Jouluna Uudessa-Seelannissa lähdetään piknikille, Islannissa remuavat pukit

Eri puolilla maapalloa joulu on ennen kaikkea ruokajuhla.

Useissa maissa joulusta käytetään nimitystä X-mas, jonka voi kääntää tuntemattoman jouluksi.

Keski-Amerikassa sijaitsevan Nicaraguan joulussa näkyvät espanjalaiset perinteet. Jouluviikolla väki käyskentelee kaduilla, jossa on ostettavana kynttilöitä, seimikuvia, leluja ja ruokaa.
Lapset kantavat Neitsyt Marian alttarille valtavia värikkäitä kukkakimppuja ja laulavat joululauluja. Tähän aikaan vuodesta kukkaloisto on Keski-Amerikan kannaksella komeimmillaan. Kirkot ja kodit koristellaankin joulun kunniaksi luonnonkukin ja niiden hehkuvin värein. Jouluyönä kirkonkellot kutsuvat nicaragualaiset keskiyön messuun.

Afrikan eteläkärjessä, Etelä-Afrikassa, vain kristittyjen joulu on hyvin samankaltainen kuin Suomessa, jos mukaan ei lasketa sitä, että joulun aikaan Etelä-Afrikassa vietetään kesälomaa.
Perheet kokoontuvat yhteen ja aattoiltana käydään kirkossa. Kirkon jälkeen syödään erilaisia eteläafrikkalaisia ruokia ja kuten Suomessakin, ruokaa on paljon ja useita eri lajeja.

Joulupukki ei kodeissa vieraile, vaan jokainen tuo tullessaan lahjat, jotka ruokailun jälkeen jaetaan. Koti sekä muovikuusi koristellaan jouluisesti. Kuusi on muovia, sillä aitoja kuusia ei Etelä-Afrikassa ole saatavilla. Juhlan jälkeen pulahdetaan uima-altaaseen vilvoittelemaan.

Japanissa jouluaaton kruunaa isän kotiin tuoma kermakakku – mikäli isä ei satu olemaan jouluaattoiltana töissä. Joulu jääkin Japanissa vuoden suurimman juhlan, uudenvuoden juhlan varjoon. Uutena vuotena japanilaisilla on pitkä vapaa työpaikoilta, he vierailevat pyhäköissä ja kodeissa valmistetaan erityisiä uudenvuoden ruokalajeja.

Toki japanilaiset lapset saavat jouluna lahjoja. Joulu onkin Japanissa erittäin kaupallinen juhla. Joulupukkeja nähdään useissa tavarataloissa, mutta kodeissa pukki ei vieraile. Japanilaisille rakastavaisille joulu on romanttista aikaa, jolloin käydään ulkona syömässä ja vaihdetaan henkilökohtaisia lahjoja.

Tyynenvaltameren ympäröimässä Uudessa-Seelannissa joulu on keskikesällä. Joulunvietto keskittyy joulupäivään, jolloin syödään yhdessä ystävien kanssa, pidetään grillijuhlat tai lähdetään piknikille kesäiseen luontoon. Jouluaattoa ei oikeastaan juhlita lainkaan. Kaupatkin ovat aattona auki iltamyöhään.

Tyypillisellä uusiseelantilaisella jouluaterialla tarjotaan lammasta ja vihanneksia, jälkiruuaksi joulukakkua. Aterialla kaikille läsnäolijoille jaetaan isoilta karkeilta näyttävät crackersit, joiden sisältä paljastuu pieni lahja.

Ruokaa varataan uusiseelantilaiseenkin joulupöytään reilusti, joten jouluruokatähteitä riittää nautittavaksi vielä päiväkausiksi joulun jälkeen.

Joulu on ennen kaikkea Pohjoismaiden suuri juhla. Saagojen saarella Islannissa joulu ja uusivuosi ovat sekoitus tarua ja totta. Joulunaikaan kodeissa vierailee peräti kolmetoista joulupukkia.
Lampaanhätistelijä, Stekkjarstaur, aloittaa islantilaisen joulun 12. joulukuuta. Viimeinen eli kolmastoista joulupukki, Kynttilänpihistäjä Kertasnikir, saapuu jouluaattona. Jouluyön pukit sitten mellastavat islantilaisessa kodissa, joskin nämä taruston räyhäävät pukit ovat satojen vuosien kuluessa jo jonkin verran rauhoittuneet.

Arkielämässä islantilainen koti laitetaan aatonaattona joulukuntoon. Illalla nautitaan hapatettua ja keitettyä rauskua, ainoan kerran koko vuonna. Jouluaatto vietetään perheen parissa. Joulupöydässä on tavallisimmin savustettua lammasta perunoiden, herneiden ja punakaalin kera. Joulupäivänä ja tapanina kyläillään ahkerasti ja nautitaan notkuvien leivonnaispöytien herkuista.

Lue myös:

Sika Suomessa sikisi…