Yksinhuolto vai yhteishuolto? – Lapsen huolto, tapaamisoikeus ja elatusapu pähkinänkuoressa
Useampikin Magneettimedian lukija on kysynyt kuinka lapsiasioista sovitaan avioeron sattuessa. Kysymyksiä on esitetty myös vuoroviikkoisesta asumisesta. Seuraavassa tiivistetysti vastauksia.
Lapsen vanhemmat vastaavat lapsen huollosta, asumisesta ja elatuksesta. Parisuhteen aikana lapsi saa yleensä riittävän kasvatuksen, huolenpidon ja elatuksen molemmilta vanhemmiltaan. Parisuhteen päättyessä lapsen huolto, asuminen, elatus ja tapaaminen on turvattava sopimuksin.
Yhteishuolto vai yksinhuolto?
Avio- tai avoerosta huolimatta puolisot yleensä jatkavat lapsensa yhteishuoltajina. Mikäli näin sovitaan, voidaan huolto uskoa vain toiselle vanhemmista.
Vanhemman vastustaessa yksinhuolto voidaan myöntää toiselle vanhemmalle vain poikkeuksellisesti. Tällaisesta tilanteesta saattaa olla kyse, kun vanhemmat ovat totaalisen yhteistyökyvyttömiä tai kun toisella vanhemmalla on vakavia puutteita vanhemmuudessa.
Lapsen asuminen, vuoroviikottainen asuminen ja Kelan maksama lapsilisä
Lapsen asuinpaikkana voi olla vain toisen vanhemman koti. Vuoroviikoittaisessakin asumisessa toisesta vanhemmasta tulee lähivanhempi ja toisesta tapaaja. Lapsen väestökirjat voivat olla rekisteröityinä vain yhdessä osoitteessa. Asia ei ole pelkästään teknisluontoinen, sillä lapsilisä maksetaan sille vanhemmalle, kumman luona lapsi virallisesti asuu.
Lapsen elatusapu
Lapsen asumiseen kytkeytyy myös elatusapu. Se vanhempi, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan elatusapua lapsen kanssa asuvalle vanhemmalle. Elatusavun määrään vaikuttavat lapsen elatustarve ja vanhempien elatuskyky. Tiettyä tuloihin perustuvaa prosenttimäärää ei ole olemassa, vaan elatusapu lasketaan seikkaperäisten ohjeiden mukaan, jossa huomioidaan mm. vanhempien nettoansiot, asumismenot, muu elatusvastuu, lapsen erityisharrastukset sekä luonapito.
Lapsen tapaamisoikeus
Tapaamisoikeudesta on syytä laatia yksityiskohtaiset ehdot vuoroviikonloppuineen ja kellonaikoineen.
Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen
Lasta koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti ja se on vahvistettava lapsen asuinkunnan sosiaalilautakunnalla. Käytännössä sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja. Sosiaaliviranomaisen vahvistama sopimus on yhtä pätevä kuin tuomioistuimenkin. Vahvistettu elatusapusopimus on ulosottokelpoinen.
Lapsiriita tuomioistuimessa
Ellei lapsiasioista päästä sopimukseen, vaatimukset on esitettävä oikeusteitse. Varsin usein lapsiriitoja pyritään sovittelemaan tuomioistuinkäsittelyn sisällä. Oikeudenkäyntikustannuksia voidaan kattaa joko oikeusturvavakuutuksesta tai valtion myöntämästä oikeusavusta. Vakuutusetua ei myönnetä silloin, kun lapsesta riidellään ensimmäistä kertaa. Kyse tulee olla vahvistetun sopimuksen tai käräjäoikeuden päätöksen muuttamisesta. Jotkut vakuutusyhtiöt eivät korvaa lainkaan lapsiriitoja. Oikeusapuun vaikuttavat vanhemmat tulot ja varallisuus. Silloin kun kyseessä on elatusapuun liittyvä riita ilman liitännäisvaatimuksia, kantajaksi katsotaan lapsi. Oikeusapu määräytyy tällöin kantajapuolella lapsen tulojen perusteella.
Mika Talviaro
asianajaja, varatuomari
Asianajotoimisto Talviaro
www.lakineuvo.fi