Luonnollinen valo

Vielä sata vuotta sitten ihminen vietti päivittäin suurimman osan ajastaan luonnollisessa auringonvalossa. Nykyään hän oleskelee luonnonvalossa keskimäärin 10% ajastaan. Kaikkialla sisätiloissa vallitsee keinotekoinen valaistus. Oleskeluun keinotekoisessa valaistuksessa liittyy usein epämiellyttäviä oireita: päänsärkyä, selittämätöntä väsymystä, heikentynyttä keskittymiskykyä, pahantuulisuutta ja stressin tunnetta. Valon määrän lisääminen ei kuitenkaan tuo paljon helpotusta huonoon oloon. Meidän tulisikin keskittyä valon määrän sijasta valon laatuun.

Tri Ottin pioneerityö

Tutkimus valon laadun merkityksestä kaikkien elävien organismien hyvinvoinnille alkoi tri John Ottin tutkimuksista 1950-1960-luvuilla Yhdysvalloissa. John Ott valokuvasi kasvien kasvua Walt Disneyn elokuvaan Secrets of Life . Kuukausien ajan otetut valokuvat näytettiin nopeutettuna antaen vaikutelman kukan kasvamisesta täysikasvuiseksi kasviksi muutaman sekunnin aikana. Kuvauksien aikana tri Ott havaitsi, että erilaisissa loistevalaistuksissa kurpitsat joko eivät kasvaneet kunnolla tai ne kuolivat äkillisesti. Ainoastaan ultraviolettisäteilyä sisältävä päivänvalo sai kurpitsat kukoistamaan.

Tri Ott jatkoi tutkimuksia koe-eläimillä. Valon laatu vaikutti koe-eläinten elinikään. Esimerkiksi kun loisteputkivalaistuksessa pidetyt hiiret elivät keskimäärin 7,5 – 8,2 kuukautta, heidän päivänvalossa pidetyt serkkunsa elivät huomattavasti terveempinä keskimäärin 16,1 kuukautta. Vastaavanlaisia kokeita tehtiin myös useissa lääketieteellisissä laitoksissa ja tutkimusklinikoissa. Olisiko luonnonvalolla sitten vaikutusta ihmisen hyvinvointiin? John Ott sai yllättäen vastauksen kysymykseen henkilökohtaisen kokemuksen kautta.

Tri Ott oli kärsinyt pahasta nivelreumasta ja hänen oli kerrottu tarvitsevan uuden lonkkanivelen lähitulevaisuudessa. Eräänä päivänä hänen silmälasinsa menivät rikki. Koska varalasit olivat hyvin epämukavat, hän päätti olla ilman silmälaseja työskennellessään ulkona puutarhassa usean päivän ajan. Yhtäkkiä hän huomasi, ettei hän tarvinnut enää kävelykeppiä ja kipu kyynärpäästä oli myös kadonnut. Myöhemmin lonkasta otetut röntgenkuvat osoittivat, että lonkkaleikkaus ei olekaan tarpeen. Silmän pupillien läpi menevä UV-säteily, jonka hänen silmälasinsa olivat suodattaneet, oli saanut aikaan huomattavaa oireiden lieventymistä.

Myöhemmin tri Ott havaitsi tutkimuksissaan, että auringonvalo kulkee silmien kautta elimistöön ja stimuloi kaikkia elimistön toimintoja, erityisesti hormonituotantoa. Auringonvalo stimuloi aivolisäkkeen toimintaa, joka taas säätelee muita sisäeritysrauhasia. Auringonvalo vaikuttaa suoraan myös käpylisäkkeeseen. Näiden sisäeritysrauhasten kunnollinen toiminta on välttämätöntä koko elimistön hyvinvoinnille.

Laajaspektrivalosta aurinkoa

Perustuen tri John Ottin suosituksiin 1960-luvun alussa USA:ssa alkoi tutkimus- ja kehittelytyö sellaisen loisteputkilampun valmistamiseksi, joka muistuttaisi mahdollisimman paljon auringonvaloa. Näin syntyivät ensimmäiset ns. laajaspektriloisteputket, jotka tuottavat auringonvaloa vastaavan spektrin eli värijakautuman mukaan lukien pienen määrän infrapuna- ja UV-säteitä, jotka ovat näkymättömiä ihmisen silmille.

Laajaspektrivalaistus otettiin pian avuksi sukellusveneiden miehistöjen sekä astronauttien hyvinvoinnin turvaamiseksi. Monet teolliset yritykset ja muutamat ravintolatkin ottivat käyttöön laajaspektrivalaistuksen työtiloissaan. Valaistuksella oli merkittävä vaikutus työntekijöiden terveyteen sekä yrityksen menestykseen: vastustuskyky influenssaa vastaan kohosi merkittävästi, poissaolojen ja onnettomuuksien määrä väheni sekä tuotannon määrä lisääntyi. Alettiin valmistaa myös ns. alppiaurinkolamppuja, joita käytettiin voimakkaamman UV-säteilyn takia erilaisten ihosairauksien sekä riisitaudin hoitoon, rusketuksen saamiseen ja yleisen terveydentilan kohentamiseen.

Vuonna 1973 tri Ott teki yhteistyössä ympäristön terveyttä ja valoa tutkivan tutkimusinstituutin kanssa Floridassa tutkimuksen luonnollisen valon vaikutuksesta ensimmäisen luokan oppilaisiin. Neljästä ikkunattomasta luokkahuoneesta kahteen luokkaan asennettiin laajaspektrivalaistus ja toiseen kahteen luokkaan asennettiin perinteinen loisteputkivalaistus. Oppilaiden ja opettajien käytöstä seurattiin kätkettyjen kameroiden avulla yhden kuukauden ajan. Kokeen tulos oli selkeä. Loisteputkivalaistuksessa oppilaissa oli yliaktiivisuuden, uupumuksen, ärtyisyyden ja tarkkaamattomuuden oireita. Laajaspektrivalolla varustetuissa luokkahuoneissa oppilaiden käytös, opetukseen osallistuminen sekä oppimiskyky olivat parantuneet huomattavasti.

Seuraavina vuosikymmeninä tehtiin monia tieteellisiä tutkimuksia laajaspektrivalon vaikutuksista kouluissa ja työpaikoilla. Tulokset kouluissa osoittivat aina vähentynyttä sairastavuutta ja epäsosiaalista käytöstä. Työpaikoilla päänsärky, väsymys ja stressi helpottivat, ja yleinen hyvinvointi sekä vastustuskyky nuhakuumetta vastaan lisääntyivät. Myös auringonvalon, jota laajaspektrilamput jäljittelevät, vaikutuksista ihmisen terveyteen on tehty lääketieteellisiä tutkimuksia.

Terveellinen aurinko

Auringon ultraviolettivalon on todettu lisäävän veressä olevien valkosolujen (varsinkin lymfosyyttien) määrää, joilla on suuri merkitys kehon puolustuksessa infektioita vastaan. Ultraviolettivalon on myös todettu alentavan verenpainetta, verensokeria ja kolesterolia. Lisäksi se lisää veren hapenkuljetuskykyä , sukupuolihormonien määrää, adrenaliinin määrää kudoksissa ja stressinsietokykyä. Kuten tunnettua, ihmisen iholla syntyy terveydelle hyvin tärkeää D-vitamiinia auringon ultraviolettisäteiden (UVB) vaikutuksesta.

Kun oleskelemme ulkona auringonpaisteessa, saamme täten luonnonlääkettä esim. korkeaan verenpaineeseen ja kolesteroliin aivan ilmaiseksi. UV-valon kolesterolia alentava vaikutus on ilmennyt myös kanaloissa tehdyissä tutkimuksissa. Laajaspektrivalaistuksessa kasvavien kanojen munissa todettiin olevan noin 25% vähemmän kolesterolia kuin tavallisessa keinovalaistuksessa kasvavien kanojen munissa. Lisäksi laajaspektrivalaistuksessa kasvaneet kanat elivät puolet kauemmin, ne munivat enemmän ja ne olivat vähemmän agressiivisia.

Auringon terveydelle myönteisiä vaikutuksia D-vitamiinin tuottoa lukuun ottamatta ei kuitenkaan juuri tuoda julkisuuteen. Sen sijaan aurinko on leimattu ihosyövän aiheuttajana suorastaan vaaralliseksi.

Ihosyövän todelliset syyt

Sanomalehdet ovat ottaneet tavakseen kirjoitella aina keväisin artikkeleita, joissa lääkärit kehottavat suomalaisia suojautumaan kaikin keinoin auringon UV-säteiltä. Luonnossa elävät eläimet eivät kuitenkaan kärsi ihosyövästä. Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että kun eläimille syötettiin tyypillistä länsimaista ravintoa (paljon sokeria, käsiteltyjä rasvoja kuten margariinia, lisäaineita jne.), 25% eläimistä sai ihosyövän.

USA:n laivastossa tehty tutkimus osoitti, että melanoomaa, joka on kaikkein vaarallisin ihosyövän muoto, ilmeni eniten niillä ihmisillä, jotka työskentelivät ainoastaan sisätiloissa. Osan ajastaan sekä sisällä että ulkona työskentelevillä ilmeni kaikkein vähiten melanoomaa. Tutkimuksesta ilmeni myös, että useimmissa tapauksissa ihosyöpä oli sellaisissa kehon osissa, jotka ovat harvoin alttiina auringonvalolle.

Tieteellisissä tutkimuksissa, jotka jostain syystä eivät yleensä pääse uutisotsikoihin, on löydetty useita tekijöitä, jotka lisäävät mahdollisuuden saada melanooman: roskaruoka, useat eri lääkeaineet, synteettiset hormonit, pitkäaikainen oleskelu loisteputkivalaistuksessa, kaupalliset aurinkovoiteet ja tupakointi. Osa em. tekijöistä herkistää auringon UV-säteille, osa lisää melanoomariskiä ilman auringon vaikutusta. Auringon UV-säteily on täten ihosyövän näkyvä syy, todelliset syylliset ovat taustalla piilossa. Ihosyöpä on lisääntynyt 1900-luvulla aikana, jolloin ihmiset ovat eläneet ja työskennelleet sisätiloissa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eikö ihosyövän syntymiselle tällöin täydy olla muita syitä, joilla ei ole mitään tekemistä auringon kanssa?

Kohtuullisesti UV-säteitä

Mitä tahansa liikaa on vahingollista. Ihon polttaminen auringon paahteessa ei ole terveellistä. Jos ihminen välttää auringon ultraviolettisäteilyä kaikin keinoin, on sekin vahingollista terveydelle. Ihminen on aina tarvinnut kohtuullisen määrän auringon UV-säteilyä pysyäkseen terveenä, virkeänä ja elinvoimaisena. Suomessa pimeänä vuodenaikana auringonvaloa ei ole riittävästi. Viime vuosina tapahtuneen teknisen kehityksen johdosta meillä on kuitenkin mahdollisuus nauttia auringonvalosta sisällä laajaspektristen pienloistelamppujen avulla. Vaikka ko. lamppujen tuottaman UV-säteilyn määrä on pieni verrattuna auringon UV-säteilyyn, ovat laajaspektriset pienloistelamput merkittävä askel kohti terveellisempää elinympäristöä. Ihminen ei tarvitse valoa ainoastaan valaistukseen vaan myös välttämättömänä ravinteena terveyteen!

Lähde: http://www.suomenhappituote.fi/lisatietoaluonnollisestavalosta.htm