Ammattina luonto?

Hohtavat hanget, jäniksen jotos nevan poikki ja hiljaista hiihtelyä tykkykuusien lomassa! tai auringon välke veden pinnalla, taimenen sukellus kirkkaaseen puroveteen ja keskittynyt perhokalastaja vanhan myllyn kupeessa valmiina tekemään vastaiskun. Useimmat meistä liittävät nämä tunnelmakuvat vain lomailuun, mutta joillekin vielä onnellisemmille edellä kuvatut hetket ovat lähes jokapäiväistä leipää. Sanan työ käyttäminen tässä yhteydessä tuntuu hieman oudolta, mutta niin vain on, että yhä useampi meistä voisi todella tänä päivänä tehdä työtä luonnossa luonto- ja maaseutumatkailun palveluksessa. Minkä se ihminen luonnolleen voi, luontoon on vain päästävä. Ja sitä kovemmin, mitä kauempana sieltä joutuu olemaan. Väki tuppautuu kaupunkeihin ja maaseutu luontoineen jää odottamaan kulkijoita.

Matkailijat odottavat ohjelmapalveluja

Maaseudun ja luonnon vetovoima on suurempi kuin usein uskommekaan. Matkailu ja siinä ohessa luonto- ja maaseutumatkailu on yksi nopeimmin kasvavia aloja kaikkialla maailmassa. Matkailu työllistää tällä hetkellä erityisesti kuljetus-, majoitus- ja ravitsemisalan yrityksiä, mutta nykymatkailijat ovat yhä vaativampia myös muiden palveluiden suhteen. Enää ei riitä kauniit maisemat, maukas ruoka, lämmin kylpy ja pehmeä sänky, vaan matkailijat odottavat toimintaa, elämyksiä, kokemuksia, uuden oppimista.

Maaseudulla on tarjolla valmiiksi kauniita maisemia, mukavia ihmisiä, karjaa laiduntamassa, eläviä maatiloja, tyhjiä huoneita, metsiä, kalavesiä, sienestyspaikkoja ja kaikkia muita kohteita, joissa matkailija voisi kokea elämää suurempia hetkiä. Maaseutumatkailu on tähän mennessä ollut pääasiassa sitä, että on rakennettu hienoille paikoille mökkejä tai jopa hotelleja kylpylöineen ihmisten houkuttelemiseksi ja odotettu sitten, että ihmiset löytävät itse kaikki nämä hienot kokemisen kohteet. Ja niin ovat monet löytäneetkin, koska he ovat lapsuudessaan maaseudulla tottuneet viihtymään luonnossa. Toisin on tänä päivänä. Yhä useammat matkailijat tarvitsevat ohjausta ja opastusta, jotta he löytäisivät luonnon tarjoamat aarteet ja oppisivat niistä nauttimaan. He tarvitsevat luontoon ja luontoaktiviteetteihin erikoistunutta opasta tuomaan kaiken jännittävän heidän ulottuvilleen.

Eläimiä ja lumikenkiä – kaikille jotakin

Mitä siellä maaseudulla ja luonnossa sitten voisi tehdä? Vastaus on lyhyt – vain mielikuvitus on rajana. Maatilat ovat jo sinällään eksoottisia kohteita matkailijoille. Jos minä olisin matkailija kaupungista, haluaisin päästä näkemään maatilan arkea, erilaisia maatilan työvaiheita, haluaisin olla mukana ruokkimassa eläimiä, tekemässä heinää ja nostamassa perunaa. Haluaisin istua päivän päätteeksi isäntäperheen kanssa ruokapöytään syömään kunnon maalaisruokaa, joka on tehty tilan omista aineksista. Jos minä olisin mökkikylässä lomaa viettävä lapsiperheen isä, haluaisin lähteä muiden perheiden kanssa kirkkoveneellä soutelemaan ja hyvän kalaoppaan ja lasteni kanssa kaloja narraamaan. Jos olisin kylpylässä itseäni hoitamassa oleva eläkeläinen, haluaisin oppia tekemään pajusta itselleni sienikorin ja hiomaan kivistä koruja. Jos olisin toimintaa kaipaava nuori viikonloppuvieras, haluaisin tehdä seikkailuja täynnä olevan lumikenkäretken rotkolaaksoon ja yöpyä lumimajassa.

Maaseudulla ja luonnossa on kaikille jotakin, kunhan vain löytyy se henkilö, joka osaa nämä mahdollisuudet tuoda sopivalla tavalla esille.

Matkailijat odottavat hyvää ympäristöä

Vaikka maaseutu on sinällään kaunis ja valmis vastaanottamaan matkailijat, on monin paikoin vielä paljon tehtävää ympäristön kohentamisessa. Yllättävän pienet asiat häiritsevät vierailijoita. Romut, roskat, repsottavat rakennukset ja jätevesistä haisevat ojat matkailukohteen ympärillä eivät luo myönteistä kuvaa kohteesta. Ja päinvastoin taas siisti ympäristö on kohteliaisuutta asiakasta kohtaan ja asiakkaan kunnioittamista. Hyvä ympäristö on tärkeä osa hyvää palvelua.

Siisteyden ohella maaseutu- ja luontomatkailukohteiden ympäristöt vaativat muutakin kehittämistä. Perinneympäristöjen kuten niittyjen ja laidunten lisääminen, päre- ja paanukattojen rustaaminen ja tervaaminen, risuaitojen pystyttäminen ja muiden perinteisten ympäristöjen ja rakenteiden tekeminen lisäävät matkailukohteiden vetovoimaa huomattavasti. Matkailijat kaipaavat aitoutta, luonnollisuutta ja nostalgisuutta. Meidän suomalaisten luonnonläheisessä maatalous- ja metsä- ja eräkulttuurissa on todella suuri henkinen perintö, jonka käyttö matkailussa on vasta alussa. Samalla kun houkuttelemme sillä matkailijoita, voimme vaalia ja kunnioittaa menneitten sukupolvien työtä. Jos matkailija voi osallistua perinteiseen heinäntekoon ja justeerilla sahaamiseen sen parempi niin matkailijalle itselleen kuin paikan pitäjällekin.

Koulutusta maaseutumatkailun kehittäjille

On helppo sanoa, että kehitäpä vähän matkailutuotteita ja matkailuympäristöä ja ota vain sitten vastaan matkailijavirrat! Eihän se niin usein käy, vaan asioiden edistäminen vaatii aikaa ja osaamista, se vaatii koulutusta. Järviseudun ammatti-instituutissa eli Jamissa Alajärvellä on alkamassa koulutus niille, jotka haluavat olla mukana kehittämässä maaseutu- ja luontomatkailua omalla alueellaan sekä niille jotka haluavat itselleen luonnonläheisen ammatin. Koulutus on tarkoitettu aikuisille ja se toteutetaan noin kahden vuoden aikana monimuotokoulutuksena siten, että vuodessa on kahdeksan viikon mittaista lähijaksoa. Koulutuksessa otetaan huomioon koulutettavien yksilölliset yritys- ja suuntautumisideat. Koulutus alkaa 8.1.2007 ja kestää kevääseen 2009.