Loppuunpalamisen syyt ja seuraukset

Stressillä voi olla kohtalokkaita seurauksia ellei siihen puututa ajoissa. Pahimmassa tapauksessa se voi heikentää terveyttä ja viedä elämänhalun. Työuupumus on maailmanlaajuisesti yhä suurempi ongelma, jota esiintyy ihmisillä kaikilla elämänaloilla. Hyvä työmenestys ei suojaa työuupumukselta. Päinvastoin, se voi jopa kasvattaa riskiä.

The Day I Snapped on mielenterveysdokumentti, jossa viisi ammattilaista kertoo miltä tuntuu törmätä siihen kuuluisaan seinään, ja kuinka voimat ehtyvät äkillisesti. Mutta kuten dokumentissa todettiin, vaikka kriisi vaikuttaa ilmaantuvan tyhjästä, ”flippaamisen” taustalla on pitkäaikainen kestämätön kehityskulku.

Miksi nykyinen työympäristö altistaa työuupumukselle

Dokumentissa haastateltiin viittä henkilöä, jotka kärsivät työhön liittyvästä stressistä, mikä on tyypillisin tilanne. Mutta mikä nykyisessä työssä on sellaista, että ihmiset ylittävät henkilökohtaisen sietorajansa? Dokumentissa korostetut keskeiset syyt ovat:

  1. Ihmisiltä edellytetään aiempaa nopeampaa työtahtia ja usein päivän venyvät ja/tai heidän työtahtiaan valvotaan ja arvioidaan tarkasti erilaisilla seurantatyökaluilla. Joillain työpaikoilla tahti on niin kiivas, että edes lounastauoille ei ole aikaa. Kuten yksi dokumentissa haastatelluista totesi, ”stressistä tulee sietämätöntä” kun ”ei voi itse vaikuttaa siihen mitä tekee”.
  2. Työvelvollisuudet muuttuvat (ja monipuolistuvat) useammin kuin aiemmin, ja kun tämä yhdistetään johdon epäselvään tehtävänjakoon tai ohjeistukseen, siitä voi seurata epävarmuutta ja suorituspaineita.
  3. Koulutusta vastaavat työt katoavat, jolloin monien osaaminen jää kokonaan hyödyntämättä. Tämä voi ruokkia onnettomuuden ja arvottomuuden tunnetta.
  4. Heikkenevät kodin ja työpaikan tukiverkostot.

Oletko palamassa loppuun?

Isossa-Britanniassa työ aiheuttaa kolmanneksi eniten stressiä, ohi menevät vain läheisen kuolema ja talousvaikeudet. Yhdysvalloissa työ on toiseksi yleisin voimakkaan stressin aiheuttaja.1

Dokumentin mukaan Isossa-Britanniassa menetetään lähes 7 miljoonaa työpäivää stressiperäisten sairauksien,2 kuten iho-ongelmien, unettomuuden, sepelvaltimotaudin, muistin heikkenemisen, ruoansulatusongelmien, autoimmuunihäiriöiden ja masennuksen vuoksi, muutama mainitakseni. Todellisuudessa stressi voi laukaista minkä tahansa vaivan tai sairauden tai pahentaa niiden oireita. Työuupumuksen oireita ovat muun muassa:3

  • Fyysinen uupumus, jonka oireita ovat krooninen uupumus, unettomuus, hajamielisyys, heikentynyt keskittymiskyky, tarkkaavaisuuden puute, fyysiset sairaudet ja ruokahaluttomuus
  • Henkinen uupumus, ”tunne että seinät kaatuvat päälle”, näköalattomuus, välinpitämättömyys, ärtyneisyys, jatkuva vihaisuus, kyvyttömyys nauttia elämästä, pessimismi, eristäytyminen, apatia ja toivottomuus
  • Suorituskyky ja tuottavuus heikkenee ponnisteluista huolimatta, heikko itsetunto, tunne epäonnistumisesta
  • Masennus

Useimmiten loppuunpalamisen partaalla hoippuvat ihmiset turvautuvat alkoholiin tai muihin riippuvuutta aiheuttaviin päihteisiin välttääkseen väistämättömän. Mikä surullisinta, vakavimmissa tapauksissa loppuunpalanut päätyy itsemurhaan. Jos olet epätoivoinen tai ajattelet itsemurhaa, ota yhteyttä ammattiauttajaan.

Loppuunpalamista on helpompi ennaltaehkäistä kuin hoitaa

Jos tunnistat työuupumuksen oireita itsessäsi tai lähimmäisessäsi, muista että on aina helpompaa ennaltaehkäistä loppuunpalaminen kuin toipua siitä. Yleensä toipuminen vie aikaa – on yleistä, että toipuminen kestää kuusi kuukautta tai kauemmin. Dokumentin viidestä ammattilaisesta jokainen lopulta toipui, vaikkakin eri keinoin, mikä korostaa tarvetta ottaa huomioon jokaisen yksilölliset tarpeet.

Aivan kuten tilanteeseen johtaneet tekijätkin vaihtelevat, on toipumisessakin eroja. Mutta on olemassa yleispäteviä neuvoja (joista enemmän alla). Tärkein ja vaikeimmin hyväksyttävä asia on ymmärtää muutoksentarve. Nykyinen elämäntapasi ei ole kestävällä pohjalla, eikä riitä että otat muutaman viikon vapaata ja palaat takaisin vanhoihin rutiineihin.

Dokumentin ammattilaisista kaikki kärsivät pitkittyneen työstressin aiheuttamasta loppuunpalamisesta, ja ongelma ratkesi osittain vaihtamalla ammattia. Heistä kolme vaihtoi toimistotyön ruumiilliseen työhön.

Kuinka lievittää työstressiä ja ehkäistä loppuunpalaminen

Seinät tuntuvat kaatuvan päälle, ryhdy toimenpiteisiin ennen kuin romahdat lopullisesti. Psykologi Sherrie Bourg Carter neuvoo työstressin kanssa painivia toimimaan seuraavalla tavalla.4 Lisäsin mukaan omia ehdotuksiani.

  • Suorita inventaario. Kirjaa ylös kaikki stressiä aiheuttavat tekijät: tilanteet jotka huolestuttavat, ahdistavat, turhauttavat tai saavat tuntemaan olosi avuttomaksi. Jatka listaa asioiden edetessä. Kirjoita jokaisen kohdan viereen keino, jolla vähentää sen aiheuttamaa stressiä ja käytä niitä aina kun mahdollista.
  • Kieltäydy rohkeasti. Paras tapa säästää voimia on oppia sanomaan ei. Älä ota uusia vastuutehtäviä tai sitoumuksia toipuessasi. Jos joku asia täytyy tehdä, pyri siirtämään tehtävä jollekulle muulle. Vältä ajattelutapaa, että kukaan muu kuin sinä ei kykene suorittamaan tehtävää yhtä hyvin. Toisinaan ”riittävän hyvä” riittää.
  • Tee kalenteriin tilaa tauoille ja yhdessäololle. Pidä taukoa projektien välillä, jotta mieli ja keho ehtivät palautua. Pidä myös päivittäisiä taukoja, äläkä vie töitä kotiisi. Vireä sosiaalinen elämä on tärkeä osa tasapainoista elämää, joten vastusta kiusausta tehdä työstä elämäsi ainoa sisältö.
  • Rajoita elektronisten laitteiden käyttöä. Älypuhelimet, iPadit ja tietokoneet voivat syödä merkittävästi aikaa jos et osaa rajoittaa niiden käyttöä. Jatkuvat muistutukset saapuneista viesteistä voivat itsessään aiheuttaa stressiä. Hankkiudu eroon stressistä ottamalla muistutusäänet pois käytöstä; käy sähköpostit läpi korkeintaan neljästi päivässä ja rajoita sosiaalisen median käyttö tiettyihin aikoihin ja paikkoihin sen sijaan, että yrität ”olla tilanteen tasalla” koko ajan.
  • Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Ristiriitaista kyllä, multitaskauksesta luopuminen on eräs tärkeimmistä asioista joita hyvin tehokkaat ihmiset tekevät. Keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan olet rauhallisempi ja stressaat vähemmän.

Jos haluat tietää tarkemmin miksi multitaskaus ei toimi, ja kuinka paljon tehokkaampaa on keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, katso aiempi haastatteluni tri Theo Compernollen kanssa. Hän on kirjoittanut kirjan Brain Chains: Discover Your Brain, to Unleash Its Full Potential in a Hyperconnected, Multitasking World.

Elämässä tulee saavuttaa tasapaino

Jokin aika sitten haastattelin tri Joseph Maroonia, aiheena työuupumus. Hän on Pittsburgin yliopiston lääketieteellisen neurokirurgian professori ja Square One: A Simple Guide to a Balanced Life -kirjan kirjoittaja. Kirja kertoo hänen henkilökohtaisesta kamppailustaan työuupumuksen kanssa.

Yksinkertaisuuden vuoksi tein tiivistelmän sisällöstä. Jos haluat kuunnella haastattelun kokonaan, lue artikkelini How to Recover From Burnout By Rebalancing Your Life. Kirjassa kuvailtu toipumissuunnitelma perustuu William H. Danforthin työhön, jossa tähdennetään, että elät yhden sijaan neljää eri elämää, joita ovat:

  • fyysinen elämä
  • hengellinen elämä
  • työelämä
  • sosiaalinen elämä

Neljän eri elämän osa-alueen on oltava tasapainossa keskenään. Niistä jokaista tulee ylläpitää ja kehittää päivittäin.

”Kaikki tietävät ettei stressiltä voi välttyä – avioero, työ; 40 prosentilla ihmisistä on ongelmia ihmissuhdeongelmia työpaikalla,” Maroon sanoo. ”Seurauksena veren kortisolitasot nousevat. Mitä [liika] kortisoli tekee aivoille? Tappaa aivosoluja. Mitä se tekee muistille? Heikentää muistia, kudoksia ja kaikkea muuta.

Tätä liiallinen krooninen jatkuva stressi [aiheuttaa], juuri sitä mistä itse kärsin tuolloin. Se on voimakas masennustila. Suurin osa lääkäreistä ajattelee, että masennusta voi hoitaa masennuslääkkeillä. Mielestäni fyysinen aktiivisuus on kaikkein tehokkain käytettävissä oleva masennuslääke …

Se laittaa kaikki hermoston välittäjäaineet järjestykseen – dopamiinin, serotoniinin ja asetyylikoliinin. Tarkoitukseni on sanoa, ettei vastoinkäymisiltä voi välttyä. Emme voi välttyä stressiltä. Mutta omalla kohdallani en tunnistanut kuinka pahasti vinoutunut yksipuolinen elämäni oli.”

Kuinka palauttaa tasapaino ja toipua loppuunpalamisesta

Jotta et palaisi loppuun tai toipuisit siitä, noudata seuraavia neuvoja:

  • Liiku ja syö ravintoa, joka tukee mitokondrioiden toimintaa ja rajoittaa tulehdusta (ravitsee kehoa)
  • Harjoita mindfulnessia tai jotain muuta hengellistä (ravitsee sielua)
  • Ihannetapauksessa tee työtä johon sovellut ja jonka koet mielekkääksi ja tarkoituksenmukaiseksi; vähintäänkin käytä menetelmiä joilla päivittäinen työstressi pysyy hallinnassa (työhön liittyvät tavoitteet)
  • Perhe-elämä ja sosiaaliset suhteet ja/tai harrastus tai vapaaehtoistyö (sosiaaliseen elämään liittyvät tavoitteet)

Tiivistettynä, toivut loppuunpalamisesta (tai vältyt siltä) kun saavutat tasapainon työelämän, liikunnan, ihmissuhteiden ja henkisen elämän tai mindfulnessin välillä ja kykenet ylläpitämään sitä. Kuten Maroon huomautti:

”Tarvitset liikuntaa. Tarvitset hengellisyyttä … Kun tarkastellaan yli satavuotiaita ihmisiä … Heitä kaikkia yhdistää terveellinen ruokavalio ja työ. He painavat lujasti töitä, mikä on heidän fyysinen aktiivisuutensa … Heidän stressinsä pysyy hallinnassa vahvan perheen, hengellisyyden, uskonnon tai kirkon avulla. Nämä kaikki ravitsevat tietoisuutta. Heistä jokainen lievittää stressiä, liiallista kortisolia, ja pyrkii pitämään kehon tasapainossa.”

Lisäisin tähän vielä viidennen kategorian jonka tulee olla tasapainossa, nimittäin unen. Univaje heikentää ratkaisevasti kehon kykyä käsitellä stressiä, ja eikä sen seurauksilta voi välttyä. Työnteko unen kustannuksella ei tee tehokkaammaksi tai auta saamaan enemmän aikaan. Asiat menevät vain huonompaan suuntaan. Kun unelle pyhitetään oma aikansa josta ei tingitä, jo se yksistään lievittää stressiä valtavasti ja auttaa ylläpitämään elämän tasapainoa.

Tasapainon löytäminen työelämässä on vaivan arvoista

Loppupeleissä tasapainoisesti eläminen ei ole rakettitiedettä, mutta se voi kaikesta huolimatta olla haastavaa. Itse asiassa on huomattavasti helpompaa keskittyä työhön ja sulkea kaikki muu ulkopuolelle. Tasapainon löytäminen vaatii hieman työtä. Se voi edellyttää uusien rajojen löytämistä ja asettamista, mikä voi alkuun tuntua oudolta ja ehkä jopa pelottavalta. Toinen vaihtoehto on tosin huomattavasti huonompi verrattuna epämukavuuteen, jota saatat kokea pyrkiessäsi tasapainoon.

Arianna Huffington on ehkäpä yksi tunnetuimmista julkisuuden henkilöistä, joka on palanut loppuun – ja kirjoittanut siitä kirjan. Kirjassaan Thrive: The Third Metric to Redefining Success and Creating a Life of Well-Being, Wisdom and Wonder Huffington, Huffington Post Media Groupin puheenjohtaja, presidentti ja päätoimittaja, kuvailee syöksykierrettään ja matkaansa takaisin terveyteen.

Itsetutkiskelu sai hänet määrittelemään menestyksen uudelleen. Kahden perinteisen, rahan ja vallan, rinnalle nousee kolmas mittapuu. Kolmas mittapuu sisältää neljä pilaria:

  • Terveys ja hyvinvointi. Jos tavoittelet menestystä terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella, joudut maksamaan kohtuuttoman korkean hinnan. Tästä uhrauksesta voi seurata mitä tahansa diabeteksen ja sepelvaltimotaudin ja muiden stressiperäisten ongelmien kuten masennuksen, alkoholismin tai huumeriippuvuuden väliltä.
  • Viisaus. Huffington sanoi: ”Monet hyvin fiksut johtajat tekevät aivan hirveitä päätöksiä. Ongelma ei ole siinä etteikö heillä olisi korkea ÄO; ongelma on siinä etteivät he osaa käyttää sisäistä viisauttaan. On tärkeää osata käyttää sisäistä viisautta ja voimaansa”.
  • Ilo ja lapsenomainen hämmästely. On tärkeää nauttia jokaisesta päivästä ja tuntea olevansa osa ”jotain suurempaa”. Arvosta arkista kauneutta ja pieniä jokapäiväisiä ihmeitä.
  • Opettele antamaan. Tasapainoista elämää ei voi elää vain itseään ajatellen.

Kun antamisen ja ihmettelyn taito sekä viisaus ja hyvinvointi yhdistyvät kahden ensimmäisen, rahan ja vallan, kanssa, voit elää elämää josta ei puutu mitään, ja joka tuntuu mielekkäältä ja jolla on tarkoitus.

 

Lähde: Mercola.com

3 kommenttia

  1. Tri Joseph Mengele kirjoittaa jälleen totuuden ja toimen sanoja.

    Plusääni(3)Miinusääni(0)
  2. Tähänkin aihealueeseen liittyy politiikka vahvasti tai jopa erittäin vahvasti. Ihmisten kokemusta kansalaisuudesta pitäisi pystyä lisäämään ja toisaalta heidän kokemustaan työnantajan lähes mielivaltaisen direktio-oikeuden alaisena ”orjana” tai robottina oloa työpaikalla pitäisi lieventää. Ei ole ihme, että kommunistien tai kulttuurimarxistien opit ovat kelvanneet ihmisille, koska tuo orjuuden tai vieraantumisen kokemus on todella voimakas ja ihminen kuitenkin kaipaa oman persoonansa toteutumista, jota kommunismi valheellisesti tarjoaa lupaamalla vapautuksen kapitalistisen pääoman työläiselle asettamasta instrumentin roolista. Kommunismissa käy kuitenkin niin, että kuviteltu proletariaatin yhteisomistus työn tuloksiin muuttuukin poliittisen puolue-eliitin omistukseksi. On mielenkiintoista, että omistukset vahvasti keskittävässä suurpääomakapitalismissa syntyy aivan vastaava tilanne, jossa vain harvat nauttivat työn tuloksien hedelmistä.

    3. tien voisi tarjota sovellettu kansallissosialismi, jossa yhteistä kokemusta korostetaan kansallistunteen kautta. Kansallistunne ei ole pelkää rahan tai pintapuolisten kokemusten keräämistä, vaan siihen voidaan liittää aitoja sosiaalisia ja esteettisiä, henkeä ylevöittäviä elämyksiä, joita sopiva osa väestöstä voi lahjojensa mukaan tuottaa niiden innostamiseksi, jotka tekevät raskaampia töitä. Minkäänlaista verenimentää ei tällaisessa järjestelmässä voitaisi sallia ja johtajille asetettaisiin erittäin korkeat moraaliset vaatimukset.
    Kompromissina voi toimia myös nk. ’reilu kapitalismi’. jossa finanssikeinottelun osuus painetaan mahdollisimman alas ja vaurautta ja toimeliaisuutta levitetään yhteiskuntaan PK-yritysektoria painottaen (aivan päinvastoin kuin nykyisin).

    Lopuksi totean, että artikkelissa esille tuotu työuupumus on lähes aina henkistä laatua ja syntyy orjan kaltaisen aseman tuottamasta henkisestä piinasta, jossa ihminen ymmärtää, ettei elä omaa elämäänsä ja palvelee jotain aivan vierasta instanssia, mutta ei voi tilanteelle mitään. Se on kurja tila ja on omiaan painamaan ihmisen arvon ja olemuksen niin alas kuin sen vain voi saada ilman fyysistä väkivaltaa.
    Artikkelissa kuvatut temppuilut ovat vain näennäisiä keinoja saada ihminen sietämään itseään tuossa viheliäisessä tilassa ja pitäisin tuollaisten neuvojen tuputtamista turhanaikaisena toimena tässä nykyisessä poliittisessa järjestelmässä ja tilanteessa, jossa vain aniharvat kasvottomat tahot keräävät isojen väestömassojen työn tulokset.

    Plusääni(18)Miinusääni(0)
  3. Eikö tuossa artikkelissa ole hengellisessä mielessä vähän kehäpäätelmä, kun yritetään ratkaista tämän maailman (perkeleen) aiheuttama ahdistus ihmisviisaudella, omalla järjellä, ja jne. Eli keinoilla jotka ovat loppujen lopuksi vain tästä maailmasta, ihmisen omasta tahdosta, eli perkeleestä itsestään.

    Pitääkö tässä siis vääntää itsensä solmuun, ja pinnistää entistä kovempaa omin voimin ? Kunhan vain pinnistää vähän erilailla ja ”viisaammin” ?

    Minun mielestäni tuollaisten kaikkien sijaistoimintojen keskenään järjestely (tasapainoon) on pelkkää huijaamista, sen suurimman ahdistuksen (viimeinen tuomio) suhteen. Kukapa sitä ei osaisi välillä levätä tai tehdä jotain muuta tässä elämässä.

    Ainoastaan paroni von Münchausen (satuhahmo) pystyi nostamaan tuolla tavalla itsensä hiuksistaan ylös suosta pelastukseen.

    http://3.bp.blogspot.com/-FcntJrVZg5U/Uq7GP3dEzMI/AAAAAAAAElU/dbWQQtd-sbg/s1600/munchausen.jpg

    Plusääni(0)Miinusääni(0)

Kirjoita kommentti

Pakolliset kentät on merkitty *

Kotimaa

Ulkomaat