioiden päätäntävallassa.

Natoa edustavat joukot pitää häipyä myös Suomesta.

Ainoa pelastus Ruotsille, kuten myös Suomelle on puolueettomuuspolitiikka, isäntämaasopimuksesta eroaminen ja alueensa rajaaminen Naton tarpeiden sekä sen liikkuvuuden ulkopuolelle.

Markku Juutinen

Lähteet

1. DN (5.5.2016). Sverige öppnar famnen för utökat USA-samarbete. Saatavilla: http://www.dn.se/nyheter/sverige/sverige-oppnar-famnen-for-utokat-usa-samarbete/

2. AB (15.5.2016). Här skämtar Löfven med USA:s utrikesminister. Saatavilla: http://www.aftonbladet.se/nyheter/article22821634.ab

SV (15.9.2017). Saatavilla: http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6778899; http://www.forsvarsmakten.se/sv/var-verksamhet/ovningar/aurora-17/
HS (19.2.2016). Sotaharjoitukset saavat uudet tiedotussäännöt – USA:n joukkoja kolmeen harjoitukseen kevätkesällä.
Van der Pijl, Kees (2014). The Discipline of Western Supremacy. Volume III. London: Pluto Press.

6. Lord Dreadnought (8.6.2016). Who stays behind Donald Trump. Saatavilla: http://lorddreadnought.livejournal.com/76155.html¸ Dulles, John Fpster (1953-1959). USA:n ulkoministeri; D. Neff 1995/2002, Fallen Pillars: U.S. Policy Towards Palestine and Israel Since 1945, s. 99; Duke 2003, 143; Rami, Ahmed (1988). Vad är Israel? Stockholm: Kultur förlag