Kuinka sokeri vaikuttaa aivoihin?

Kehon kaikki solut kykenevät käyttämään glukoosia energianlähteenä, mutta kun poltat rasvaa ensisijaisena polttoaineena, maksa tuottaa ketoneita jotka palavat huomattavasti ”puhtaammin”. Siis siinä mielessä, että ne tuottavat vähemmän reaktiivisia happispesieksiä (ROS) ja sekundäärisiä vapaita radikaaleja verrattuna sokeriin. Yleisen käsityksen mukaan sokeria tai glukoosia takaamaan riittävä energian saanti, mutta todellisuudessa sokeria tarvitaan vain hyvin vähän. Koska sokeri edustaa kaloreita, liiallinen kulutus vaikuttaa negatiivisesti terveyteen.

Jos et ole aiemmin miettinyt kuinka runsaasti syöt sokeria ja kuinka se vaikuttaa terveyteesi, nyt on aika olla kuulolla. Liiallinen sokerin kulutus on yhdistetty aivoihin liittyviin terveysongelmiin kuten masennukseen, oppimisvaikeuksiin, muistiongelmiin ja ylensyöntiin.1

Sokeri käyttäytyy kehossa kuin huume

Kalifornian yliopiston endokrinologian laitoksen lastenlääketieteen professori, neuroendokrinologi Robert Lustig totesi The Atlantic –lehdessä seuraavasti:2

”… [Yhdysvaltain] sota huumeita vastaan on jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta ei sen vuoksi että se olisi voitettu. Pikemminkin siksi, koska toinen sota on vallannut otsikot – sota ylipainoa vastaan. Vielä salakavalampi aine, oman näkymykseni mukaan, on syrjäyttänyt kokaiinin ja heroiinin.

Nykyään ongelmia aiheuttaa sokeri. Kukapa olisi osannut kuvitella, että niin viaton, mutta niin herkullinen ja vastustamaton … tulisi syöksemään Amerikan kohti … terveyskatastrofia?”

Aiemmat tutkimukset3 ihmisillä ja laboratoriorotilla viittaavat siihen, että sokerin ja makeisten kulutus laukaisee samanlaisen palkitsemis- ja riippuvuustilan aivoissa kuin riippuvuutta aiheuttavat huumeet. Sokeri ja makeiset eivät vain toimi huumeiden kuten kokaiinin korvikkeena, vaan kun tarkastellaan kuinka aivot reagoivat niihin, niiden tuottaman mielihyvän määrä voi jopa olla suurempi.

Sokerin hyvin voimakas vaikutus aivoihin saattaa selittää sen, miksi sokeristen ruokien syömistä on vaikea hallita jos saat niitä jatkuvasti. Eräs toinen tutkimus4 viittaa siihen, että palkitsemisesta vastaavat aivojen alueet ovat suurelta osin samoja luontaisten palkintojen, kuten sokerin ja makeisten, ja väärinkäytettyjen huumeiden tapauksessa.

”’Ei-huumeisiin liittyvät’ tai ’toiminnalliset riippuvuudet’ havaitaan yhä selkeämmin … ja riippuvuus voi syntyä esimerkiksi shoppailuun, syömiseen, liikuntaan, seksuaaliseen käytökseen ja uhkapelaamiseen. Kuten huumeriippuvuudessa, ei-huumeisiin liittyvä riippuvuus ilmenee oireina kuten himona, heikentyneenä käytöksen hallintana, toleranssina, vieroitusoireina ja uudelleen ratkeamisena lopettamisen jälkeen.”

Aivobiologiaa: kuinka huonot tavat kuten sokeririippuvuus kehittyvät

CNN Healthin julkaisema artikkeli5 muistuttaa meitä siitä, että talamuksen mediaalisen tumakkeen ja prefrontaalinen korteksin välinen yhteys vastaa tietoisista toiminnoista, kuten esimerkiksi siitä, päätätkö ottaa toisen palan suklaakakkua.

Prefrontaalisella korteksilla on toinenkin tehtävä, se aktivoi hormoneja kuten dopamiinia ja laukaisee ajatuksia kuten ”Tämä kakku maistuu todella hyvältä. Muistan tämän jatkossa.” Lustig kertoo biologisista prosesseista, jotka käynnistyvät kun nautit sokeria tai mitä tahansa riippuvuutta aiheuttavaa yhdistettä:6

”Aivojen mielihyväkeskus, josta käytetään nimitystä nucleus accumbens, on välttämätön lajimme selviytymiselle . … Kun mielihyvä katoaa, katoaa myös elämänhalu. Kuitenkin pitkäkestoinen mielihyväkeskuksen stimulointi edesauttaa addiktion muodostumista.

Kun nautit … sokeria, nucleus accumbens vastaanottaa dopamiinisignaalin, joka tuottaa mielihyvää. Niinpä nautit lisää. Pitkäkestoisen altistuksen ongelmana on, signaali … heikkenee. Joudut nauttimaan suuremman määrän saadaksesi yhtä voimakkaan vaikutuksen – eli toleranssi kasvaa. Ja jos et enää saa yhdistettä, saat vieroitusoireita. Toleranssi ja vieroitusoireet ovat merkki riippuvuudesta. Eikä ole epäilystäkään siitä, etteikö sokeri aiheuttaisi riippuvuutta.”

Aivovammaselviytyjä ja kirjailija Debbie Hampton kertoo kuinka riippuvuutta aiheuttavasta käyttäytymismallista muodostuu tapa:7

”Aina kun toimit tietyllä tavalla, [aivojen] tietyt radat aktivoituvat ja vahvistuvat … saman radat aktivoiminen on entistä helpompaa seuraavalla kerralla. … Pian huonon tavan muodostamaa rataa aktivoidaan tiedostamatta, ja koska aivot pyrkivät toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, se käyttää helpointa ja tutuinta reittiä. Tämä pätee erityisesti masentuneilla.

Masentuneen aivojen nucleus accumbensin dopamiiniaktiivisuus on vähäisempää, mikä tarkoittaa että aiemmin nautinnolliset asiat eivät enää tuota mielihyvää, ja ainoastaan suuren dopamiiniannoksen vapauttavat asiat motivoivat, jotka ovat huonoista tavoista huonoimpia, kuten roskaruoka, huumeet, alkoholi ja uhkapelaaminen.”

Aivokuvantaminen paljastaa: ruoka voi aiheuttaa riippuvuutta

American Journal of Clinical Nutrition –lehdessä julkaistu tutkimus8 käsitteli korkean glykeemisen indeksin (GI) ruokien vaikutusta aivojen aktiivisuuteen. Tutkimuksessa käytettiin toiminnallista magneettiresonanssikuvausta (fMRI). Kaksikymmentä ylipainoista tai lihavaa 18-35-vuotiasta miestä söivät yhden korkean GI:n ja yhden matalan GI:n aterian.

Kuvaus suoritettiin neljä tuntia jokaisen testiaterian jälkeen, tarkoituksena oli mitata aivoverenkiertoa, joka kuvaa aivojen aktiivisuutta lepotilassa. Tutkijat olettivat, että aivotoiminta olisi aktiivisempaa korkean GI:n aterian jälkeen alueilla, jotka liittyvät himoon, syömiskäyttäytymiseen ja palkitsemiseen. Tutkijoiden mukaan:

”Verrattaessa … matalan GI:n ateriaan, korkean GI:n ateria alensi plasman glukoosia, lisäsi näläntunnetta ja stimuloi selektiivisesti aivojen alueita, jotka ovat yhteydessä palkitsemiseen ja himoon aterian jälkeisenä aikana. … Korkean GI:n ateria nostatti aivojen aktiivisuutta nucleus accumbensin oikeanpuoleisessa osassa.”

Tutkimus osoitti sen minkä olet ehkä huomannut syötyäsi korkean GI:n aterian. Kun hiilihydraatit sulavat nopeasti, verensokeri nousee aluksi nopeasti korkealle, minkä jälkeen se laskee nopeasti alas. Kuten tutkijat huomauttivat, tämä verensokerin lasku stimuloi korkeampaa aktiivisuutta nucleus accumbensissa, aivojen mielihyväkeskuksessa, jonka Lustig mainitsi ylempänä.

Altistaako liiallinen sokeri Alzheimerin taudille?

Vaikka yleensä insuliini yhdistetään sen tehtävään pitää verensokeritasot terveydelle suotuisalla alueella, se osallistuu myös aivosignaalien siirtoon. Yhdessä eläintutkimuksessa, kun tutkijat häiritsivät insuliinin toimintaa aivoissa, he saivat aikaan monia Alzheimerin taudissa tyypillisiä muutoksia aivoissa, kuten sekavuutta, ajan ja paikan tajun hämärtymistä ja kyvyttömyyttä oppia ja muistaa.9

On entistä selvempää, että samat sairauteen johtavat prosessit, jotka aiheuttavat insuliini- ja leptiiniresistenssiä sekä tyypin 2 diabetesta, vaikuttavat myös aivoihin. Kun syöt liikaa sokeria ja viljoja, aivot tottuvat jatkuvasti korkeisiin insuliinitasoihin. Lopulta insuliini, leptiini ja aivoviestintä järkkyy vakavasti, mikä heikentää muistia ja ajattelukykyä.

Diabetes Care -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että tyypin 2 diabetes on yhteydessä 60 prosenttia korkeampaan dementian riskiin miehillä ja naisilla.10 New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus huomautti, että lievästi koholla oleva verensokeri, kuten luokkaa 105 tai 110, on myös yhteydessä kohonneeseen dementian riskiin.11

Neurologi ja kirjojen Brain Maker ja Grain Brain kirjoittaja David Perlmutter uskoo Alzheimerin johtuvan pitkälti elämäntapavalinnoista, joista yksi on sokerin kulutus. Hän ehdottaa, että mikä tahansa mikä edistää insuliiniresistenssiä nostaa lopulta myös Alzheimerin riskiä.

Millainen vaikutus glukoosilla ja fruktoosilla on aivoihin?

Noussut prosessoidun fruktoosin kulutus, yleensä maissisiirapin muodossa, näyttää kulkevan käsi kädessä lihavuuden yleistymisen kanssa, jopa siinä määrin että sitä runsaasti sisältävän ruokavalion arvellaan edistävän insuliiniresistenssiä ja lihomista. Journal of the American Medical Association käsitteli tutkimusta,12 johon osallistui 20 aikuista vapaaehtoista, jotka kävivät magneettiresonanssikuvauksissa Yalen yliopistolla. Tavoitteena oli selvittää neurofysiologiset tekijät, joihin fruktoosin ja glukoosin nauttiminen vaikuttaa eri tavalla.

Tutkimustulokset viittasivat siihen, että fruktoosi – sokeri jota eristetään maissista ja jota on makeutetuissa tuotteissa kuten virvoitusjuomissa – aktivoi aivoreittejä, jotka lisäävät mielenkiintoa ruokaa kohtaan, kun taas glukoosin nauttiminen näyttää laukaisevan aivojen kylläisyyssignaalin, joka käytännössä kertoo ”että olet syönyt riittävästi.” Kun osallistujille annettiin glukoosia ja näytettiin ruokakuvia, heidän aivonsa osoittivat enemmän merkkejä kylläisyydestä ja täyteliäisyydestä. Tutkijat huomauttivat:

”Glukoosin … nauttiminen alensi hypotalamuksen, aivosaarekkeen ja aivojuovion aktivaatiota – aivojen alueet jotka säätelevät ruokahalua, motivaatiota ja palkitsemisprosessia; glukoosin nauttiminen myös lisäsi toiminnallisten yhteyksien määrää hypotalamuksen ja aivojuovion välillä ja lisäsi kylläisyyttä.”

Toisin kuin osallistujat jotka nauttivat fruktoosia, kun heille esitettiin ruokakuvia, aivojen etuotsalohko oli aktiivisempi, eli alue joka on yhteydessä kohonneeseen haluun saada palkkioita, kuten huumeita tai ruokaa.13

Seuraava tutkimus,14 joka esiteltiin Proceedings of the National Academy of Sciences USA -julkaisussa, meni askeleen pidemmälle tarkastellessaan sokerin vaikutusta ruokakäyttäytymiseen. Nautittuaan joko fruktoosia tai glukoosia, 24 vapaaehtoista kävi kahdessa fMRI-kuvauksessa, jossa heille näytettiin kuvasarjoja korkeakalorisesta ruoasta ja kuvasarjoja joissa oli jotain muuta kuin ruokaa.

Jokaisen kuvasarjan jälkeen osallistujia pyydettiin arvioimaan nälkä ja halu syödä ruokaa. Heidän tuli myös suorittaa tehtävä, jossa tuli tehdä valinta. Valintatehtävässä piti valita joko välitön ruokapalkinto tai myöhemmin annettava rahallinen palkinto. Hormonitasot mitattiin alussa sekä 30 ja 60 minuutin kuluttua sokerien nauttimisesta. Tutkimuksen tehneet tekivät seuraavan huomion:

”Tulokset olivat samansuuntaisia kuin aivokuvauksissa. Glukoosiin verrattuna fruktoosi johti suurempaan näläntunteeseen ja himoon ruokaa kohtaan ja suurempaan halukkuuteen luopua rahallisesta palkkiosta saadakseen välittömästi korkeakalorista ruokaa. Tulokset viittaavat siihen, että glukoosiin verrattuna fruktoosin nauttiminen aktivoi enemmän keskittymisen ja palkitsemisen käsittelyyn liittyviä aivojen alueita ja voi lisätä syömisen tarvetta.”

Molemmat tutkimukset alleviivaavat nautitun sokerin tyypin merkitystä. Fruktoosi selkeästi häiritsee aivojen viestintämekanismeja, jotka on suunniteltu kertomaan kun olet syönyt tarpeeksi. Koska fruktoosi ei stimuloi insuliinia, joka taas ei sitten hillitse greliiniä eli ”nälkähormonia”, mikä ei sitten stimuloi leptiiniä eli ”kylläisyyshormonia”, todennäköisesti syöt enemmän ja sinulle kehittyy todennäköisemmin insuliiniresistenssi nauttimalla fruktoosia.

Toinen tutkimus näyttää viittaavan siihen, että fruktoosin saanti voi saada sinut käyttäytymään impulsiivisesti ruoan suhteen, syöt enemmän ja enemmän vaikka kehon olisi pitänyt kertoa että olet syönyt riittävästi. Kuten voit kuvitella, suurten fruktoosimäärien nauttiminen aiheuttaa aina vain enemmän ongelmia jos olet kehittänyt itsellesi pahan tavan syödä liikaa.

Fruktoosi kerryttää kiloja nopeammin kuin mikään muu ravintoaine

Koska yleensä suurin osa fruktoosista nautitaan nestemäisessä muodossa, kuten maissisiirappina, sen aineenvaihdunnalle haitallinen vaikutus on vielä voimakkaampi. Energiajuomat, hedelmämehut, limsat ja urheilujuomat sekä lukemattomat muut makeutetut juomat sisältävät maissisiirappia. Kuten kaikki fruktoosi, maissisiirappi muuttuu rasvakudokseksi huomattavasti nopeammin kuin mikään muu sokeri.

Alkoholin tavoin myös fruktoosiaineenvaihdunta lankeaa kokonaan maksan harteille. Tämä verottaa ja ylirasittaa sitä, mikä avaa tien mahdolliselle maksavauriolle. Fruktoosi kerryttää erityisen vaarallista rasvakudosta, jota kutsutaan vatsarasvaksi. Se kerääntyy vatsan alueelle ja on yhteydessä suurempaan sepelvaltimotaudin riskiin.

Vaikka maissisiirapissa on yhtä paljon fruktoosia kuin ruokosokerissa, sen fruktoosi on ”vapaassa” muodossa, eikä se ole sitoutunut muihin hiilihydraatteihin. Hedelmien ja ruokosokerin fruktoosi on sitoutunut muihin sokereihin, minkä vuoksi se ei ole yhtä myrkyllistä elimistölle. Runsaasti fruktoosia sisältävien ruokien nauttiminen – vaikka ne olisivat luonnontuotteita – on nopein tapa turmella terveys. Suuri fruktoosin kulutus altistaa:

  • niveltulehdukselle, syövälle, kihdille ja sepelvaltimotaudille
  • insuliiniresistenssille, metaboliselle oireyhtymälle, lihavuudelle ja tyypin 2 diabetekselle
  • kohonneelle verenpaineelle ja kohonneille LDL(pahalle)-kolesteroli, triglyseridi ja virtsahappotasoille
  • maksasairauksille, erityisesti ei-alkoholiperäiselle rasvamaksalle

Sitoutumaton fruktoosi, jota maissisiirapissa on runsaasti, myös estää sydäntä käyttämästä hivenaineita kuten kromia, kuparia ja magnesiumia. Ja kuten todennäköisesti tiedät, useimmiten maissisiirappi valmistetaan geenimuunnellusta maissista, johon sisältyy omat hyvin dokumentoidut terveysongelmansa ja sivuvaikutuksensa, joista suuri osa liittyy glyfosaattiin eli RoundUp-jäämiin.

Kuinka hallita ja/tai rajoittaa sokerin kulutusta

Sokeri, luontaisessa muodossaan, ei ole lähtökohtaisesti pahasta, kunhan määrät ovat sen verran pieniä että kehosi käyttää rasvaa ensisijaisena polttoaineena. Kaikkia prosessoidun fruktoosin lähteitä tulisi kuitenkin välttää, erityisesti prosessoituja ruokia ja juomia kuten limsoja. SugarScience.orgin mukaan 74 prosenttia kaupassa myytävistä prosessoiduista ruoista sisältää lisättyä sokeria.15

Muiden lähteiden mukaan osuus voi olla jopa 80 prosenttia. Suosittelen koostamaan ruokavalion pääosin luonnollisesta ja aidosta ruoasta, ja korkeintaan 10 prosenttia saisi olla prosessoituja ruokia.

Suosittelen myös rajoittamaan ankarasti puhdistettujen hiilihydraattien käyttöä. Niitä on muroissa, leivässä, pastassa ja muissa viljapohjaisissa elintarvikkeissa. Ne pilkkoutuvat elimistössä sokeriksi, mikä nostaa insuliinitasoja ja aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Yleissuosituksena suosittelen rajoittamaan fruktoosin määrän alle 25 grammaan päivässä, tähän lasketaan myös hedelmät. Muista, että vaikka hedelmät sisältävät runsaasti ravinteita ja antioksidantteja, ne sisältävät luonnostaan fruktoosia.

Jos nautit paljon fruktoosia sisältäviä hedelmiä (erityisesti jos kehosi ei käytä rasvaa ensisijaisena polttoaineena), insuliiniherkkyytesi laskee ja virtsahappotasosi nousee. Muista myös välttää keinomakeutusaineita kuten aspartaamia ja sukraloosia, sillä niihin yhdistetyt haittavaikutukset ovat vakavampia kuin maissisiirapilla ja sokerilla. Alla vinkkejä, joilla saat pidettyä sokerin kulutuksen kurissa:

  • Syö enemmän terveellisiä rasvoja, kuten omega-3:ia, tyydyttyneitä ja kertatyydyttymättömiä rasvoja. Keho tarvitsee terveyttä edistäviä eläin- ja kasviperäisiä rasvoja toimiakseen kunnolla. Itse asiassa uusimmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että 60-85 prosenttia päivittäisistä kaloreista tulisi saada terveellisistä rasvoista.Hyviä lähteitä ovat avokado, kookosöljy, vapaan kanan munat, raakamaidosta valmistettu voi, raa’at pähkinät kuten makadamia ja pekaani, (kuumentamaton) neitsytoliiviöljy ja villi Alaskan lohi.
  • Juo puhdasta vettä sellaisenaan. Puhtaan veden juominen sokeripitoisten juomien kuten hedelmämehun tai limsan asemesta edistää terveyttä huomattavasti. Paras tapa arvioida veden tarvetta on tarkkailla virtsan väriä – virtsan tulisi olla vaaleankeltaista – ja vessassa tulisi käydä noin seitsemästä kahdeksaan kertaa päivässä.
  • Syö aterioiden yhteydessä hapatettuja ruokia. Hapatettujen ruokien hyödylliset bakteerit edistävät ruoansulatusta ja kehon puhdistumista myrkyistä, mikä pienentää fruktoosin maksalle aiheuttamaa rasitusta. Hyviä vaihtoehtoja ovat hapatetut vihannekset, ruoholla ruokitun lehmän maidosta valmistettu kefiiri, kimchi, natto ja luomujugurtti, joka on valmistettu ruoholla ruokitun lehmän maidosta.
  • Käytä Emotional Freedom Techniques (EFT) -menetelmää. Katso Julie Schiffmanin lyhyt video EFT-tapaamisesta ja naputa itsesi vapaaksi sokeririippuvuudesta.

 

Lähde: Mercola.com

Lue myös:

Valtatiede myöntää: sokerin osuutta lihavuusepidemiaan pimitetty
Glukoosi-fruktoosisiirappi – paholaisen sokeri on rantautunut meillekin
Glukoosi-fruktoosisiirappi aiheuttaa samanlaista riippuvuutta kuin kokaiini
Ruoissa piilevä vaara: Glukoosi–fruktoosisiirappi
Kananmunat eivät aiheuta sydänkohtauksia — sokeri aiheuttaa
Valkaistu sokeri yhteydessä mielisairauksiin
Sokeroidut juomat ja psykotrooppiset lääkkeet
Tutkimus: fruktoosi haitallista aivoille, omega-3-rasvahappo DHA auttaa
Diabetes lisääntyy räjähdysmäisesti
Lääkäri Antti Heikkilä: ”Viralliset diabetessuositukset ovat hengenvaarallisia”

Kirjoita kommentti

Pakolliset kentät on merkitty *

Kotimaa

Ulkomaat