G. D. Searle & Co:lla työskennellyt James Schlatter huomasi aspartaamin makeuden vuonna 1965. Kehittäessään haavanhoitoainetta Schlatter kaatoi vahingossa aspartaamia sormilleen. Schlatter arveli, että aine on vaaratonta ja jatkoi työtään pesemättä käsiään. Myöhemmin hän huomasi sormiensa maistuvan erityisen makealle ja ymmärsi aineen mahdollisuudet elintarviketeollisuudelle.