Joe Biden päästi sammakon

Taustaa: Kevin MacDonald käsittelee artikkelissa Yhdysvaltain varapresidentti Joe Bidenin pitämää puhetta juutalaisessa kulttuuritapahtumassa 2013. Lue Jonathan Chaitin kirjoittama Bidenin puhetta käsittelevä artikkeli ”Biden ylistää juutalaisia, menee liian pitkälle, ruokkii vahingossa antisemitismiä” englanniksi täältä.

Hyvänen aika! Eikö Joe Biden ole vieläkään oppinut kirjoittamattomia sääntöjä? Toki juutalaisia saa ylistää yksilöinä. On täysin sallittua hurrata Sigmund Freudin, Jonas Salkin tai vaikkapa Einsteinin saavutuksille. Samaan hengenvetoon voi vihjata, että ilman heitä koko ihmiskunta olisi henkisesti monin verroin köyhempi. Juutalaisia saa kehua jopa yhteisönä, jos on aikeissa kiittää heitä asioista, jotka julkisessa keskustelussa esitetään yksiselitteisesti ”hyvinä” ja oikeamielisinä. Tästä esimerkkinä mustien kansalaisoikeusliike, jossa juutalaiset olivat vahvasti mukana.

Sen sijaan on kiellettyä vahingossakaan todeta, että juutalaisilla on merkittävää yhteiskunnallista valtaa, jota he käyttävät hyväkseen muuttaessaan Yhdysvaltoja sellaiseksi, joka ei miellytä keskivertoamerikkalaista. Tietenkään ei myöskään saa sanoa, että juutalaisyhteisön tavoitteet ovat jyrkässä ristiriitaisia muiden ryhmien (etenkin valkoisten) intressien kanssa.

”Juutalainen kansa on muuttanut Amerikkaa todella paljon. Millään muulla ryhmällä ei ole kokoonsa nähden yhtä paljon valtaa tässä maassa kuin teillä ja kaltaisillanne, hyvä yleisö. Minusta tuntuu, että te itse asiassa aliarvioitte juutalaisuuden vaikutusvaltaa. Minä todella tarkoitan tätä. Minusta tuntuu, että te itse aliarvioitte rankasti sitä kuinka paljon te olette muuttaneet kansakuntaamme.”

Biden vahvisti puheessaan esimerkiksi sen, josta myös The Occidental Observer on kirjoittanut: juutalaiset ovat olleet homoavioliittokampanjoinnin eturintamassa. Olemme myös kirjoittaneet siitä, että lukuisat juutalaistaustaiset aktivistit hallitsevat aselakien kiristämistä vaativaa liikettä. Lisäksi juutalaistaustaiset pioneerit ovat muun muassa valtavirtaistaneet pornografian ja seksualisoineet länsimaisen kulttuurin. Juutalaistaustaiset uuskonservatiivit käyttivät hyväkseen valtaansa mediassa ja politiikassa ajaessaan Yhdysvallat Irakin sotaan. Ja mikä tärkeintä, Yhdysvaltojen juutalaiset ovat olleet erittäin aktiivisia joukkomaahanmuuton kannattajia, minkä vuoksi valkoisista on tulossa nyt vähemmistö omassa maassaan. Lue täältä lisää tuoreista vaatimuksista, että ei-valkoisten maahanmuuttoa on kiihdytettävä entisestään. Biden uhkuu iloa todetessaan, että ”suurten siirtolaismäärien tuominen” on juutalaisten ansiota. Hän puhuu myös avoimesti ”juutalaisten roolista kansalaisoikeusliikkeissä”.

Biden imartelee yleisöään ja toteaa, että kaikki juutalaisten toiminta on pyyteetöntä ja eettisesti ensiluokkaista. Väitetään, että ei-valkoisen maahanmuuton ja monikulttuurisuuden kannattaminen on hyväksi ihmiskunnalle. Jos kyse olisi kuitenkin vain sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, miksi monet suuret juutalaisjärjestöt haluavat muuttaa väestörakenteen diaspora-maissa, mutta vastustavat sitä Israelissa? On loputtomasti näyttöä siitä, että lukuisat suuret juutalaisjärjestöt kannattavat maahanmuuttoa länsimaihin. Alkuperäisiä eurooppalaisia tapoja ja kansoja vastustetaan, sillä pelätään niistä kumpuavaa uutta antisemitismin aaltoa. Antisemitismin potentiaalin voi tukahduttaa vain tuhoamalla isäntäkansan yhtenäiskulttuurin. The Occidental Observer on kirjoittanut kymmeniä artikkeleita aiheesta.

Biden kuitenkin uskoo, että juutalaiset ovat suoranainen moraalin etuvartiosto, joten hän luuli, että hänellä on lupa puhua kainostelematta heidän vallastaan.

”Ajatelkaa! Olen varma, että noin 85 % muutoksista, tapahtuivatpa ne Hollywoodissa tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, on juutalaisten johtohahmojen aikaansaannosta. Valtanne on mittaamatonta! Ja olette päättäneet käyttää valtaanne hyvin.”

Biden teki virheen. Järjestäytyneiden juutalaisten yhteiskunnallinen valta monissa länsimaissa perustuu siihen, ettei siitä saa puhua julkisesti. Joe Sobran ja Wilmot Robertson totesivat tämän jo kauan sitten ja he ovat edelleen oikeassa.

Bidenin puheesta vaivaantuneen artikkelin kirjoittanut Jonathan Chait on tyytyväinen siihen, että hänen itsensä kaltaiset ihmiset hallitsevat valtamediaa: ”Me liberaalit saamme kiittää menestyksestämme pienen, mutta suhteettoman vaikutusvaltaisen kulttuurieliitin propagandakampanjaa.” On varmasti mahtavaa todeta, että kaikki tiedotusvälineet lähettävät vuorokauden ympäri sadoille miljoonille ihmisille ”oikealla” aatteella ryyditettyä sanomaa. Samaan aikaan kansallismielisiltä on käytännössä evätty oikeus kertoa julkisesti omista ajatuksistaan.

Vaikka Chait pelkääkin, että ”antisemitistit” voivat tulkita Bidenin puheen ”väärin”, ei hänellä ole syytä järin suureen huoleen. Tuskin edes promille amerikkalaisista tietää mitä Biden sanoi. Alkuperäistä puhetta ei edes löydä verkosta. Bidenin puhe haudataan historiaan kaikessa hiljaisuudessa, niin kuin kävi silloin, kun Manny Friedman sanoi juutalaisten omistavan koko maan ja silloin, kun Joel Stein totesi juutalaisten hallitsevan Hollywoodia.

On toki mukavaa, että tasaisin väliajoin Bidenin kaltaiset merkittävät poliitikot tai juutalaiset itse vahvistavat sen, minkä me olemme jo kauan tienneet. Tosin tällöinkin he valehtelevat ja kaunistelevat asioita, aivan kuten Biden teki puheessaan. Esimerkiksi Chait toistaa artikkelissaan ikivanhan valheen, jonka mukaan Hollywoodin juutalaiset ”joutuvat jatkuvasti pelkäämään valtaväestöä, joka saattaa erehtyä luulemaan, että juutalaiset käyttävät asemaansa mediassa hyväksi”. Chaitin mukaan ”juutalaiset tekevätkin väsymätöntä työtä murtaakseen myytin mediavallastaan”.

Itse asiassa 1920-luvulla Yhdysvalloissa koettiin suurta yhteiskunnallista kuohuntaa ja julkinen keskustelu Hollywoodin omistajista kävi kiivaana. Erityisesti tämä johtui materiaalista, joka käsitteli seksiä ja perhettä. Konservatiivisessa Amerikassa todellakin esiintyi antisemitismiä (Henry Ford esimerkiksi julkaisi kirjan Kansainvälinen juutalainen), mutta Hollywood ei suostunut vapaaehtoisesti muuttamaan linjaansa. Vastaukseksi sensuurivaatimuksille perustettiin elokuva-alan lobbausjärjestö MPAA, jonka johtajaksi valittiin Will H. Hays vuonna 1922. Myöhemmin perustettiin Joseph I. Breenin johtama PCA, joka oli vastine siveyttä peräänkuuluttaneelle kampanjoinnille.

1960-luvun asennevallankumous vapautti Hollywoodin kaikista rajoituksista ja me kaikki tiedämme mitä siitä seurasi: seksiä ja väkivaltaa niiden karkeimmissa muodoissa. Elokuvissa pahiksia ovat aina ”natsit” ja kaikki muutkin, jotka vastustavat monikulttuurisuutta.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu englanniksi The Occidental Observerin sivuilla.