Lisäpotkua töihin koulunpenkiltä: Takaisin opintojen pariin?
Työelämässä oleva aikuinen voi hankkia lisäkoulutusta itselleen. Minkälaisia vaihtoehtoja aikuisopiskelijalle on tarjolla?
Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen vähintään vuoden kestäneen palvelussuhteen jälkeen. Uuden oppiminen on hyvin tärkeää entistä vaativammassa työelämässä ja jo oman työmotivaation kannalta.
– Kouluttautuminen on aina kannattava investointi tulevaisuuteen, koska nopeatempoinen ja alati muuttuva työelämä asettaa kovia haasteita työelämässä oleville, IMDC Groupin Sales and Marketing Manager Marika Råberg toteaa.
Lisä- ja täydennyskoulutuksella on mahdollisuus päivittää ja syventää ammatillista osaamista. Talouden laskusuhdanne on hyvä aika palata koulunpenkille.
– Yritykset miettivät strategioitaan uusiksi ja haalivat parhaimmat työntekijät työmarkkinoilta itselleen. Jos on panostanut itseensä kouluttautumalla ja pitänyt oman kilpailukykynsä erinomaisena, on luonnollisesti paremmissa asemissa, Råberg sanoo.
Kun työntekijän palvelussuhde on kestänyt samaan työnantajaan vähintään vuoden, on hänellä oikeus hakea opintovapaata enintään kahdeksi vuodeksi. Opintovapaaoikeudet koskevat työntekijöitä, virkamiehiä ja viranhaltijoita.
Koulutusta etsiessä kannattaa tutustua erilaisiin opiskelumahdollisuuksiin ja eri oppilaitosten koulutustarjontaan. Esimerkiksi yliopistollisen tutkinnon suorittanut voi löytää sopivaa täydennyskoulutusta ammatillisen lisäkoulutuksen puolelta ja vastaavasti ammatillisen perustutkinnon suorittanut avoimesta yliopistosta. Opintovapaan saaminen ei edellytä opiskeluiden liittymistä nykyiseen työhön, vaan työntekijä voi valita vapaasti opintojensa kohteen.
Koulutustarjonnassa on pääosin saatavilla ammatillista lisäkoulutusta ja ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen tarjoamaa täydennyskoulutusta. Kannattaa myös tutustua eri ammattiliittojen tarjoamiin kursseihin. Ammatilliseen lisäkoulutukseen voi hakeutua monissa paikoissa: ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutuskeskuksissa, ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa, kansanopistoissa, musiikkioppilaitoksissa, liikunnan koulutuskeskuksissa, kansalais- ja työväenopistoissa sekä kesäyliopistoissa. Pääsyvaatimukset vaihtelevat alan työkokemuksesta ammatilliseen perustutkintoon.
Ammattikorkeakoulujen tarjoamat erikoistumisopinnot laajentavat työntekijän ammatillista osaamista. Ne voivat johtaa ammatilliseen jatkotutkintoon tai ne voivat olla ammatillista täydennyskoulutusta.
Jos taskussa on yliopistotutkinto, voi hakeutua yliopistolliseen täydennyskoulutukseen sille koulutusalalle, jolla on suorittanut pääaineopintonsa. Yliopistoissa on mahdollisuus suorittaa maisteriopintojen jälkeen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Useimmiten yliopistolliset jatkotutkinnot tehdään tutkijakouluissa, jotka ovat tohtorin tutkintoon valmistavia ohjelmia ja ne voidaan toteuttaa eri yliopistojen yhteistyönä. Joillakin koulutusaloilla voi suorittaa myös ammatillisia jatkotutkintoja, esimerkiksi erikoislääkärin tutkinnon.
Yliopistoissa voi myös suorittaa erillisiä opintoja, jotka luetaan eri ainelaitosten tarjoamaan täydennyskoulutukseen. Niillä voi täydentää tutkintoa, lisätä ammattipätevyyttä tai opiskella ai-neita, joita ei ole tarjolla avoimina yliopisto-opintoina.
– Opiskelu työn ohella on vaativaa ja haasteellista. Opiskelut suorittaneet ovat loppujen lopuksi olleet sitä mieltä, että se on kuitenkin ollut sen arvoista, Råberg summaa.
Yhteishakujen hakuajat syksyllä 2011 alkaviin koulutuksiin
- Yhteishaku : Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus 28.2. – 18.3.2011
- AMK-haku : Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus 3.1. – 15.2.2011.
- AMK-haku : Ammattikorkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielinen koulutus, aikuiskoulutus ja ylemmät amk-tutkinnot 7.3. – 12.4.2011.
- Yliopistohaku : Yliopistojen yhteishaku 7.3. – 12.4.2011 (HUOM! Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Tampereen yliopiston teatterityö, hakuaika päättyy jo 18.3.2010).
www.oph.fi
www.opiskelupaikka.fi/Koulutus/Yhteishaku
Lisätietoa täydennyskoulutuksesta:
www.mol.fi
www.kela.fi
www.opintoluotsi.fi
www.koulutusnetti.fi