Vaihtopörssi helpottaa pulaa hopeasta

Hopeakaivoksia on ollut 5000 vuotta, niiden vuoksi on vuodatettu verta, ja niillä on tehty historian suurimmat rikkaudet. Maailmantalouden kääntyminen syöksylaskuun on herättänyt sijoittajat hakemaan jälleen turvaa jalometalleista. Mutta missä kaikki hopea on, nyt kun sille olisi jälleen käyttöä?

Jalometallien saatavuus maailmanmarkkinoilla on heikentynyt viime kuukausina huomattavasti. Pahimmin pula koskee hopeaa, jonka tarjonta fyysisenä metallina on miltei loppunut. Elokuun puolivälissä muun muassa Yhdysvaltain keskuspankki ilmoitti, että se joutuu toistaiseksi keskeyttämään hopean lyönnin harkoiksi ja sijoituskolikoiksi. Myös useat suuret yksityiset välittäjät kertoivat toimitusten myöhästyvän hyllyjen tyhjenemisen vuoksi. Vähäisestä tarjonnasta huolimatta pörsseissä ja lehtien sivuilla noteerattavat jalometallien hinnat eivät ole nousseet, vaan päinvastoin ne kääntyivät heinäkuussa jyrkkään laskuun. Maailmantalouden luottokriisin vuoksi myös raaka-aineet, kuten öljy, ovat laskeneet samalla tavoin. Hintojen lasku kuitenkaan ei näytä koskevan fyysisiä jalometalleja. Niistä kiinnostuneet sijoittajat ovat yllättyneet, kun he ovat joutuneet maksamaan metallista viime viikkoina jopa 60­–70 prosenttia listahintaa enemmän isoillakin markkinoilla, mikäli haluavat metallin oikeasti mukaansa eikä vain bitteinä ruudulle. Jalometallin fyysisellä toimituksella tarkoitetaan sitä, että asiakas saa ostamansa metallin kolikoina tai harkkoina itse haltuunsa. Viivettä muodostuu vain tavaran kuljetuksesta ja käsittelystä. Suurissa pörsseissä sen sijaan käydään jalometallikauppaa etupäässä pankkien myöntämillä sitoumuksilla, ja pörssihinta määräytyy niiden mukaan. Tavallisesti sitoumuksia ei lunasteta, mutta pankkikriisi on saanut monet sijoittajat pelkäämään, että heidän omistuksillaan ei ole katetta. Alalla on tiedossa, että maailman hopeavarannot eivät riitä kattamaan pankkien sitoumuksia, ja rahallinen korvaus konkurssitapauksessa voi jäädä pieneksi. Hopean maailman-markkinahinnan laskun onkin arveltu johtuvan siitä, että sijoittajat ottavat rahansa ulos paperihopeasta – jopa tappiolla – ja ostavat tilalle fyysistä hopeaa. Metallin rahassa ilmaistu hinta putosi luottokriisin alkaessa loivasti paperi-hopean mukana, mutta on jo kääntynyt nousuun.

Hinta on pakko

päästää vapaaksi

Jalometallipula näkyy myös Suomessa, jossa hopean maahantuonti- ja noteerauspalvelu Hopea.fi laajentaa toimintamalliaan. Aiemmin palvelu on tarjonnut mahdollisuuden ostaa ja myydä fyysistä hopeaa. Hinta on määräytynyt maailmanmarkkinahinnan mukaan. Hopean heikon saata-vuuden vuoksi Hopea.fi avaa 21. syyskuuta palveluunsa pörssin, jossa asiakkaat voivat käydä kauppaa keskenään. Hinta muodostuu suoraan osto- ja myyntitarjousten perusteella. Kysyntä on niin suurta ja tarjonta jäänyt niin alhaiseksi, että hinta täytyy päästää vapaille markkinoille, perustelee Hopea.fi:n vetäjä Risto Pietilä. Hän kertoo jatkavansa edelleen hopean maahantuontia, mikäli tavaraa löytyy, mutta hän toivoo, että asiakkaiden keskinäisen kaupankäynnin ja heidän oman maahantuontinsa osuus kasvaa. Pietilä toimii pörssissä ylläpitäjänä, joka välittää asiakkaiden kaupat. Hinta lasketaan kolmesti viikossa. Hopea.fi laskee kaupat hopeadollariksi nimetyn yksikön avulla. Se tarkoittaa palvelun määritelmän mukaan 22,239 grammaa puhdasta hopeaa. Käytännössä metalli on vanhojen yhdysvaltalaisten hopeakolikoiden muodossa. Vanhojen kolikoiden etu on, että niiden aitous on helppo tunnistaa ja niitä on markkinoilla liikkeellä muita hopean muotoja enemmän. Lisäksi pieni yksikkökoko on piensijoittajalle etu: pienin kolikko on vain noin 1 euron arvoinen.

Lue lisää:

Vapaa hopeakauppa