Näkökulma: Köyhiltä leikataan ja satsataan sotiin

Yhdysvaltojen sotilasbudjetti on koko maailman suurin. Samaan aikaan, kun Libyassa soditaan, leikataan kotimaassa köyhiltä. Vallankumous olisi tarpeen Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman uusi budjetti FY 2012-budjetti on jatkoa Wall Streetin keskiluokkaa ja pienituloisia vastaan käymälle sodalle. Se on luokkasodan ase.
Wall Street ei ollut tehnyt kaikkea mihin kykenee vielä silloin, kun he olivat myyneet arvottomia johdannaisia eläkerahastot täyteen, tuhonneet Amerikan työllisyysnäkymät ja eläkesuunnitelmat sekä varmistaneet itselleen 700 miljardin dollarin pankkitakaukset verovaroista samalla kun myivät pakkohuutokaupalla miljoonia amerikkalaiskoteja ja lastasivat keskuspankki Fedin taseet täyteen roskaluottoja. Roskaluotoista Fed antoi vastaluotua rahaa vaihdossa.
Fedin kvantitatiivisen kevennyksen (=rahan luomisen) vaikutus inflaatioon, korkotasoihin ja dollarin valuuttakurssiin ei ole vielä iskenyt täysillä. Kun se tapahtuu, Amerikka saa oppitunnin köyhyydessä.

Hallitseva luokka on iskenyt sekin, tällä kertaa budjetin kautta. Yhdysvalloilla on suunnaton turvallisuus- ja sotilaallinen budjetti. Se on yhtä suuri kuin muun maailman vastaavat budjetit yhteenlaskettuna.
Pentagon, CIA ja Homeland Security yksistään maksavat valtiolle 1.1 triljoonaa dollaria vuonna 2012. Budjetin massiivinen alijäämä palvelee vain yhtä tarkoitusta – yksityisesti omistetun sotilaallis-turvallisuuskompleksin rikastuttamista. Tämä kompleksi ja Wall Street valitsevat Yhdysvaltain hallituksen.

Yhdysvalloilla ei ole vihollisia – paitsi ne, joita Yhdysvallat hankkii tunkeutumalla vieraisiin valtioihin, pommittamalla ja vaihtamalla nukkehallitsijat uudempiin nukkehallitsijoihin.
Kiina ei tee sotilasharjoituksia Kalifornian rannikolla, mutta Yhdysvallat tekee niitä Kiinan merellä.
Venäjä ei marssita joukkoja Euroopan rajoille, mutta Yhdysvallat asentelee ohjuksia Venäjän rajoille. Vaikuttaa aivan siltä, kuin Yhdysvallat pyrkisi hankkimaan niin paljon vihollisia kuin mahdollista.

Yhdysvaltain hallitus käyttää 56 miljardia vuodessa siihen, että lentokoneilla matkustavat amerikkalaiset skannataan lentokentillä: lentokenttäskannereita valmistavan yrityksen omistaa entinen Homeland Securityssa johtoportaassa työskennellyt Michael Chertoff.

Puolustusministeri Robert Gates julistaa: ”Väistämme velvollisuuttamme globaalista turvallisuudesta omaksi vaaraksemme”. Tällä tarkoitetaan, että Yhdysvaltain Israelille ja Egyptille maksamaa sotilaallista avustusta ei saa leikata.
Mitä ovat ”velvollisuutemme globaalista turvallisuudesta”? Mistä vaatimukset tulivat? Kuka ne esitti? Miten Amerikan turvallisuus vaarantuisi, jos Amerikka lakkaa pommittamasta muita maita ja sekaantumasta niiden sisäisiin asioihin?
Amerikkaan kohdistuvat uhkat ovat itse luotuja.

Entiseen aikaan näihin kysymyksiin vastaus oli, että muuten maailmanlaajuisen kommunistisen salaliiiton jäsenet murhaavat meidät kaikki jonain yönä vuoteisiimme. Tänään meidät murhataan lentokoneisiin, juniin ja kauppakeskuksiin maailmanlaajuisen muslimiterroristien salaliiton toimesta. Ja tietenkin myös uusimman uhan, kotimaisten terroristien kuten sodanvastaisten ainesten ja ympäristönsuojelijoiden toimesta.

Ei ole mittaa, ei määrää niille uhkakuville joita kompleksi luo, ei rajaa niille valeterroristien tekemille valeiskuille, joilla uhkia todennetaan tv:ta tuijottavalle yleisölle.
Amerikka on jumissa budjettialijäämän kanssa jota keskuspankki Fedin täytyy rahoittaa luomalla uutta rahaa,   joka ennemmin tai myöhemmin tuhoaa dollarin ostovoiman ja dollarin aseman maailman reservivaluuttana. Kun dollari kuolee, kuolee Amerikan voima.

Hallitsevalle elitiille kysymys on, kuinka säilyttää oma valtansa. Vastaus on: pannaan kansa maksamaan. Juuri sitä presidentti Obama tekee.

Yhdysvallat kamppailee laajimman laman kourissa sitten Suuren Laman, ja se lama syvenee. Obaman budjetti leikkaa köyhille ja työttömille suunnatuista tukiohjelmista. Toimet, joihin hallitus ja eliitti ovat ryhtyneet, pyrkivät toistamaan Yhdysvalloissa ne olosuhteet, jotka Egyptissä ja Tunisiassa johtivat hallitusten vaihtoon. Hallitusten vaihdokset Lähi-Idässä kasvattavat Yhdysvaltain hallituksen haasteita toisaalla.

Lähi-Idän tapahtumien toistumiseen Yhdysvalloissa ei tarvita kuin se, että tyytymättömien amerikkalaisten määrä kasvaa vielä muutamalla miljoonalla. Yhdysvaltain armeija on toisaalla, sotimassa vieraissa maissa. Amerikkalaisella vallankumouksella on tilaisuus.

Yhdysvaltain hallitus ja poliitikot rahoittavat Israelia, sillä Israel rahoitti vaalikampanjoita.

Yhdysvaltain hallitus rahoittaa Egyptin armeijaa, sillä muuten ei ole toivoa saada uutta nukkehallitsijaa, joka tukee Israelia ja pitää palestiinalaiset suljettuna Gazan ghettoon. Nämä päämäärät ovat Yhdysvaltain eliitille paljon tärkeämmät kuin pitää huolta siitä, että köyhillä amerikkalaisilla on mahdollisuus koulutukseen tai puhtaaseen juomaveteen. Halpaa energiaa ei ole saatavilla: hallitus leikkasi halpaa energiaa tukevaa ohjelmaa samalla summalla kuin se maksaa Israelille avustusta. Terveydenhuoltoa leikataan myös.

Leikkauksilla ei ole mitään vaikutusta valtiovarainministeriön varojen käyttöön. Fedin rahanpainamista ei hillitä millään lailla.

On myytti, jonka mukaan Yhdsvaltain taloudellinen tilanne on köyhien syytä: köyhät ovat laiskoja, he eivät työskentele. Ainoa syy köyhien työttömyyteen on se, että he elävät mieluummin sosiaaliavustuksilla.

On toinenkin myytti, hieman uudempi: keskiluokka on varakasta, ja heidän vasta koulusta valmistuneet hemmotellut lapsensa eivät ota työpaikkoja vastaan, koska heidän vanhemmillaan on liikaa rahaa. Myytin mukaan keskiluokan lapset mieluummin lorvivat kotona mitään tekemättä.

Myyttejä riittää: ahneet eläkeläiset, jotka haluavat eläkkeensä maksettuaan veroja koko ikänsä ja tuhoavat nyt ahneudellaan, eläkevaatimuksillaan työtätekevien nykyhetken ja nuorten tulevaisuuden. Valtamedia kyselee, miksi eivät typerät eläkeläiset aikanaan säästäneet ja huolehtineet eläkepäivistään itse, miksi nyt vingutaan valtiolta rahaa. Virallinen linja-kolmonen syyllisten etsimisessä nimeää eläkeläiset amerikkalaisten kurjuuden aiheuttajiksi.

Amerikka ei ole pulassa köyhien, työttömien, laiskojen ja hemmoteltujen nuorien tai ahneiden eläkeläisten takia.

Amerikka on pulassa, koska ahneus siirsi työpaikat halpapalkkamaihin. Amerikka on pulassa, koska se tukee verorahoilla ahneiden voitonmaksimointia.

Kaikista maailman maista Yhdysvallat on se, jossa vallankumous on todella tarpeen.

Kirjoittaja on amerikkalainen ekonomisti, joka on työskennellyt Yhdysvaltain valtiovarainministeriön apulaisjohtajana presidentti Reaganin hallinnon aikana. Roberts on toiminut myös Wall Street Journalin ja Business Weekin toimittajana. Roberts työskentelee kongressin kanssa yhteistyössä talousasioissa.

Kääntänyt Riikka Söyring.

Alkuperäinen juttu: http://www.globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=23265

Lue lisää:

Suomessakin aiotaan ottaa köyhiltä