[1]Taannoin Venäjällä päättyi merkittävä ja laaja 27. Pietarin kansainvälinen talousfoorumi. Tänä vuonna osallistujia oli ennätysmäärä: yli 21 000 osallistujaa 139 maasta. Luonnollisesti talousfoorumi on ennen muuta taloustapahtuma, jossa solmittiin yli 980 sopimusta arvoltaan 66 miljardia euroa. Tilaisuutta edusti poikkeuksellinen sävytys, nimittäin länsimaiset asiantuntijat puhuivat Venäjästä ”uutena arkkina”, joka pelastaa liberalismin vedenpaisumukselta. Lisäksi yksi mielenkiintoisimmista osallistujista foorumiin oli Afganistania edustanut taliban-valtuuskunta.
Erikoisesti huomioitiin foorumissa kehitys kohti monikansallista sekä moninapaista maailmaa, mikä ei perustu hämäräperäisiin säännöstöihin, vaan avoimuuteen. Ne perustuvat kansainvälisen oikeuden tunnettuihin normistoihin, ilmoitti Venäjän federaation presidentin neuvonantaja sekä toimeenpaneva sihteeri Anton Kobjakov.
Afganistanin sota ja Taliban-järjestö
Historiaan viitaten Afganistanin kuningas Zahir Šah syrjäytettiin Muhammad Daudin [2] johtamassa vallankaappauksessa 1973, ja maassa muodostui Daudin hallitsema diktatuuri.1 Vallassa pysyäkseen Daud joutui kääntymään Neuvostoliiton puoleen, ja kommunismiin pyrkivä sosialismi sai maassa kasvualustaa. Maan kommunistipuolue PDPA:n keskinäinen valtakamppailu johti lopulta siihen, että Neuvostoliitto miehitti Afganistanin. Miehitystä nousivat vastustamaan islamilaiset mujahideen-taistelijat. Neuvostoliitto vetäytyi vuonna 1989, mutta se ei tuonut rauhaa, vaan maa ajautui eri sissiliikkeiden väliseen valtataisteluun. Vallan otti käsiinsä vuonna 1996 ääri-islamilainen Taliban-järjestö, joka syrjäytettiin vallasta vuonna 2001. Kaksi vuosikymmentä koetelleiden sotien jälkeen maa oli valtaisan jälleenrakennusurakan edessä, ja Afganistan joutui aloittamaan valtion rakennuksen jälleen alusta.2, 3
Huumeviljelmät
Yleistä
Yhdysvallat tukivat Afganistanin sodan aikana Neuvostoliiton joukkoja vastaan taitelevia aseellisia ryhmittymiä.
Afganistanin sodan aikana Yhdysvallat sponsoroi neuvostojoukkoja vastaan taistelleita ryhmiä ja ohjasi varoja koulutukseen. Taliban-järjestö oli myös sponsoroinut vuonna 1999 aktiivisesti Venäjää vastaan operoivia tšetšeenimilitantteja. Tämä kaikki oli tapahtunut CIA:n alaisuudessa ja talibanin pyhänä sotana eli jihadina Venäjää vastaan.
“Talibanit ovat aloittaneet voimakkaan länsivaltojen vastaisen taistelun ja kamppailun Yhdysvaltojen ja (Israelin toim. huom) luomaa ISIS-terrorijärjestöä vastaan.”
Mujahideen veteraani Abu Saman ilmoitti, että talibaneja ei ollut leimattu terroristeiksi sinä aikana, kun heidän tavoitteensa olivat samat kuin Yhdysvalloilla eli Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän federaation supervallan kukistaminen. Nykyisin, kun Washingtonin tavoitteet eivät ole linjassa talibanien intressien kanssa, on heidät (talibanit) merkitty “terroristeiksi”.
Talibanit ovat aloittaneet voimakkaan länsivaltojen vastaisen taistelun ja kamppailun Yhdysvaltojen ja (Israelin toim. huom) luomaa ISIS-terrorijärjestöä vastaan.
“Taliban kielsi heroiinikaupan – Yhdysvalta nujersi Talibanin sekä pystytti tilalle narkoottisen hallituksen”
Vuonna 2000 Afganistanin Taliban-hallitus teki hämmästyttävän päätöksen, jolla kiellettiin ehdottomasti oopiuminviljelyn jatkamisen. Jopa New York Timesin [3] mukaan ”likipitäen kaikki maanviljelijät noudattivat käskyä”.
Miltei välittömästi tämän jälkeen Yhdysvallat julisti ”terrorisminvastaisen sodan” alkaneeksi ja määräsi pommittajansa raunioittamaan Afganistania sekä Talibania. Liittolaisekseen Washington hyväksyi Afganistanin Pohjoisen liiton; kyseessä oli maan ainut järjestö [4], joka oli jatkanut oopiuminviljelyä Talibanin kiellosta huolimatta!
Washington, joka on täysin Israel-lobbyn hallinnassa ja Kimmo Sasin [5] kaltaiset globaalia sionistieliittiä liehakoivat poliitikot valehtelivat tuolloin suoraan, että Afganistaniin mentiin ”vapauttamaan tytöt, jotta näille mahdollistuisi koulunkäynti”, mutta todellisuudessa [6] ainoastaan oopiumi vapautettiin.
Nopeasti Afganistaniin saatiinkin hallitus, jossa istuivat London Daily Mailin [7] mukaan kaikki maan tärkeimmät heroiinikuninkaat. Myös Taliban alkoi sodan myötä rahoittaa toimintaansa jälleen heroiinikaupalla, joten sota oli länsimaisen globaalin eliitin kannalta huikea menestys.
[8]Lisäksi vielä..
Yhdysvaltojen aloittamat sotaoperaatiot Afganistanissa, lähes kymmenkertaistivat oopiumin tuotannon kymmenessä vuodessa. Pakistanissa ei vuonna 1979 ollut juuri ollenkaan huumeaddikteja, mutta vuonna 1992 heitä oli yli 800 000. Vuonna 2002 tuotanto oli 3400 tonnia ja vuonna 2007 jo 8200 tonnia vuodessa. Afganistanin tapaan Irakin miehittäminen vuonna 2003 oli käännekohta, jonka johdosta maasta alkoi kehittyä huumeiden tuottaja ja huumeiden käyttö Irakin sisälläkin lisääntyi huomattavasti.4
Loppupäätelmät
Venäjällä näyttää olevan aivan päinvastainen kehitys kuin Yhdysvaltojen johtamalla läntisellä blokilla, joka pyrkii säilyttämään globaalin yksin valtiuden ja päättämään yksin kansainväliseen politiikkaan kuuluvista asioista aivan mielivaltaisesti ja brutaalia voimaa käyttäen. Yhdysvaltojen suhtautuminen muihin valtioihin, ja ennen muuta Washingtonin vastavoimiin noudattaa Hobbesin viidakkosodan teoriaa, missä kansainvälisen anarkian pelisäännöt, kuten laittomuuden tila ja vahvemman etuoikeudet ratkaisevat. Venäjä on ilmaissut tahtonsa muodostaa moninapaisen maailman, missä valtiot päättävät harmonisessa yhteisymmärryksessä kansainvälisistä alueellisista kysymyksistä. Se, että Afganistania edustava talibanien muodostama delegaatio osallistui Pietarin talousfoorumiin, viittaa Venäjän tavoitteisiin kohti avarakatseista moninapaista maailmaa.
Se, että toteutuuko maailmaan Danten infernon kaltainen hävityksen kauhistus riippuu Yhdysvaltojen johtaman länsivaltojen painostuspolitiikasta Venäjää kohtaan.
Markku Juutinen
Lähteet
1. Afghanistan profile – Timeline BBC News (9.9.2019). Afghanistan profile – Timeline. https://www.bbc.com/news/world-south-asia-12024253. [9] Viitattu 13.12.2023.
2. Kiljunen, Kimmo (2002). MMM Valtiot ja liput, s. 364–367. Helsinki: Otava, ISBN 951-1-18177-7.
3. Sergejeff, Andrei (2011). Afganistanin historia. Silkkitietä kulttuurien risteykseen. Gaudeamus, s. 312–314. ISBN 978-952-495-219-4.
4. Smith, Phillip S. | StoptheDrugWar.org (11.7.2008): Middle East: Iraq Becomes Key Conduit in Global Drug Trade http://stopthedrugwar.org/chronicle/2008/jul/11/middle_east_iraq_becomes_key_con [10]
——
The New York Time (5/2001). At Heroin’s Source, Taliban Do What ’Just Say No’ Could Not. [11] (https://www.nytimes.com/2001/05/24/world/at-heroin-s-source-taliban-do-what-just-say-no-could-not.html?pagewanted=all [11])
RS (9/2014). Afghanistan: The Making of a Narco State. (https://www.rollingstone.com/politics/politics-news/afghanistan-the-making-of-a-narco-state-48475/ [12])
TD (2/2016). Alfred McCoy, Washington’s Twenty-First-Century Opium Wars. (https://tomdispatch.com/alfred-mccoy-washington-s-twenty-first-century-opium-wars/ [13])