Kansallishengestä ja itsenäisyydestä
Partisaani –lehden julkaisema kirjoitus suomalaisesta kansallishengestä sekä itsenäisyyden merkityksestä nykysuomalaisille esittää kansallisromanttisen vastalauseen kansainvälisyyden ja negatiivisen globalisaation kiroukselle. Kirjoittajan mukaan Suomella, kuten kaikilla kansakunnilla, on nyt edessään vain kaksi vaihtoehtoa: joko alistuminen vapaaehtoisesti monikansallisten suuryhtiöiden, väestöpolitiikalla asteittain etniskulttuurisesti tuhottaviksi palkkaorjiksi, tai ryhdymme rakentamaan kokonaan uudenlaista yhteiskuntaa, joka ruokkii suomalaista kansallishenkeä herättäen suomalaisuuden lopulta jälleen eloon.
Suomen nykyinen “itsenäisyys” on täysin harhaa, eikä Suomi ole ollut rahoitusjärjestelmältään päivääkään itsenäinen. Suomi aloitti ”itsenäistymisen” prosessin vuonna 1917 lähinnä idealistiseen kansalliseen heräämiseen sisältyvänä suomenmielisyytenä eli kansallisromanttisena heräämisenä, mutta edes suhteessa uskontoon emme olleet itsenäisiä. Nykyisin olemme negatiivisen globalisaatio “orjia” tai “torppareita”.
Olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että meidän on ryhdyttävä rakentamaan uutta yhteiskuntaa, joka elävöittää suomalaista kansallishenkeä herättäen suomalaisuuden lopulta jälleen eloon, mutta tämä ei voi tapahtua ilman teologista henkistä heräämistä, jossa Jumalan ja ihmisen yhteistyönä yksilöt uudestisyntyvät spirituaalisiksi ja taivaallisiksi ihmisiksi. Vain tällaisen uskonnon kautta saavutamme todellisen vallankumouksen, jossa henkisen tason jalostuminen korjaa materialistisen yhteiskunnan rappeutuneisuuden.
Magneettimedian toimitus
”Tien mä soiton sorsan luusta,
Kantelen kalan evästä;
Laulain ennen isoni läksi,
Soittaen meni sotahan,
Toitotellen tappelohon.
Sinne kaski kaatukohon,
Sotipelto sortukohon,
Kuime ääni kuuluevi,
Laulun kaiku laajenuevi.”
Suomalainen kansanviisaus perustuu runoperinteeseemme. Runojemme juuret kurottelevat kauas kansallisen historiamme aikaan, josta on jäljellä enemmän myyttejä kuin tarkkaa tutkimustietoa. Runo ei kuitenkaan kuulu menneisyyteen, vaan kansalliset myytit ovat ajattomia. Ne ovat ydin, jonka ympärillä kansakunnan historia kulkee kukoistuksesta rappioon ja kuoleman kautta uuteen syntymään. Kansalliset myyttimme tuntuivat jo esi-isillemme muinaisilta, osaksi jopa tuonpuoleisilta. Ja toisaalta ne puhuttelivat esi-isämme väkevyytensä, välittömyytensä ja ajankohtaisuutensa vuoksi yhtä voimakkaasti kun ne puhuttelevat meitä tänään.
Yllä lainaamani runo kertoi taistelusta ja samalla suomalaisuuden symbolin, kanteleen synnystä. Elämme aikaa, jolloin eurooppalaiset valtiot kieltävät muinaisia symboleita, riimukirjaimia sekä jumalten nimiä miellyttääkseen tänne tunkeutuneita vihamielisiä muukalaisia. Muinaisten symbolien herättäminen Euroopassa onkin jo itsessään taistelua aikamme suurinta vainolaista – globaalia ja juuretonta, mammonasta riippuvaista parasiittia – vastaan.
Olen usein kuullut väitettävän, että poliittisesta taistelusta puhuminen ei sovi itsenäisyyspäivän arvokkaaseen tunnelmaan. Olen kuitenkin tästä täysin eri mieltä ja niin uskon lukijoidenkin olevan. Ensisijaisesti suomalaisuus ei nimittäin ole meille sinfoniaorkesterin esittämä sävelmä tai maalaus puoliautiossa galleriassa. Meille kansallishenki on läsnä joka hetki, ei vain juhlatilaisuuksissa. Kansallishengen ilmaiseminen ei ole aina kesyä tai sivistynyttä – kriisin aikoina se voi vaikuttaa suorastaan barbaariselta. Kriisin aikoina se versoo villisti maaperästä, jota tänne erehtyneiden vainolaisten veri ravitsee.
Suomalaisuuden juurilla
Suomalaisuus ei suinkaan syntynyt rikkaan ja koulutetun eliitin porvarillisena harrastuksena. Suomalaisuus oli jo olemassa kauan ennen luokkasotia sekä kansan pirstoutumista urbaaniin yläluokkaan ja köyhiin. Meidän päiviimme säästyneen kalevalaisen perinteen kehtoihin lukeutuneessa Karjalan Vuokkiniemessä oli runonlaulanta vielä 1800-luvulla niin yleistä, että sitä harrastivat ”nuoret ja vanhat, miehet sekä naiset”. Näin suomalainen maailmankuva, kansanviisaus ja mytologia välittyivät sukupolvelta toiselle osana tavallisen rahvaan arkea. Kansan vaalima perintö toimi myöhemmin selkärankana Kalevalalle.
Viime vuosisadalla juureton globalistinen kulttuuri kuitenkin pyyhki myös Vuokkiniemen yli suomalaisuuden vaipuessa syvään uneen jopa perinteemme sydänmailla. Kun maailmankuvia ja arkista kokemusta nyt vertaillaan, ei syrjäisemmänkään kunnan suomalainen eroa juurikaan amerikkalaisesta Youtube-julkkiksesta tai singaporelaisesta sijoittajamiljardööristä. He kaikki ovat osa samaa pinnallista, kyynistä sekä rahan ja hyväksynnän tavoitteluun sairaalloisesti keskittyvää maailmankulttuuria. Vaikka ”monikulttuurisuuden rikkautta” toistellaan mediassa kuin uskonnollista mantraa, on totuus päinvastainen! Elämme globaalissa yhtenäiskulttuurissa, jossa kaikki kansat on pakotettu palvelemaan samoja epäjumalia: Dollaria, ylikansallisia liittovaltiotavoitteita sekä niin sanottua ihmisarvoa, jonka nojalla verenperintömme tuhoavaa joukkomaahanmuuttoa pyritään oikeuttamaan.
On aika esittää vastalause kansainvälisyyden kiroukselle. Suomella, kuten kaikilla kansakunnilla, on nyt edessään vain kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on, että alistumme vapaaehtoisesti monikansallisten suuryhtiöiden palkkaorjiksi, jotka hiljalleen tuhotaan sukupuuttoon väestönvaihtopolitiikalla.
Toinen vaihtoehto on, että ryhdymme rakentamaan kokonaan uudenlaista yhteiskuntaa, joka ruokkii suomalaista kansallishenkeä herättäen suomalaisuuden lopulta jälleen eloon. Kulttuurillinen itsenäistyminen vaatii taloudellista ja poliittista itsenäisyyttä. Halpaan tuontirihkamaan perustuva kestämätön maailmantalous on korvattava omavaraisella suomalaisella tuotannolla. Ihmisten, pääomien ja tuotteiden liikkuvuutta rajojen yli on rajoitettava radikaalisti. Kansallisesti omaleimaiset tavat ja ajatukset eivät nimittäin pääse syntymään, mikäli meidät on arkisin kytketty ahnehtivaan amerikkalaiseen voitonmaksimointi- ja kulutuskoneistoon sekä kulttuurillemme vieraisiin brändeihin.
Soturiyhteiskunta
On sanottu, että kansakunnat syntyvät sotilaallisina ja askeettisina. Lopulta kansakunnat kuolevat, kun mielihyvän ja mukavuuden tavoittelu ovat ohittaneet kaikki muut arvot. Sama sykli on toistunut myös suomalaisten kohdalla. Ironista kyllä, kulttuurimme kuolinkellot olivat alkaneet jo soida poliittisen itsenäisyytemme aikoihin sata vuotta sitten. Runonlauluperinne oli tuolloin jo lähes tukahdutettu. Luonnon kiertokulussa kuolemaa seuraa kuitenkin aina uusi syntymä, ja myös Suomi tulee heräämään jälleen. Nuoren kansakunnan tavoin sen arvot tulevat olemaan sotilaallisia, luonnonläheisiä ja ruumiillisia – tulevaisuuden suomalaiset eivät myrkytä itseään ulkomaalaisperäisellä roskaruoalla, roskaviihteellä saati roska-arvoilla.
Innoitusta uudelle yhteiskuntamallille voimme saada lähihistoriasta. Pian itsenäistymisen jälkeen Suomi taisteli suursodassa kunniakkaassa seurassa. Rinnallamme oli valtioita, jotka pyrkivät rakentamaan nykyaikaisia yhteiskuntia spartalaisten soturiarvojen pohjalle. Aseveljiemme kansallisradikaalit valtiomallit osoittivat, ettei meidän eurooppalaisten tarvitse kokonaan luopua teknologiasta ja tieteellisestä edistyksestä voidaksemme silti muodostaa elävän suhteen ympäristöömme, kulttuuriimme ja vereemme. 1900-luvun alkupuoliskon soturiyhteiskunnat toivat ikiaikaisen maailmankuvan modernille ajalle. Uusissa soturiyhteiskunnissa kansalaiset kasvatettiin nuoresta pitäen viettämään pitkiä aikoja koskemattomassa luonnossa, muistamaan esi-isiään, herättämään kansalliset symbolit ja rituaalit henkiin, puolustamaan maataan viimeiseen veripisaraan asti sekä elämään kuten muinaisten kertomusten sankarit.
Vaikka moderni soturiyhteiskunta ei luovu tieteestä, teknologisen maailmankuvan ei anneta siellä myrkyttää kansalaisia. Moderni soturiyhteiskunta puolustaa raivokkaasti luontoaan hyväksikäytöltä ja kerskakulutukselta. Se velvoittaa kansalaisia elämään terveellisesti ja liikkumaan jatkuvasti ulkoilmassa. Tämä itsessään voi kuulostaa järkyttävältä modernin elintason rappeuttamien ihmisten korviin. Tiedämme kuitenkin, mikä on vaihtoehto. Nykyinen elintaso ynnättynä liberaaliin ja laiskistavaan kulttuuriin on tuhonnut paitsi suomalaisten kunnon myös mielenterveyden. Fyysistä rappeutumista seuraa väistämättä myös kulttuurin itsemurha, sillä sairaalloisen sisätilaihmisen sielukin on mätä. Ainut ratkaisu liberalismin, teknologian ja elintason synnyttämälle ongelmalle on siis kansallismielisen soturiyhteiskunnan rakentaminen. Kun terve sielu herää ruumiin tervehtyessä, myös suomalaisuus voi jälleen herätä.
Veri ja maa
Kansallinen liike tarvitsee esikuvikseen taistelijoita, jotka ovat uhranneet kaikkensa isänmaansa eteen. Palatkaammekin siksi Vuokkiniemelle. Heti Suomen virallisen itsenäistymisen jälkeen joukko isänmaanystäviä totesi, että itsenäistymistyö oli jäänyt kesken. Täydellistä itsenäisyyttä vaaliakseen voimansa yhdistäneet suomalaiset tunnettiin heimosotureina. Kalevalaisen perinnön inspiroimana he kävivät taisteluun idän bolševikkeja vastaan suojellakseen suomensukuisia veljeskansoja ja näiden ainutlaatuista perinnettä. Heimosotureiden innoittamina meidänkin on taisteltava, sillä vaikka Suomi on tänäänkin nimellisesti itsenäinen, on kansallishenkemme kuollut globalismin myrkytykseen!
Tahdon nähdä uudelleensyntyneen Suomen – samanlaisen, josta heimosotureiden rinnalla taistelleet Karjalan metsäsissit Jalmari Takkinen ja Vasili Levonen unelmoivat. He tahtoivat herättää suomalaiset myytit henkiin ja käyttivätkin maanalaisessa sodassaan salanimiä Ilmarinen ja Ukko Väinämöinen. Heille salanimien taustalla vaikuttaneet runot eivät olleet muisto menneisyydestä vaan väkevää todellisuutta, jonka puolesta he olivat valmiita kuolemaan sekä vuodattamaan vainolaisten verta.
Kalevalaisesta perinteestä inspiroituneiden sissitaistelijoiden vaalima muinaissuomalainen maailmankuva jakoi ihmissielun kolmeen osaan: löylyyn, itseen ja luontoon. Löyly oli konkreettinen henki, jonka lähtiessä ihminen konkreettisesti kuolee. Itse oli puolestaan se osa sielua, joka on syntynyt osana sukupolvien ketjua ja joka määrää näin ihmisen kohtalon osana heimoa. Suomalaisen sielukäsityksen viimeinen osa, luonto, puolestaan viittaa useiden tulkintojen mukaan yhteyteemme maailmankaikkeuden ikuisiin lakeihin. Maailmankaikkeuden kutsuminen luonnoksi oli loogista muinaissuomalaisessa maailmankuvassa, jossa metsä itsessään merkitsi äärettömyyttä. Metsä oli myös yksi kiertoilmauksista karhulle, jota esi-isämme pitivät myyttisenä kantaisänään.
Suomalainen sielu rakentui siis esi-isien ketjuun liittyvästä itsestä sekä pyhästä luonnosta. Esi-isät ja luonto ovat yhtä kuin veri ja maa. Ilman näitä yksikään kulttuuri ei kykene elämään, sillä juuristaan irrotettuna kansakunnat kuihtuvat ja katoavat. Ei ole olemassakaan verestä ja maasta irrotettua suomalaisuutta. Suomensukuiset heimot ovat kautta historian syleilleet luontoa sekä etsineet pyhyyttä lehdoista, Hiiden alttareilta, Tapion pöydiltä, uhritarhoista, Ukonvuorelta, jokien varsilta ja tähdistä. Sieltä suomalaisuus voidaan uudelleen myös löytää, kunhan puhdistamme mielemme globalismin saastaisista arvoista ja nostamme verenperimämme vaalimisen kulttuurimme keskiöön.
Tehtävämme ei ole helppo. Koskaan aiemmin historiassa veremme ei ole ollut yhtä vakavasti uhattuna kuin nyt. Nykyinen väestönvaihdon kriisi on häpeäksi kansallemme. Esihistorialliset edeltäjämme saapuivat maapallon pohjoisimpiin kolkkiin jään, lumen, pimeyden, petojen ja niukkuuden keskelle uhmaten vaaroja ja pelkoa. Vain parhaat heistä selvisivät pohjoisen luonnon tulikasteesta ja näin varmistivat Suomen suvun jatkumisen. Nyt heidän jättämänsä perintö ollaan pilaamassa peruuttamattomasti. Me emme kuitenkaan salli, että korruptoituneet poliitikot yrittävät murskata suomalaisten vuosituhansien työn ja perinteen vain siksi, että heitä rahoittava kansainvälinen parasiitti tahtoo tuhota Euroopan kansakunnat. Nyt on uuden itsenäisyystaistelun aika!
Iku-Tiera
Alkuperäinen kirjoitus. Partisaani; Iku-Tiera (16.12.2020). Kansallishengestä ja itsenäisyydestä. Saatavina: https://www.partisaani.com/opinion/2020/12/06/kansallishengesta-ja-itsenaisyydesta/
KANSALLISUUSAATE JA USKONTO
Globalismi eli pyrkimys koko planeetan hallintaan on edistynyt pelottavasti. Suurin syy tähän on media, joka on globalistien hallussa. Kansalliset aatteet ja ideologiat ovat kukistuneet. Valtamedia on globalistien käsissä ja viimeinen silaus on internetin valtaaminen. Kaikki alkoi 1700-luvun lopulla juutalaisten ryhtyessä valloittamaan kansainvälistä rahataloutta ja sen jälkeen lehdistöä. Tällä hetkellä heillä on suunnaton kansainvälinen taloudellinen ja poliittinen valta sekä valtamedia totaalisesti hallinnassa. Heitä ohjasi heidän uskontonsa Talmud, joka perustuu perkeleen palvontaan ja koko maailman valtaamiseen ja tekemiseen kaikista kansoista juutalaisten orjia. Tämä on ollut ja on heidän johtotähtensä. Nyt olemme tämän juutalaisten hegemonian onnistumisen viimeisellä rappusella. Jos juutalaiset onnistuvat, kaikki kansat katoavat suureen globaaliseen massaan, jota juutalaiset hallitsevat. Nyt meitä suomalaisia eivät enää auta kalevalalaiset perinteemme, vaan meidän täytyy keksiä aivan uutta estääksemme sortumisen globalisaatioon. Koska nykymaailmaa ja globaalisaatiota teologisesti hallitsee perkele eli juutalaiset, voi vastamyrkky olla ainoastaan oikea uskonto, sillä vain uskonnon avulla perkele voidaan tuhota. Kalevalalaiset aatteet eivät meitä pelasta. Vaihtoehtomediat vielä pyristelevät globalistien mediaa vastaan, jolla kuitenkin on täydellinen ylivoima. Kansa on totaalisesti aivopesty. Nykyisin Suomessa valitseva uskonto eli luterilaisuus on liittynyt perkeleeseen ja vetää Suomen kansaa kohti helvettiä. Se siis pitää hävittää ja korvata oikealla uskonnolla. Vain näin voidaan Suomen kansa pelastaa globaalisaatiolta. Tämä uusi uskonto on Jumalallinen Ilmoitus, joka tuli ruotsalaiselle tiedemiehelle Emanuel Swedenborgille vuonna 1745. Jumala määräsi Swedenborgin kirjoittamaan teologiset teoksensa, jotka olivat Herran Toinen Tuleminen. Nämä teokset paljastavat kristinuskon tuhoutumisen ja uuden Taivaallisen Opin. Kristilliset kirkot hylkäsivät tämän ilmoituksen. Sellainen kansa, joka ottaisi omakseen tämän opin eli kristillisen kirkon jälkeen tulevan Uuden Jerusalemin eli Uuden Kirkon, puhdistuisi vähitellen pahuudestaan ja tulisi vapaaksi helvettien vallasta ja siten myös todella älykkääksi kansaksi. Vasta tällainen kansa olisi vapaa ja itsenäinen, ja siitä voitaisiin Goethen Faustin tavoin sanoa: ”Näyn tuon josp’ uljaan nähdä vois: maan vapaan, jossa vapaa kansa ois! Sanoa tuokiolle saisin: Oi viivy, olet kaunis niin!”
Nyt on menneillään yksi ihmiskunnan historian vaarallisimmista yrityksistä: koronahuijaus (https://vapaudenpuolesta.fi). Salaisissa laboratorioissa on kehitetty aineista, joista emme tiedä mitään ja joita nyt yritetään rokotuksen avulla istuttaa koko maapallon väestöön. Tämä on mahdollisimman vaarallista globalismia. ÄLÄ OTA ROKOTETTA JA VAROITA MUITA!!!
Swedenborgista englanniksi: https://swedenborg.com/emanuel-swedenborg/ ja Taivaallisesta Opista englanniksi https://newchristianbiblestudy.org/swedenborg/ ja suomeksi ”Herran Toinen Tuleminen, Johdatus Emanuel Swedenborgin teologisiin kirjoituksiin” (verkkokaupat).
BENJAMIN KIVILOHKARE, miles Domini, pontifex primus
Herran Toisen Tulemisen Kirkko
Näin lyhyesti tahdon alkuun kirjoittaa että menetetyn itsenäisyyden päivä meni rauhallisesti kotona askareita tehden, kun ei kansallismielisten/kansallissosialistien marsseillekaan päässyt. Corona eli näkymätön tappaja jyllää ja vaikutukset kansantaloudelle ovat sen mukaiset. Eiköhän pian se punavihersokeiden fantasia muutu todellisuudeksi: Suomessa ei ole enää teollisuutta ja kansan selkäranka on taitettu; sionistiselle EU-kommunistivaltiolle ei jakseta enää edes laittaa hanttiin, sillä ei ole hampaita – vain pelkkä apatia jäljellä. Oppositiopolitiikka tai kansalaisaloitteet eivät vaihtoehtoja meille suo.
Ja mihin sitä teollisuutta tai suomalaista osaamista ynnä työvoimaa tarvittaisiinkaan? Sähkö kun, katsos, tulee stöpselistä ja raha seinästä. Taataan vain ongelmamaiden lainapommeja tarpeeksi, niin: ”hei, me tienataan tällä!” EKP kun ei saa suoraan ostaa noita roskalainoja jäsenmailta, vaan ne pitää kierrättää eli pestä esim. Suomen kaltaisen mallioppilaan – un idiot utile par excellence – kautta.
Kaikkien ongelmien syy ja juuri on rahanluontimekanismi itsessään! Ei auta kiristää veroja tai tehdä säästöjä/leikkauksia, sillä olemme aina saman ongelman edessä lopulta: meillä ei ole tarpeeksi (korollista) (velka)rahaa! Se raha on anottava kansainväliseltä pankkimafialta, joka on meidän – valtioiden ja kansalaisten – ulottumattomissa; kaikkien lakien yläpuolella! Ja leikin sääntöjähän voidaan aina muuttaa, niin kuin eliitti parhaakseen näkee, kuten olemme saaneet näiden pelastus-, tuki- ja vakauspakettien kanssa nähdä! Perustuslakimme on korvannut ”kansainvälisoikeudelliset velvoitteet”. Meidän budjetti ja kaikki politiikka on näiden rikollisten käsissä. He päättävät KAIKESTA.
Vielä kerran – hyvin lyhyesti – annan lääk.tiet. lis. V-I Lauriolle puheenvuoron:
”Pankkiirien orjuuteen Suomen kansa joutui jo v. 1863 Suomen suurruhtinaskunta-aikana, kun J.V. Snellman, Fabian Langenskiöld (senaatin finanssitoimikunnan päällikkö; Snellman seurasi häntä kesällä 1863), pankkiirien yksityinen luottolaitos Suomen Hypoteekkiyhdistys ja (takaajana) itse Suomen Suurrruhtiaskunta – siis valtio – perustivat (keisarin luvalla) maahan itsenäisen rahan, jonka alkupääoma (3 miljoonaa Preussin taalaria eli n. 9 miljoonaa silloista markkaa (suuri summa silloin, noin 9 % BKT:sta) otettiin lainaksi yksityiseltä Rothschildien (juutalaiselta) pankkilaitokselta (johon yhteyksiä oli luonut Snellman Saksan-vuosinaan 1840-luvun alussa ja joita yhteyksiä hän piti koko ajan yllä). Tämä Suomen juutalaisorjuuteen sitova velkarahajärjestelmä otettiin käyttöön v. 1865. Markka (silloinen ”hopeamarkka”) alistettiin Suomen Pankille ja Suomi tuli rahataloudellisesti riippumattomaksi Venäjästä. Rothschildien hopeamarkka julistettiin ainoaksi lailliseksi maksuvälineeksi Suomessa (näin Suomi sidottiin orjuuteen).”
Onhan näitä ollut ennen Coronaakin: ebolalla peloteltiin jo ennen muinoin eli nämä viimeisimmät lähimuistissa olevat ebolahässäkät 2010-luvulta eivät ole mitään uutta: niitä oli jo 90-luvulla (ja ennen sitäkin) ja media oli mukana kaikin keinoin lietsomassa silloinkin, eli tuli TV-”dokumenttia” ruttoapinoista ymv.
1990-luvulla oli Creutzfeldt–Jakobin tautia ja BSE:tä – eli hullunlehmäntautia, kuten tarpeeksi vanhat muistavat vallan hyvin. McDonald’s myi porsasta ja kanaa. Brittilehdistö ja TV pelotteli kuvilla sairaallavuoteessa kuolevista, kuihtuvista nuorista, jotka olivat taudin pikaruokaloista saaneet. Muistan kaksoiskansalaisuuden omaavan kaverini olleen hieman huolissaan (ainakin noin ajatuksen tasolla) siitä että Briteissä ollessaan oli popsinut burgereita 90-luvulla. Totta kai pelonlietsonta toimii. On ollut suu- ja sorkkatautia, sika- ja lintuinfluenssaa, ihmelääke Tamifluta, rokotteita; autismia, narkolepsiaa jne.
Tarina jatkuu ja rahaa tehdään. Kommunismin sääntö #1: mikään ei saa pysyä vakaana ja paikoillaan, vaan kaiken on oltava jatkuvassa, keinotekoisessa liikkeessä ja muutostilassa. Uusilla aatteilla korvataan jatkuvasti vanhat; ihmiset hukutetaan ja sekoitetaan näillä vierailla ajatuksilla ynnä säännöillä. Juhan af Grann sen hyvin sanoi 90-luvun puolessa välissä: ”maailma tulee hukkumaan paskaan.”
Nyt on todellakin menneillään yksi ihmiskunnan historian suurimmista ja vaarallisimmista yrityksistä: koronahuijaus jonka avulla itsenäiset kansakunnat pyritään tuhoamaaan.
Perin kummallista on kun nyt on jollakin taholla niin kova tarve tai jopa hinku rokottaa väkisin ihmisiä.
Miksi?
Tuollainen pakonomainen tarve kertoo että jotain hämärää täytyy olla tekeillä kun ihmiset eivät saisi rauhassa sairastaa koronaa ja heikot kuolla siihen kuten yleensä influenssaan vaikka toisaalta globalisti-eliitillä on suuri tarve harventaa ihmiskunnan määrää. Ja nyt kuolleistakin tehdään suuri numero vaikka kuolema on yksi luonnollisimpia asioita.
Onko niin ettei väestö muuten harvene riittävän nopeasti ellei sitä aviteta piikillä ja siksi nyt pitäisi mahdollisimman moni saada ottamaan piikki?
https://vapaudenpuolesta.fi/sivu-1/
https://www.unz.com/mwhitney/the-covid-19-vaccine-is-the-goal-immunity-or-depopulation/
Pahinta tässä on se,ettei vastarintaan kykeneviä ja haluavia ole kuin kourallinen.Ihmiset on vaivutettu eräänlaiseen transsiin.Nyt pitäisi oikeasti alkaa järjestäytyä.
Suomi on kansakuntana nuori luomus, joka vasta 1900-luvun alussa nostettiin itsenäisten kansakuntien joukkoon. Henkinen ja hengellinen kukoistuskausi ulottui sotakausien yli 1970-luvulle. 1980-luvulla alkoi voimakas kansainvälisyysaatteen tyrkyttäminen ja oman kansakunnan idean järjestelmällinen alasajo. Talouselämä ajoi tätä suuntausta voimakkaasti ja vaati Suomen liittämistä ensin Euroopan talousalueeseen ja sen jälkeen nopeasti Euroopan Unioniin, tuohon pankkiirien ja suuryritysten luomukseen, joka aggressiivisesti pyrkii kohti liittovaltiota. Taustalla häärii kansainvälinen pankkikartelli ja sille kuuliaiset järjestöt kuten YK tai uusimpana World Economic Forum.
Suomalaisten henkinen ja hengellinen itsenäisyys on pystytty tuhoamaan nopeasti ja perusteellisesti. Luterilainen kansankirkko monista heikkouksistaan huolimatta tuki Suomen itsenäisyyttä mm. lahjoittaen suomalaisille oman kirjoitetun kielen Mikael Agricolan pioneerityön ansiosta. Elias Lönnrot toimitti meille kansalliseepoksen Kalevala, joka on paitsi kielellisesti rikas myös henkevä ja alkuvoimainen runoelma. Kaikesta ’”pakanuudestaan” huolimatta eepos on mielestäni täysin yhteensopiva Raamatun ilmoituksen kanssa. Elias Lönnrot ilmeisesti toimitti Kalevalaa siten, että se oli kristinuskon kanssa yhteensopiva, mutta ilmeisesti tuota sovitustyötä ei ole paljonkaan tarvinnut tehdä. Suomalainen kansa on ytimiään myöten hengeltään ”kristitty” eli rauhaa ja kauneutta rakastava ja terveellä tavalla nöyrä kansa. Se on työteliäs, mutta tarvittaessa myös leikkisä. Nyt se on sieluaan myöten myyty velkaorjaksi juutalaisille pankkiireille ja alistettu heidän maailmanvalloitusideoilleen ja -metodeilleen, joihin kuuluu voimakas moraaliarvojen turmeleminen, kaiken kääntäminen ylösalaisin, rumuuden ja rappion palvonta sekä rahanhimon ja voitontavoittelun nostaminen kaikkea toimintaa johtavaksi periaatteeksi.
On hirvittävä nähdä sielultaan rikkirevitty nykysuomalainen. Tämä on kuin kävelevä löyhkäävä ruumis, joka levittää ja pakkosyöttää oma mitättömyyttään ja rumuuttaan kaikkialle. Mitää kaunista hän ei arvosta ja on moraaliltaan täysin tekopyhä, itsekäs ja läpimätä. Aatteekseen hän on valinnut omituisen yhdistelmän globaalia punavihreyttä yhdistettynä raakaan kilpailukapitalismiin. Suomen kansan mahdollisimman nopea lakkauttaminen on hänen päämääränsä ja siihen hän on saanut käyttöönsä mediamonopolin, massamaahanmuuton sekä nyt viimeksi koronahuijauksen hirvittävät aseet. Ei ole ihme, että vihervasemmisto on erityisen rakastunut korona-vedätykseen ja vaatii suureen ääneen sen maneereiden ja itsetuhoisen käyttäytymisen noudattamista: tuo entinen ”kapinallinen” ja ”radikaali” vasemmisto, tuo entinen suomalaista työväestöä ja köyhälistöä puolustanut vasemmisto. Sivulta tätä komppaa uusliberaali oikeisto, jolle perinteinen Suomi ei ole kärpäsenpaskankaan arvoinen.
Kansallisaate nousee tästä saastasta jalona, mutta vain vähäväkisenä esiin. Ei ole totisesti väärin kuulua sen kannattajien alistettuun joukkoon. Puolellamme ovat kaikki hyvät asiat ja perinteet, joita maapallolla on koskaan esiintynyt ja vieläpä Jumalan siunaus, joka on tällä hetkellä kätketty, mutta lupauksen, lunastuksen ja uskon kautta meille suotu.
”Nyt se on sieluaan myöten myyty velkaorjaksi juutalaisille pankkiireille ja alistettu heidän maailmanvalloitusideoilleen ja -metodeilleen, joihin kuuluu voimakas moraaliarvojen turmeleminen, kaiken kääntäminen ylösalaisin, rumuuden ja rappion palvonta sekä rahanhimon ja voitontavoittelun nostaminen kaikkea toimintaa johtavaksi periaatteeksi.”
Erittäin hyvin kiteytetty.
Teemme omaehtoista, keinotekoista, budjettiavusteista kansallista itsemurhaa. Punavihersokeus jyllää ja loput eivät jaksa tai viitsi pitää meteliä. Ollaan alistuttu apatiaan ja tappiomielialaan. Olemme jonkinlaisen henkisen ja moraalisen skitsofrenian taikka jakomielitaudin vallassa, kuten ”White Rabbit” yllä kirjoitti. Olemme amerikkalaistuneet.
Oppositiota ei ole: PS oli alusta asti johdettu huijaus, jolla nuriseva kansanosa vaiennettiin. Kuten V-I Laurio sanoi: sellaista puoluetta ei vain yksinkertaisesti päästetä edes ehdolle, joka vastustaisi One World -agendaa.
Ja mitä sitten vaikka oltaisiin ”omavaraisia”? Katsokaa Norjaa: öljyä piisaa, mutta se öljy pitää ensin vaihtaa dollareihin, ennen kun sillä mitään tekee. Pidemmän päälle öljynlitkunsa ja kuivatun turskansa kanssa norskit eivät ole yhtään mitään. Pelkkä NATO-vasalli muiden vastaavien joukossa. Eli omilla eväillä ei pitkälle pötkitä – Saatanan synagoga kyllä löytää sinut.