Jaakko Halmetoja: Pakurikäävästä laittoman hyvää teetä

Minulta kysytään usein, mikä suomalainen yrtti tai ruoka lämmittää mieltäni eniten. Olen jo vuosia joutunut vastaamaan pakurikääpä (Inonotus Obliquus).

Useimmiten saan kuitenkin vastauksena hämmentyneen tokaisun: ”Mitä, kääpä!?”
Jokainen tietää, että metsämme ovat täynnä äärimmäisen arvokkaita ja herkullisia marjoja, mutta harva on koskaan kuullut ”lääkinnällisistä sienistä”, eli erilaisista käävistä. Nämä sienet eroavat ruokasienistä siinä, että niillä voidaan usein vaikuttaa terapeuttisesti esimerkiksi immuunijärjestelmämme toimintaan.

Pakurikääpä on
koivun kyljessä kasvava hiilenmusta lahottajasieni, josta voi keittää erittäin terveellistä, kahvimaista teetä. Lääkinnällisistä sienistä löytyy runsaasti tutkimusta: esimerkiksi Helsingin yliopistossa tutkittiin 80-luvulla pakurikääpää laajasti.

Helposti tunnistettavasta pakurikäävästä keitettiin sotavuosina korviikkeena ns. ”tikka-teetä”, mutta pakuria on käytetty jo 5600 vuotta sitten. Käävän historialliset juuret ulottuvat kaikkein vahvimmin Siperiaan ja Venäjälle, jossa pakurikääpäteellä on hoidettu mm. syöpää, tuberkuloosia, diabetestä ja vatsakatarria sekä vatsa- ja pohjukaissuolistohaavoja aina 1600-luvulta lähtien.
Moni tutkija pitää pakurikääpää edelleen voimakkaimpana syöpää ehkäisevänä luonnonlääkkeenä. Pakurikäävältä on myös mitattu korkeampi antioksidanttiaktiivisuus kuin miltään tunnetulta yrtiltä, marjalta tai mausteelta.

Vuoden 2011
alussa elintavikevirasto Evira kielsi pakurikäävän myymisen elintarvikekäyttöön, koska sillä ei ole riittävää kaupallista käyttöhistoriaa ennen vuotta 1997.
Tutkimusten mukaisella todellisella käyttöhistorialla tai sillä, että esimerkiksi kiinalaisessa lääketieteessä pakurikääpä nähdään erittäin turvallisena yrttinä, ei ole Eviralle merkitystä. Kiinassa pakurikäävän on todettu vuosituhansien saatossa tasapainottavan elimistöä ilman haitallisia sivuvaikutuksia, vaikka yrttiä nautittaisiin säännöllisesti isojakin määriä.

Kääpää saa edelleen useista luontaistuotekaupoista ”kosmetiikkatuotteena”, mutta parhaassa tapauksessa jokainen käy tietenkin hakemassa hintavat sienet itse lähimetsästään. Ennen metsästysretkeä kannattaa kuitenkin katsoa netistä tarkemmat vinkit keräämiseen ja käsittelyyn.

Tässä vaiheessa jään kummastelemaan nykymaailmamme menoa laittoman hyvän vaniljanvivahteisen pakurikahvin kera.

Pakuritee
– 1 litra vettä
– 1 rkl pakurikääpäjauhetta tai pieni palanen kokonaista kääpää (3x3cm)

Keitä 15 min-2h ja siivilöi. Makeuta hunajalla tai sekoita esim. kahvin joukkoon 1:1. Voit halutessasi yhdistää pakuriteen joukkoon esim. lakritsinjuurta tai tummaa teetä. Lisää vettä ja keitä niin monta kertaa kuin jauheesta irtoaa tummaa väriä. Pakurijauhe ei ole kertakäyttötavaraa.

Jaakko Halmetoja, Ravintoasiantuntija
www.jaakkohalmetoja.com

17 kommenttia

  1. Pakurikääpä luetaan vähäisen kaupallisen käytön vuoksi uuselintarvikkeeksi. Kuten EVIRAn sivuilta voi lukea, pitää uuselintarvikkeille hakea myyntilupaa turvallisuusselvityksineen. Jos siis haluaa hyödyntää pakurikääpää kaupallisesti, niin voi aivan vapaasti täyttää hakemuksen selvityksineen ja alkaa myymään pakurikääpää elintarvikkeena.

    Lupamenettely on olemassa, jotta kaupan hyllyltä ei löytyisi terveydelle vaarallisia elintarvikkeita.

    Lisää voi lukea EVIRAn sivuilta: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/uuselintarvikkeet/

    Plusääni(0)Miinusääni(0)
    1. Asiallinen informointi saa pelkkiä alapeukkuja? Hyvä muistutus taas siitä, että näillä sivuilla surffaajilla ”totuus” asioista on jo etukäteen päätetty, eikä faktojen anneta pilata omaa ennakkoasennetta.

      Plusääni(0)Miinusääni(1)
    2. Noni’n asiallinen informaatio on täydellinen esimerkki siitä, mistä johtuu suomalaisten henkinen pahoinvointi. Meidän pitäisi katsoa sääntökirjasta, onko lupa käyttää omaa järkeä, vai täytyykö sokeasti noudattaa jonkun muun järkeilyä, riippumatta siitä, onko se tolkullista vai ei.

      Meille on muodostunut hyväntahtoisen yksilön suojelun nimissä valtava virkamieskoneisto, joka tuottaa näitä ajatteluohjeita hyvin suppeasta näkökulmasta. Näitä kutsutaan kukkahattutädeiksi. Tässä tapauksessa täti voi olla myös setä, kuten näinä sukupuolisesti epävarmoina aikoina kuuluukin. Kukkahatulle on ominaista olematon suhteellisuudentaju ja valtava itseluottamus, onhan häntä opettaja kehunut jo esikoulusta lähtien ahkeraksi ja tunnolliseksi. Stipendi on vienyt yliopistoon ja reaalielämän inhottavuuksiin törmää vain kaupassa käydessä tai big brotherin välityksellä.

      Kun kukkahatun eteen tuodaan toisen kukkahatun tai yleensä erittäin taitavan lobbarin toimesta virallisen näköinen tutkimus, hän käy toimeen ennen näkemättömällä tarmolla. Hän näkee ainoastaan tutkimusraportissa minimaalisesti kohonneen riskitason ja antaa kansainvälisen suurhälytyksen, eikä lobbarin takana oleva kaupallinen organisaatio epäröi tähän tiedottamiseen upottaa rahaa, kun sitä on tulossa takaisin oikein suokuokalla.

      Samalla saadaan hyvin kohtuullisilla kustannuksilla poistettua markkinoilta kilpailijat, jolloin omat katteet paranevat. Lupabyrokratian läpivienti on niin kallis ja aikaavievä projekti, että pienyritykset luopuvat suosiolla.
      Lobbari saa bonuksensa, kukkis paistattelee onnensa kukkuloilla, kun on taas kerran ollut oikeassa ja lobbarin työnantaja korjaa massiiviset voitot.

      Tällaisiin mielikuvamanipulointeihin perustuvat mm. kaikki kevyttuotteet, rypsipossut ja ziljoona muuta asiaa. Vain sen takia, että yhtä kukkahattua vietiin 100-0.

      Vielä yksi huono esimerkki kukkahatun ajatusmaailmasta: 10 vuotta toimineessa ravintolassa sattuu lievä ruokamyrkytystapaus ja 5 turistia saa ripulin. Paikalle tuodaan kukkahattu tutkimaan tapausta ja yrittäjä näkee seuraavan päivän lehdessä itsensä etusivulla. Jo otsikko on sellainen, että se riittää kaatamaan firman. Kukkahatun ”vastuullisen” toiminnan seurauksena yrittäjä pahimmillaan menettää elämäntyönsä ja rahansa ja hänen työntekijänsä työpaikkansa…muutaman turistiripulin takia.

      Jos kukkahattua ei olisi tullut, yrittäjä olisi selvittänyt itse, missä kohtaa ketju on pettänyt, tarjonnut sairastuneille asiakkaille kohtuullisen korvauksen ja jokainen olisi ymmärtänyt, että virheitä ja vahinkoja sattuu.
      Kuvatussa prosessissa yrittäjä ei enää koskaan yritä mitään ja työntekijät pelastautuvat muihin hommiin, jos niitä sattuu olemaan.

      Kukkahattuilun kustannukset ovat käsittämätöntä luokkaa, vuositasolla puhutaan miljardeista euroista. Vaikka Suomessa kaikki toimii, niin mikään ei onnistu. Venäjällä taas mikään ei toimi, mutta melkein kaikki onnistuu.

      Olisikohan tuolla välimaastossa mitään käyttökelpoista?

      Plusääni(1)Miinusääni(0)
      1. ”Noni’n asiallinen informaatio on täydellinen esimerkki siitä, mistä johtuu suomalaisten henkinen pahoinvointi. Meidän pitäisi katsoa sääntökirjasta, onko lupa käyttää omaa järkeä, vai täytyykö sokeasti noudattaa jonkun muun järkeilyä, riippumatta siitä, onko se tolkullista vai ei.”

        Eli kaikki reseptilääkkeetkin kaupan hyllylle vaan, niinkö?

        Plusääni(0)Miinusääni(0)
        1. Siinä oli ilmaisuna se tolkullinen. Jos edes lääkärit eivät ymmärrä, mihin määräävät lääkkeensä, niin miksi ne pitäisi kauppaan vapauttaa?

          Kyse on siitä, että kukkahatut vahtivat tuulihattuja, jotka eivät halua ottaa vastuuta itsestään, saati toisista. On muitakin keinoja hoitaa tilanne kuin laatia kaikkia haittaavia kieltoja ja määräyksiä.

          Vaikka maailma näyttää valmiilta, meillä on vielä paljon opittavaa…

          Plusääni(0)Miinusääni(0)
          1. Mielestäni on äärimmäisen huvittavaa, että asiallisten kysymysten esittäminen on joidenkin mielestä niin kamalaa, että pitää mennä sitä alapeukkua painamaan. Viittaan tällä edelliseen viestiini, jossa ei ollut muuta sisältöä kuin tarkentavia kysymyksiä iitimolle.

            Plusääni(0)Miinusääni(0)
          2. Noni, ehdottomien rajoitusten kohdalla rajan täytyisi mennä puolueettoman, pitkäaikaisen tutkimuksen mukaan.

            Tutkimusmetodit ovat useimmiten sellaisia, että pilkotaan tutkittava tuote osiin, ja katsotaan , mitä jokin yksittäinen aineosa vaikuttaa. Esim. tupakassa on noin 5000 aineosaa, joista 50 tiedetään syöpävaarallisiksi. Tupakkatuotteisiin lisätään muutamia aineita, jotka muuttavat sen vielä vaarallisemmaksi.

            Karpalossa on paljon bentsoehappoa, joka ei meikäläiselle sovi, mutta en silti ole sitä kaikilta kieltämässä. Myös viljatuotteet ovat yllekirjoittaneelle suorastaan myrkyllisiä, enkä kiellä niitäkään.

            Luonnontuotteista on tuhansien vuosien kokemus kirjattuna, synteettisistä muutama vuosikymmen. Luotan siihen, että luonto on pääosin oikeassa ja ihminen, ”viisaudestaan” huolimatta, useimmiten väärässä.

            Molempien jäljet ovat näkyvissä. Niistä voi päätellä, jos aistit ovat toiminnassa.

            Plusääni(0)Miinusääni(0)
        2. ”Noni, ehdottomien rajoitusten kohdalla rajan täytyisi mennä puolueettoman, pitkäaikaisen tutkimuksen mukaan.”

          Kuitenkin uuselintarvikkeet ovat mielestäsi poikkeus tähän, ja juuri tähän kantaasi olisin kaivannut selvyyttä. Uuselintarvikkeethan eivät ole yksiselitteisen kiellettyjä vaan niille tulee hakea myyntilupa turvallisuusselvityksineen. Kun tämä on tehty, niin kyseinen elintarvike ja kaikki samankaltaiset tuotteet ovat täysin sallittuja. Mainitsemasi muut tuotteet ovat eri asemassa sen vuoksi, että niitä on täällä käytetty niin laajalti ja pitkään, että niiden turvallisuus katsotaan osoitetun ja koostumus tunnetaan. Toki pakurikääpääkin on kenties jossain päin maailmaa käytetty hyvinkin laajalti (ehkä tutkittukin?) ja sitä kautta myyntilupa luultavasti heltiäisikin, kun sitä vaan joku hakisi.

          ”Luotan siihen, että luonto on pääosin oikeassa ja ihminen, ’viisaudestaan’ huolimatta, useimmiten väärässä.”

          Sanoisin, että luonto ei ole oikeassa eikä väärässä, se vain on. Luonnolla ei nähdäkseni ole päämäärää tai tahtoa kehittää ihmisen kannalta turvallisia ja hyödyllisiä aineita. Mielestäni annat luonnolle nyt hieman maagisen tuntuisia ominaisuuksia.

          Plusääni(0)Miinusääni(0)
          1. ”Sanoisin, että luonto ei ole oikeassa eikä väärässä, se vain on. Luonnolla ei nähdäkseni ole päämäärää tai tahtoa kehittää ihmisen kannalta turvallisia ja hyödyllisiä aineita. Mielestäni annat luonnolle nyt hieman maagisen tuntuisia ominaisuuksia.”

            Yleisesti ottaen kovasti samaa mieltä ’Noni’n kanssa.

            Tuota kohtaa voisi kyllä tarkentaa sikäli, että ihmisen kannalta aika usein näyttää pikemminkin siltä, kuin luonnon päämääränä nimenomaan olisi tuottaa ihmisen kannalta haitallisia aineita.

            Syynä on se, että syödyksi tuleminen ei yleensä paranna eliön lisääntymistehokkuutta (lisääntymismekanismista johtuvia poikkeuksia on, mutta ne ovat poikkeuksia), joten on edullista torjua ko. ilmiötä mm. olemalla myrkyllinen. Huomattavan monet viljelykasvit polveutuvat jonkun myrkyllisen luonnonkasvin myrkyttömäksi mutatoituneesta kannasta, joka olisi ’normaalitilanteessa’ tullut kirjaimellisesti syödyksi pois melko nopeasti, mutta on sattunut pelastumaan, kun on ’päässyt’ viljelykasviksi.

            Tästä syystä esimerkiksi se, että jonkin luonnonkasvin kiinalainen kanta on myrkytön, ja käytetty mausteena tai lääkkeenä vuosituhannet, ei takaa sitä, että Euraasian matereen toisessa päässä kasvava samannäköinen kasvi olisi myös myrkytön, vaan asia syytä ensin varmistaa.

            Plusääni(0)Miinusääni(1)
          2. Puhumme nyt vähän eri asiasta.
            Luonnolla ei ole mitään maagisia ominaisuuksia, se vain on kuten toteat. Ihminenkin vain on ja se on ollut osa sitä luontoa aika pitkään. Enenevässä määrin ihmistä on pyritty suojaamaan luonnolta yhteiskunnan toimesta, mikä on hyvä asia niin kauan, kun se tapahtuu puolueetonta tietoa välittämällä. Tutkimukset puhuvat myös sen puolesta, että ihminen on manipuloinut luontoa aivan riittämättömin perustein ja aiheuttaa ”tahatonta” haittaa sitä kautta meille kaikille luonnosta eläville otuksille.

            Siinä vaiheessa kun tuotteista aletaan tekemään luvanvaraisia, aletaan rajoittaa ihmisen valinnan vapautta ja lisäämään kustannuksia. Lähes aina seurauksena on luonnontuotteen korvaaminen käsitellyllä tai syntettisellä, koska luonnontuotteilla on vaikea tehdä voittoa. Niille ei myöskään haeta lupia, koska pienien määrien vuoksi ei kannata.

            Jos asetetaan vastakkain kaupalliset tavoitteet ja ihmisen terveys, on täydellisen selvää, kumpi osapuoli voittaa useimmiten. Omalla kohdalla toipuminen vaikeasta sairaudesta edellytti lähes kaiken virallisesti hyväksytyn totuuden heittämistä romukoppaan. Kun tuhannet muut ovat dokumentoidusti kokeneet vastaavaa, ei voi välttyä ajatukselta, että järjestelmämme on läpeensä mätä.

            Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että tuotetaan informaatiota, jotta voin tehdä omia päätöksiä. Se, että minut pakotetaan tai manipuloidaan noudattamaan läpeensä typeriä asioita, rajoittamalla vapauttani valita, on puolestaan ihmisoikeuksien vastaista, puhdasta kukkahattudiktatuuria.

            Kulttuurin pinnallistuminen on tuonut joka alalle omat ”ihanneasiantuntijansa”. Niiden arvomaailma on luonnollisesta kaukana ja niitä muiden pitäisi kritiikittä toteuttaa. Näinä taloususkovaisina aikoina motiivit ovat aina taloudelliset.

            Jos haluaa särpiä synteettistä sapuskaa, sekin on minulle ok, kunhan valinta on oma.

            Plusääni(0)Miinusääni(0)
          3. iitimo: ”Puhumme nyt vähän eri asiasta.”

            Näin ilmeisesti on. Minä yritän puhua uuselintarvikkeista yleisesti ja pakurikäävästä erityisesti. Valitettavasti en vieläkään saanut sinulta tarkennusta kysymääni asiaan.

            Perustelusikaan eivät oikein vakuuta, kun puhut luonnontuotteen korvaamisesta käsitellyllä tai synteettisellä. Jos olisit tutustunut uuselintarvikkeen määritelmään, niin tietäisit, että ”elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, joilla on uusi tai tarkoituksellisesti muunnettu perusmolekyylirakenne”, kuuluvat myyntiluvan vaativiin uuselintarvikkeisiin. http://www.evira.fi/portal/31350

            Kannattavuus-argumenttisikaan ei vakuuta, kun tarkastellaan asiaa lähemmin, sillä varsin pienen markkinaosuuden nonimehutkin ovat tehneet läpi menneen myyntilupahakemuksen. http://www.noni.fi/

            Plusääni(0)Miinusääni(0)

Kirjoita kommentti

Pakolliset kentät on merkitty *

Kotimaa

Ulkomaat