Millaisen Suomen muodostamme tulevaisuudessa?
Jäljempänä esitetyn kolumnin on kirjoittanut Risto Huovinen.
Suomea ollaan tällä hetkellä ajamassa täysin kestämättömään asemaan. Maatamme ollaan viemässä NATOon ja enää Turkin ja Unkarin kaltaisten maiden johtajien järki voi tämän hulluuden estää.
Suomessa on alettu pikkuhiljaa käsittämään, miten tuhoisaan asemaan jo NATOon pyrkiminen on maamme ajanut. Tällä hetkellä Suomen poliittinen johto on käytännössä tuhonnut suhteet Venäjään, ja tämä on ajanut maamme valtaviin ongelmiin.
Välien katkaisu Venäjään on johtanut matkailutulojen romahtamiseen ja tällä on massiiviset vaikutukset erityisesti Itä-Suomen talouteen ja näitä haittoja ei ole korvattavissa millään muulla tavalla. Muut vaikutukset ovat vielä monin verroin tuhoisampia maamme taloudelle ja nämä ovat niin vakavia, että taloutemme ei niitä kestä.
Välien tuhoaminen Venäjään on johtanut suomalaisyritysten toiminnan loppumiseen Venäjällä ja tällä on miljardiluokan negatiiviset vaikutukset yritysten tuloksiin. Myös vienti Venäjälle on saatu tuhottua.
Massiivisin isku, joka välien tuhoamisesta Venäjään seuraa, ovat vaikutukset energiasektorilla. Sähkön hinta on pilvissä, kun edullisen ja kylmillä keleillä välttämättömän venäläisen tuontisähkön tulo on loppunut. Myös polttoaineiden hinta huitelee käsittämättömällä tasolla, vaikka öljyn maailmanmarkkinahinta on pudonnut maltilliselle, noin 90 euron tasolle.
Polttoaineet maksavat järjettömästi, kun niitä ei tuoda junilla Venäjältä kuten ennen (edullinen Ural-laatu, toim. huom.), vaan ne tuodaan maailman ääristä (kallis Brent-laatu, toim. huom.) ja paisuneet kuljetuskustannukset nostavat hinnat järjettömälle tasolle. Tämä taas aiheuttaa valtavan loven kansalaisten ostovoimaan ja itä kautta yritysten tuloksiin.
Nyt kun Suomen idioottipäättäjät ovat tuhoamassa suhteet Venäjään lopullisesti, niin he eivät tajua, että nämä taloutemme kannalta täysin kestämättömät vaikutukset jäävät pysyviksi ja Suomesta muodostuu nykylinjalla tulevaisuudessa maa, jossa sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat pysyvästi järjettömällä tasolla.
Tämä taas tarkoittaa vähävaraisten ihmisten ajautumista maksukyvyttömyyteen ja leipäjonoihin. Tavalliselta kansalta, jolla rahat vielä juuri ja juuri riittävät järjettömän hintaisiin energialaskuihin, menee erittäin suuri siivu palkasta energian hankintaan ja tämä romahduttaa ostovoiman.
Romahdus tulee olemaan massiivinen, sillä energian kallistuminen aiheuttaa kovaa inflaatiota, joka taas nostaa hintoja, jolloin ostovoima muuttuu olemattomaksi. Tämä kehitys taas aiheuttaa kierteen, jossa kulutus laskee ja yritykset ajautuvat vaikeuksiin, kun kauppoja ei saada tehtyä, kun kansalta puuttuu ostovoima.
Suomen talous ei voi menestyä ilman hyviä suhteita Venäjään ja edessä on taantuma, jos välejä Venäjään ei laiteta kuntoon. Jos Venäjään suhtaudutaan jatkossakin vihamielisesti ja välejä ei palauteta, niin sähköpulasta ja järkyttävästä hintojennoususta tulee pysyvä ilmiö, joka romahduttaa maamme talouden ja johtaa massiiviseen julkisen velan kasvuun.
Suomella edessä Kreikan tie
Asia, joka on myös ymmärrettävä, on se, että katkaisemalla välinsä Venäjään Suomi samalla tiivistää välejään EU:n suuntaan. Maastamme muodostuu siis entistäkin riippuvaisempi velkarahalla pyörivästä EU:sta, jonka romahtaminen on lähempänä, kuin tajuammekaan.
Suomen tiivistyvät välit EU:n suuntaan johtavat uusiin tukipaketteihin, jotka rahoitetaan massiivisella velanotolla. Suomen rooli näissä tukipaketeissa on toimia rahoittajana ja maamme joutuu entistä suurempiin yhteisvelkoihin, jos jatkamme EU:n jäsenenä. Tämä tie pakottaa Suomen massiiviseen velkaantumiseen, ja seuraavassa taantumassa Suomen velka on nouseva tasolle, josta maamme ei tule selviämään.
Jo tällä hetkellä Suomi ottaa velkaa yli 8 miljardia vuodessa, vaikka taloustilanne on hyvä. Kun taas pian on edessä tilanne, jossa Euroopan velkakuplaa on puhallettava suuremmaksi uusien tukipakettien avulla, niin Suomi joutuu tässä tilanteessa ottamaan velkaa jopa toista miljardia kuukaudessa. Jokainen täysipäinen tajuaa, että maamme ajautuu Kreikan ja Italian tilanteeseen, jos jatkamme EU:n jäseninä, jatkuvasti tiivistyvässä velkaunionissa.
Suomen jatko EU:n jäsenenä johtaa siihen, että kaikki maamme ongelmat aiheuttaneet ilmiöt jatkuvat ja voimistuvat. Jos Suomi jatkaa EU:n jäsenenä, niin kuka tahansa mihin tahansa EU:n jäsenmaahan tuleva maahanmuuttaja saa tunkeutua vapaasti avointen EU-rajojen yli Suomeen. Holtiton Suomen täyttäminen kehitysmaalaisilla jatkuu niin kauan, kuin Suomi jatkaa EU:n jäsenenä.
Toinen talouttamme heikentävä asia on myös työperäinen maahanmuutto, mikä ei tyrehdy, mikäli olemme edelleen EU:n jäseninä. Entistä useampi suomalaisduunari on tämän myötä huomaava, että työehtoja noudattavia ja työehtosopimusten mukaista palkkaa maksavia työnantajia ei enää ole, ja työt tehdään EU:n myötä entistä enemmän ulkomaisen työvoiman toimesta, eikä työehdoista juuri piitata.
Ulkomaisen työvoiman käyttö on myös eräänlaista käänteistä vientiteollisuutta. Siinä, missä suomalaisduunari maksaa veronsa ja kuluttaa rahansa kotipaikkakunnallaan, niin ulkomainen duunari säästää pääosan Suomessa hankkimistaan rahoista ja käyttää ne omassa maassaan. Tässä siis siirtyy rahaa aluetaloudesta pois ulkomaille ja tällainen rahan poistuminen aluetaloudesta on sille erittäin haitallista.
Asetelma on päinvastainen, kuin alueella olevassa vientiteollisuudessa, josta tuleva palkka piristää aluetaloutta, koska raha tulee silloin ulkomailta ja se siirtyy aluetalouteen, kun vientiteollisuuden työntekijä ostaa palkallaan jotain.
Itsenäisyys ja Venäjä-suhteet palautettava
Suomen taloudellinen vauraus ja itsenäisyys on säilytettävissä vain siten, että palautamme välit Venäjään normaaleiksi. Venäjän vienti on normaalioloissa noin 15% Suomen viennistä ja moni suomalaisyritys on tehnyt hyvää tulosta myös Venäjällä. Lisäksi venäläisten matkailu on välttämättömyys monien alueiden taloudelle.
Oleellista maamme hyvinvoinnille on kuitenkin erityisesti edullisen venäläisen energian paluu. Sen myötä kansalaisten ostovoima turvataan ja vähävaraisilla ihmisillä on silloin myös jonkinlainen toimeentulon mahdollisuus. Edullinen venäläisenergia on myös välttämättömyys maamme teollisuudelle ja ilman sitä yritystemme kilpailukyky romuttuu.
Hyvät välit Venäjään ovat myös tae turvallisuudellemme, sillä Venäjällä ei ole mitään syytä uhata ystävällismielistä naapurimaataan. Suomen on myös täysin välttämätöntä palauttaa maamme täydellinen itsenäisyys, mikä lopettaa massamaahanmuuton, johon Suomella ei ole varaa.
Lisäksi oma rahapolitiikka, eli ero eurosta, lopettaa vastuumme muiden maiden talouksista ja silloin suomalaisten rahoja ei mene tukipaketteihin, vaan ne voidaan käyttää omien kansalaisten hyväksi. Suomi tulee pelastumaan vain itsenäisyyden kautta ja hyvät suhteet Venäjään ovat välttämätön asia maamme taloudelle. Tämä tie on ainoa mahdollisuus, jos haluamme jatkossakin asua ja elää itsenäisessä ja taloudellisesti hyvinvoivassa Suomessa.
Kolumni: Risto Huovinen, MVlehti
Suomi on ajautunut tilaan, josta ei voi perääntyä ilman katastrofia. Ensi talvi tulee olemaan ainutlaatuinen Suomen historiassa. Nyt on vaihtoehtomedioiden kultakausi. Valmistellaan vallankumousta, joka tulee aivan varmasti. Vapauden liitto ja VKK ovat nyt avainasemassa kertomaan kansalle totuuden ja keinot todelliseen vallankumoukseen.
Päivän vitsi: presidentti Niinistö: ei viisumia niille venäläisille, jotka omistavat kesämökkejä Suomessa. Typerämpää ehdotusta ei kukaan voi tehdä. Niinistö on idiootti, jonka paikka on vankila valtiopetoksen johdosta.
Jälkikaneetin kirjoitti Benjamin Kivilohkare
Lähde: https://mvlehti.net/2022/09/12/miten-suomen-on-asemoitava-itsensa-tulevaisuudessa-kolumni/
http://jtalous.blogspot.com/2022/09/euroopan-talousromahdus-edessa.html
Tilanteen ajautumista suuronnettomuuteen on edistänyt myös se, että psykohistoriallinen likapyykki suhteessa Venäjän on meillä jäänyt pesemättä. Sotien jälkeen harjoitettu, luottamusta rakentamaan pyrkivä virallinen ulkopolitiikka ei koskaan purrut Suomen kansan piilotajuntaan, jossa elää vahva pelko kauna ja viha kaikea venäläisyyttä kohtaan. Tämä ilmenee joko liioiteltuna pelkona tai sitten karkeana ylimielisyytenä. Tilannetta on sekoittanut Neuvostoliitto, joka oli ylikansallinen bolshevistinen projekti, mutta johon Stalin alkoi sotkea venäläistä patriotismia, jotta saisi kansaan lisää puhtia Hitlerin hyökkäystä vastaan. Tämän vuoksi myös monet venäläiset näkevät Neuvostoliiton liiankin myönteisessä valossa. Venäjällä elää myös imperialistinen panslavismi, mikä on perua tsaari-Venäjän kukoistuskausilta — Pietari Suuren, Katariina Suuren tai hienoluonteisen tsaari Aleksanteri II:n aikakausilta ennen kommunistien anarkiaa. Tämän aikakauden sotasankareiden kuten generalissimus Aleksandr Suvorovin legenda elää yhä vahvana venäläisten mielissä. Suvorovin hahmoon ja ansioihin vetosi myös aikoinaan Stalin, kun nostatti Neuvostoliitossa uudelleen venäläistä patriotismia.
Suomen asema Venäjän kainalossa on aina ollut kateellisen pikku nillviäisen asema. Sitä sen ei kuitenkaan tarvitsisi olla ja Suomi saavuttikin itsenäisyyden vuosina 1917-18. Suomen raja jäi kuitenkin liian lähelle Pietaria tai Leningradia ja rajan siirtäminen ja epäonnistuneet neuvottelut antoivat Stalinille tekosyyn pyrkiä sotilaallisesti miehittämään Suomi. Neuvostoliiton kommunistit myös uskoivat, että suomalainen työväestö toivottaisi venäläiset kommunistit tervetulleiksi maahamme. Suomen sisäinen ryhti ja kuri oli kuitenkin riittävän vahva ja maassamme oli tarpeeksi maalaisjärkeä torjua utopistinen työväenaate eli kommunismi. Niinpä väestön repeäminen torjuttin ja saatiin aikaiseksi määrätietoinen sotilaallinen kampanja neuvostoinvaasion torjumiseksi. Jatkosodassa pyrittiin palauttamaan menetetyt alueet, mutta kampanja päättyi onnettomasti bolshevikkien sanelemaan aselepoon ja vaatimuksiin ajaa Saksan sotavoimat pois Suomen alueelta. Miehitykseltä onneksi vältyttiin, koska kaikki Neuvostoliiton voimat tarvittiin Saksan työntämiseen pois sen alueelta sekä Itä-Euroopasta, jonka Stalin näki Suomea hyödyllisempänä satelliittialueena.
Suomen sotahistoriaan jäi kaunainen elementti ja maamme asema lyötynä valtiona on luonut tarpeen liioitella Suomen asemaa Venäjästä riippumattomana maana. Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi nämä kaunat täysimääräisenä pintaan ja venäläisvastaisuus on noussut maassamme ennennäkemättömiin mittoihin. Samalla on korostunut tarve hakeutua läntisiin poliittisiin, taloudellisiin ja sotilaallisin rakenteisiin. Tämä on tapahtunut tunnekuohussa lainkaan ratkaisujen negatiivisista seurauksista välittämättä.
Ne, jolla ei alitajunnassaan ole raskasta venäjävihamielistä kuonaa, ovat olleet ihmeissään nykyisen Venäjä-kaunan määrästä ja intensiteetistä. Ilmiö ylittää kaiken ennennähdyn. Suomesta voidaan nyt helposti leipoa uusi inhottava kiusankappale Venäjän kainaloon. Lännen sotastrategeille houkutus on liian suuri ja on aivan selvää, että Suomi provosoidaan kuumaan konfliktiin Venäjän kanssa. Lännen suurstrategeilla on pakkomielle heikentää Venäjää mm. konflikteja sen rajalla synnyttämällä. Suomi tulee siis olemaan osana laajempaa lännen ja Venäjä/BRICS+-blokin välistä voimanmittelöä. Järjen ääni hukkuu nyt kokonaan Suomen valtamedian ja politikkojen lietsomaan tunnekuohuntaan, jolle ei ole näkyvissä loppua. Päinvastoin, suomalaisten osoittama kauna ja aggressio Venäjä vastaan kiihtyy päivä päivältä ja saa sivullisen ihmettelemään onko maastamme tullut suuri mielisairaala vailla rauhoittavia lääkkeitä.
Lainaus tekstistä: ”Tilanteen ajautumista suuronnettomuuteen on edistänyt myös se, että psykohistoriallinen likapyykki suhteessa Venäjän on meillä jäänyt pesemättä.”
Tähän lauseeseen voi kyllä yhtyä, mutta loppu litannia tekstistä vahvistaa vaan sitä, että Suomen historiankirjoitus on v.1918 voittajatahon viritelmä joiden intressien tavoitteena on ollut suursuomi ja heimoaate uhoilut ja joiden tuottamuksia on myös sotamme Neuvostoliittoa vastaan.
Niin kauan kun ei omaa likapyykkiä pestä ja myönnetä, että on myös toisenlainenkin totuus, niin tämä oravanpyörä jatkuu ja ollaan taas samoissa asetelmissa , niin kuin nytkin liittoutumassa Venäjän vastaisten- sinne hyökkäävien voimmien kanssa.
Kehoitan lukemaan edes -Paasikiven päiväkirjat- ja -Juhani Suomen: Talvisodan Tausta-, sekä lopuksi -Sergei Verigin Armas Mashin: Itä-Karjalan Kansanmurha-, niistä löytyisi vähäsen aavistusta, ettei ne historian opit taidakaan ihan faktoihin perustua ja se russofobia on tuontitavaraa jota juurrutettiin kansaamme ristiretkien saatossa jonka tavoitte oli sama, itään laajentuminen ja taustavoimmat samat mitkä nytkin suomalaisia tykinruuaksi yllyttävät.
Puheitten aika on jo ohi, kohta puhuvat Saatana 2 ohjukset.
Hyvä kommentti Suomen historiasta. Parissa kohtaa ole eri mieltä. Leningradin puolustus ei ollut tekosyy vaan todellinen syy operaatioon, kuten nykyään sanotaan maahantunkeutumisesta. Sekavuutta tuotti Otto-Ville, jota himotti päästä kommunistisen Suomen johtajaksi.
Suomi oli 600 vuotta Ruotsin etulinja venäläisille sotaisissa laajentumispyrkimyksissä.1808 Venäjä vihdoin sai vallattua Suomen, jossa tilanteessa Suomen kulttuuri pääsi kasvuun ja johti itsenäisyyteen.