LIBOR-skandaalin todelliset syyt paljastuvat
Viimeaikaisten uutisten mukaan LIBOR-skandaalissa oli kyse Lontoon pankkien välisen koron (Libor) manipuloinnista halvan lainan mahdollistamiseksi. Syy vaikuttaa kuitenkin helpolta selitykseltä ja harhauttaa jättäen taustalle paljon synkemmän skandaalin, jonka ei haluta paljastuvan.
Pankit eivät ole ainoita matalasta LIBOR-korosta hyötyviä. Velalliset ja sijoittajat, joiden lainainstrumenttien korot on jollain tavalla sidottu LIBOR-korkoon, hyötyvät matalammista koroista. Pankit itse asiassa menettävät korkotuloja korkojen ollessa matalalla, joten taustalla on jotain tärkeämpää. Manipuloitu LIBOR-korko auttoi pankkeja korjaamaan tasettaan paperilla ja näyttämään varakkaammilta ja taloudeltaan terveemmiltä sekä tietysti laajentamaan matalakorkoisten asiakaslainojen kirjoa. Pankit eivät halua korkojen nousevan, sillä omistusten arvo putoaisi ja pitkään manipuloidun koron peittelemät suuret tappiot paljastuisivat. 2000-luvulla yleistyneet muuttuvakorkoiset yhdistettyjen lainojen vakuudet (CDO) ja muut vastaavat ovat nykyään sijoitusinstrumentteja, jotka hyötyvät suuresti LIBOR-koron laskemisesta, kun vakuuden reaaliarvo nousee.
Häviäjien puolelle joutuivat korkovaihtosopimuksia ostaneet ja piensäästäjät pienentyneillä koroillaan sekä loppujen lopuksi kaikki, jotka omistavat arvopapereita, kun kupla lopulta poksahtaa ja arvo romahtaa.
Englannissa ja Yhdysvalloissa reaalikorko on tällä hetkellä negatiivinen. Inflaatio on Englannissa nykyisellään noin 2,8 % ja 20-vuotisen valtionobligaation tuotto vain 2,5 %. Myös valtionvelka on nousemassa kovaa vauhtia verrattuna bruttokansantuotteeseen. Englannissa se on kaksinkertaistunut edellisen 30 vuoden keskiarvoon verrattuna. Miksi sijoittajat siis ostaisivat pitkäaikaisia velkakirjoja, joiden tuotto-odotus on negatiivinen, valtiolta, jonka velkaantuminen verrattuna tuottoon nousee kohisten? Luulisi sijoittajien pyrkivän pois negatiivisen tuoton kierteestä.
Näihin kysymyksiin ollaan saamassa nyt vastauksia, kun LIBOR-skandaalin synkemmät ja laajalle ulottuvat salaisuudet alkavat paljastua. Suursijoittajat saivat pääomalleen arvonnousua laskevista koroista, mutta tiesivätkö he korkojen laskevan? Viime aikoina Wall Street on myynyt hurjia määriä korkovaihtosopimuksia, joka on tavallaan korkojen shorttausta ja siten pakottanut korkoja alaspäin ja arvopapereiden hintaa ylöspäin. Samalla tavoin toimii myös LIBOR-koron keinotekoinen laskeminen. Valtionobligaatioiden arvot nousivat.
Pelastus- ja tukipaketteja saaneet pankit Yhdysvalloissa ja Englannissa tekivät vastapalveluksen keskuspankeille manipuloimalla LIBOR-korkoa ja mm. korkovaihtosopimuksilla velkakirjojen markkinoita, jotta valtionobligaatiot menisivät paremmin kaupaksi. Kuinka pitkään voi velkakirjojen kupla jatkua? Kuinka paljon miinukselle voi reaalikorko painua? Onko hiipuvan talouden edes mahdollista lykätä velan ja rahavarannon kasvamisen aiheuttamaa inflaatiota niin, että inflaatio putoaisi lähelle nollaa ja valtionobligaatioiden pieni korko muuttuisi positiiviseksi reaalikoroksi? Ainakaan Yhdysvaltojen keskuspankki ei tähtää nollatason inflaatioon, vaan heidän mukaansa sopiva tavoite olisi 2 % vuotuinen inflaatio, joka pitäisi talouden kasvussa. Näillä velkakirjojen koroilla puhutaan siis edelleen lähes negatiivisesta reaalikorosta.
Viimeisimmät uutiset vahvistavat pankkien ja keskuspankkien manipuloineen korkoja lainainstrumenttien ja velkakirjojen arvon nostamiseksi. Yhdysvaltojen keskuspankki on ollut tietoinen LIBOR-koron keinottelusta jo vuodesta 2008 ja siksi mukana toiminnassa. Ympyrä sulkeutuu, sillä korkojen peukalointi on hyödyttänyt kaikkia yhtä lailla. Yhdysvaltojen ja Englannin pankit ja keskuspankit toimivat yhdessä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Uutta velkaa syntyy koko ajan ja näyttää epätodennäköiseltä, että peukaloitujen vakuuksien ja rahastojen luottamus voisi säilyä ja tuotto-odotus pysyä inflaation edellä. On vain ajan kysymys, milloin arvopaperikupla poksahtaa.
Alkuperäinen artikkeli:
http://www.paulcraigroberts.org/2012/07/14/the-real-libor-scandal/