Äitienpäiväperinteissä vaalitaan tunteita

Pienten lasten tekemissä sunnuntaiaamun yllätyksissä ovat ehkä äitienpäivän perinteisimmät hetket.

Monissa perheissä lapset haluavat ilahduttaa äitiä valmistamalla aamupalan, jonka äiti saa nauttia sängyssä. Äitienpäivän aamukahvi maistuu erityisen hyvältä, koska se on valmistettu innostuneena ja tarjoillaan erityisen huomaavaisesti.

Lapset uskovat heränneensä hyvissä ajoin ennen äitiä, mutta todellisuudessa äiti tekee kaikkensa esittääkseen nukkuvaa, kattilat kolisevat ja keittiöstä kuuluu supatusta.

Äiti on sanana vahva, eikä se suinkaan ole pelkästään biologiaan sidottua.

Äitienpäiväaamun kohokohtiin aamupalan lisäksi kuuluvat perinteisesti itse tehdyt kortit ja kimppu valkovuokkoja. Päiväkotien ja koulujen opettajat ovat kekseliäitä kortti- ja lahjaideoinnissa.
– Olen saanut ihastuttavia itse tehtyjä lahjoja vuosien varrella. Pienen poikani tekemä huovutettu sydän, joka roikkui värikkäillä puulastuilla koristelluissa puukehyksissä, oli hellyttävä, kertoo Kirsti, 33, kahden lapsen äiti.
– Yksi kekseliäistä lahjoista oli lapsen oma kuva pahvikehyksissä, joka oli saanut pintaansa kultamaalia ja simpukkamakaroneja. Kortti, johon lapseni on kirjoittanut nimessäni esiintyvien kirjaimien innoittamana sanoja, hymyilytti pitkään: ”äiti on kekseliäs, iloinen, rakas, siisti, tietäväinen, ihanin”, Kirsti sanoo.

Lasten naurulla ja innostuksella on uskomaton voima.
– Hetkessä unohtuvat ne toisinaan raskaat aamut, tai koltiaisten kepposet, tummat silmänaluset ja armottomuus itseään kohtaan. Tosin luulen, että äidit joskus vaativat itseltään liikaa, Kirsti lisää.

Useissa perheissä on traditiona kokoontua myös äitienpäivälounaalle.
– Viime vuonna tyttäreni hihkui innoissaan neljän polven valokuvasta, joka otettiin äitienpäivälounaalla: ”Kamalasti äitejä: isoisoäiti, isoäiti, äiti ja minä! Tai en minä vielä äiti ole, mutta minusta tulee!” Havahduin häntä kuunnellessani ajan kulumiseen, joka tuntui tavallaan haikealta ja kuitenkin lohdulliselta, Kirsti kertoo. Äitienpäivä herättääkin suuria tunteita; myös haikeutta, kaipuuta, menettämisen pelkoa sekä kasvukipuja. Äiti on käsitteenä jo niin vahva, että elämän kirjo suhteutettuna äitiyteen tuo luonnollisesti pintaan paljon asioita. Äidittömyys, äidin sairaus tai kuolema, rikkoontuneet välit tai kääntäen tahaton lapsettomuus nostavat tunteita pintaan suurena päivänä, jolloin juhlitaan äitiä.

Äitiys ei ole onneksi vain biologiaan sidottua. Äiti-sana tarkoittaa monille ylipäätään luottamusta, huolehtimista, viisautta, lohtua, ylpeyttä, turvaa, iloa, hyvää ruokaakin sekä keskustelua ja naurua.