Asema-aukion tapaus ja Jesse Torniaisen oikeudenkäynti

Lehdistö ja kuvaajat olivat olleet paikalla jo tunnin etukäteen, kun keskiviikkona 21. joulukuuta kello 9 alkoi jo kansainvälisestikin kuulun asema-aukion tapahtumien käsittely Helsingin käräjäoikeudessa. Julkaisemme Kansallisen Vastarinnan uuden artikkelin sellaisenaan.

Heti oikeudenkäynnin alussa syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen huvitti paikallaolijoita vaatimalla Jesse Torniaiselle kovennettua tuomiota Jimi Karttusen kuolemasta muun muassa ”rasismiin rinnastettavan” motiivin takia huolimatta siitä, että molemmat osapuolet kuuluvat samaan rotuun. Ei liene mitään epäselvyyttä, että tämä nimike on kehitetty syytteeseen ainoastaan poliittisista syistä.

Tämä vaatimus perustuu syyttäjän väitteeseen, jonka mukaan Karttunen olisi kutsunut aktivisteja ”rasistipelleiksi” tai muulla vastaavalla termillä ilmaistakseen halveksuntansa liikkeen arvoja kohtaan.

Väite perustuu Karttusen paikalla olleen ja myös oikeudessa kuullun ystävän Joona Hartikaisen surullisen kuuluisaan kuulustelukertomukseen, jossa hän epävarmana tietona kertoo mahdollisia skenaarioita siitä, mitä Karttunen olisi lipunkantajille sanonut. ”Saattoi olla, että hän kutsui lipunkantajia rasistipelleiksi”, hän totesi kuulusteluissa kerrottuaan ensin, ettei muista, mitä sanaa Karttunen käytti. Oikeudessa hän ei muistanut lainkaan, mitä Karttunen on tilanteessa sanonut. Kuulusteluissa kukaan muu tapahtuman ulkopuolinen henkilö ei ole kuullut käytyä sananvaihtoa.

Syyttäjä hakee 5,5–6 vuoden vankeusrangaistusta törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Se, että oikeudenkäynnistä tulisi poliittisesti latautunut, oli ollut ilmiselvää jo kauan. Esimerkkitapauksina tästäkin voisi mainita muutaman vastaavanlaisen tapauksen, joissa on annettu suhteellisen lyhyitä ehdollisia tuomioita.

Tärkeitä vertailutapauksia

Vuoden 2008 kesäkuussa 22-vuotias mies löi ilman syytä 51-vuotiasta miestä, joka kaatui katuun, löi päänsä ja kuoli saamiinsa vammoihin. Mies sai ehdollista vankeutta pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta. Vaikka tässäkin tapauksessa uhri sai vakavat vammat, joihin hän myöhemmin kuoli, ei syyttäjä hakenut tuomiota törkeillä rikosnimikkeillä, ja vaatimuksenakin oli pelkästään ehdollinen tuomio.

Vantaan Korsossa viime vuoden heinäkuussa ilman syytä pahoinpidelty mies kaatui lyönnin seurauksena maahan, löi päänsä ja kuoli. Tekijä tuomittiin pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Tälläkään kertaa rikosnimikkeet eivät olleet törkeitä, vaikka uhri kuoli aivovammaan. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan uhrin nauttima alkoholi vaikutti kuolemaan. Karttusen kaverin kuulustelukertomuksesta selviää Karttusen ottaneen ”aamupalaksi” Rivatriliä (bentsoja), mikä taas vaikuttaa reaktiokykyyn. Oikeudessa Hartikainen kertoi bentsojen tuovan ”löysän olon”. Torniainen tuskin on tässä noin seitsemän sekuntia kestäneessä tilanteessa ehtinyt selvittää, mitä huumeita Karttusella veressään oli.

Jyväskylässä vuoden 2015 Neste Oil Rally -viikonloppu muistetaan Vastarintaliikkeen katutapahtumasta, joka nousi otsikoihin. Vähemmän huomiota kuitenkin sai samana viikonloppuna tapahtunut kuolemaan johtanut pahoinpitely taksijonossa. Tekijä sai kaksi vuotta ehdollista ja 90 tuntia yhdyskuntapalvelua, vaikka hän oli jatkanut uhrin pahoinpitelemistä vielä maassa potkimalla. Karttusta ei ole kukaan potkinut maassa, vaan häntä on potkaistu yhden kerran pystyssä rintaan. Karttusen ennen tätä ottamat huumausaineet vaikuttavat hänen iskujen vastaanottokykyyn, minkä vuoksi tilanne näyttää rajummalta kuin mitä se selvin päin olevien ihmisten kesken näyttäisi.

Rangaistusta vaatiessa syyttäjä mielenkiintoisesti käytti laillisena esimerkkinä korkeimman oikeuden antamaa tuomiota tapauksesta, jossa uhri vammautui loppuiäkseen, kun tätä oli potkittu maassa makaavana päähän. Karttusen kohdalla kukaan ei ole missään vaiheessa puhunut parantumattomasta vammasta eikä myöskään maassa makaavana potkimisesta, joten esimerkki on vähintään outo. Karttusen vamma oli parantuvaa laatua, mutta hän itse päätti kieltäytyä hoidosta ja jatkaa huumeidenkäyttöä lääkäreiden nimenomaisista suosituksista huolimatta.

Tätä sopii verrata Helsingin asema-aukiolla aikaisemmin tapahtuneeseen kuolemantapaukseen. Vuonna 2003 joukko somaleita potki ja hakkasi toista suomalaista auttamaan tullutta upseeria sillä seurauksella, että tämä löi päänsä katukivetykseen ja kuoli. Tapauksesta langetettiin ehdolliset vankeustuomiot, ja päätekijä sai kaksi vuotta ehdollista vankeutta, vaikka somalien potkut kohdistuivat toistuvasti nimenomaan päähän. Jos Torniaiselle todella langetettaisiin kuuden vuoden tuomio, olisi se yhtä pitkä kuin vankeustuomio, jonka toinen Kajaanin irakilaisista ryöstömurhaajista sai.

Vuosi takaperin Tapanilan somaliraiskaajien tuomiota lievennettiin vedoten suureen määrään negatiivista huomiota, jonka nämä olivat keränneet. Huolimatta ennennäkemättömästä kuukausia jatkuneesta mediamylläkästä, joka oli levinnyt kaduille asti, Torniainen tuskin saa nauttia samanlaisesta hyvän tahdon eleestä. Myös suunnittelemattomuus katsottiin silloin lieventäväksi asianhaaraksi, kun taas nyt taas syyttäjä alleviivasi, kuinka ”järjetön väkivalta satunnaiseen ohikulkijaan” on yksi koventamisperusteista. Asema-aukion tapahtumista julkaistulta videolta voi jokainen havaita, kuinka kauan tilanne kestää ja kuinka suunnitellulta se vaikuttaa. Nimitys ”satunnainen ohikulkijakin” on outo, sillä Karttunen uhkasi liikkeen aktivisteja väkivallalla ja vahvisti uhkailujaan räkimällä.

Karttunen jatkoi huumeidenkäyttöä loppuun asti

Puolustuksen mukaan Karttunen aiheutti kuolemansa käyttämällä huumeita ja alkoholia, kieltäytymällä hoidosta ja poistumalla sairaalasta vasten kehotuksia. Karttuselle tehtiin selväksi, että päävammapotilaana tämän tavallinen huumeiden ja alkoholin käyttö oli ehdottomasti kielletty, mistä välittämättä hän laiminlöi hoitonsa kohtalokkaasti.

Lääkärinlausunnosta sekä Hartikaisen kuulustelukertomuksesta voi nähdä, että huumeidenkäyttöä tapahtui jopa vuodeosastolla. Päivää ennen kuolemaansa Karttunen oli käyttänyt ainakin neljää eri päihdyttävää ainetta – Subutexia, Rivatriliä, kannabista ja alkoholia.

Karttusen käyttämästä Subutexista kerrotaan lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen sivuilla seuraavaa:

”Subutexia tulee käyttää varoen seuraavien aineiden kanssa:

Bentsodiatsepiinit: tämä yhdistelmä saattaa voimistaa keskushermostoperäistä hengitysdepressiota, ja siihen liittyy kuolemanvaara.”

Kuten kerrottua, Karttunen käytti samaan aikaan Subutexia sekä Rivatriliä, joka on bentsodiatsepiini.

Subutexin vaikuttavasta aineesta buprenorfiinista taas kirjoitetaan seuraavaa:

”Pään vammat ja suurentunut kallonsisäinen paine

Kuten muutkin vahvat opioidit, buprenorfiini saattaa suurentaa aivo-selkäydinnesteen painetta, ja lääkettä on käytettävä varoen potilailla, joilla on pään vamma, kallonsisäisiä leesioita tai muita aivopaineen suurentumista mahdollisesti aiheuttavia tiloja. Buprenorfiini saattaa aiheuttaa mioosia ja tajunnan tason muutoksia, mikä saattaa haitata potilaan arviointia.”

Karttusen sairaalassa käyttämästä Rivatrilistä kirjoitetaan seuraavaa:

”Samanaikainen alkoholin tai keskushermostoon vaikuttavien rauhoittavien lääkkeiden käyttö

Rivatrilin käyttöä yhdessä alkoholin ja keskushermostoon vaikuttavien rauhoittavien lääkkeiden kanssa on vältettävä. Samanaikainen käyttö voimistaa Rivatrilin kliinistä tehoa ja voi aiheuttaa voimakasta sedaatiota sekä kliinisesti merkitsevää hengitys- ja/tai kardiovaskulaarista lamaa.”

Karttunen käytti saman päivän aikana myös alkoholia otettuaan Rivatriliä.

Lisäksi Rivatril aiheuttaa hengityslamaa, mikä taas lisää veren hiilidioksidin määrää. Tämä puolestaan vaikuttaa aivojen paineeseen, mikä ei luonnollisesti ole aivoverenvuodosta toipuvalle ihmiselle lainkaan hyvä asia.

Syyttäjä totesi, ettei ole todisteita siitä, ettei Karttunen noudattanut hoito-ohjeita eikä täten aiheuttanut tai edesauttanut kuolemaansa, vaikka että molemmat oikeuden kuulemat henkilöt vahvistivat tämän. Mikäli syyttäjä rehellisesti uskoi, ettei Karttusen holtiton huumeidenkäyttö edesauttanut tämän kuolemaa, herää kysymys, miksi ainoa paikalle kutsuttu lääkäri oli puolustuksen nimeämä.

Tapahtumien todellinen kulku

Käräjäoikeudessa ensimmäisenä kuultavana kuultiin Torniaista. Hän kertoi kuulleensa Karttusen todenneen kovaan ääneen ”Nää on nää”, minkä vuoksi hän oli kääntynyt ja kiinnostunut tilanteesta. Seuraavaksi Karttunen oli sylkäissyt, huutanut kovaan ääneen ”Haluuttekste turpaanne?!” ja sylkäissyt uudestaan. Tämän väkivallalla uhkailun vuoksi Torniainen puuttui tilanteeseen.

Torniaisen mukaan tarkoitus oli potkaista Karttunen pois uhkailemasta ja osoittaa vielä tarpeeksi jämptisti, ettei vastaavaa toimintaa hyväksytä. Karttunen ei kuitenkaan huumeiden vaikutuksesta johtuen ottanut iskua vastaan vaan kaatui suoraan takaraivo edellä maahan. Torniainen oli itse ajatellut tämän joko ottavan taka-askelia tai korkeintaan kaatuvan takapuolelleen. Kun Torniainen oli huomannut Karttusen menettäneen tajuntansa, sanoi hän lähimpänä olleelle henkilölle ”Hoitakaa toi kuntoon” ja poistui paikalta.

Syyttäjä keskittyi kysymyksissään epäolennaisiin kysymyksiin Vastarintaliikkeestä. Torniaisen mukaan tapaus ei siinä mielessä liity liikkeeseen, että se sai alkunsa väkivallalla uhkaamisesta, ei mielipide-eroista. Torniainen myös korosti, että väkivallalla uhkaaminen ei ole asiallista poliittista dialogia tai mielipide-ero, vaan väkivallalla uhkaamista.

Toiseksi kuultavaksi tuli Karttusen ystävä ja pitkän linjan huumerikollinen Joona Hartikainen, joka puheenvuoronsa alussa Torniaisen asianajajan kysyessä totesi, että hänellä ”ei ole kummempia” rikostuomioita. Pienen tivaamisen jälkeen hän kuitenkin tunnusti saaneensa tuomioita muun muassa ryöstöstä. Hän kuitenkin kiisti tulleensa koskaan tuomituksi avovaimonsa pahoinpitelystä. Tuomiolauselmat kuitenkin puhuvat jotain muuta. Hartikainen on tuomittu esimerkiksi:

• Rattijuopumus 03.05.2006, Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 03.05.2006 (R 06/1201)
• Laiton uhkaus 13.04.2010, Huumausaineen käyttörikos 13.4.2010, Näpistys 10.09.2010 (3 kk yhteisrangaistus, ehdollista) (R 11/1119)
• Varkaus 02.09.2010, Kotirauhan rikkominen 02.09.2010, Vahingonteko 02.09.2010, Vahingonteko 02.09.2010 (R 12/7665)
• Ryöstö 05.09.2010 (1v 6kk, ehdollista) (R 09/2478)
• Huumausaineen käyttörikos 14.06.2011, Rattijuopumus 14.06.2011, Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 14.06.2011 (R 11/1986)
• Pahoinpitely 09.10.2012 (pahoinpiteli avopuolisonsa!) (R 13/1417)
• Näpistys 21.07.2013, Näpistys 21.07.2013, Näpistys 26.07.2013, Näpistys 21.08.2013 (R 14/183)
• Näpistys 23.07.2013 (RV/5982/13)
• Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito 24.8.2013 (juossut poliisin mukaan ”nuorien poikien perässä” puukko ja pamppu kädessä!) (RV/6840/13)
• Näpistys 23.09.2013, Näpistys 07.10.2013, Näpistys 27.10.2013, Näpistys 15.01.2014, Näpistys 16.02.2014, Näpistys 28.06.2013 (R 14/1780)
• Järjestysrikkomus 17.02.2014 (RV/1439/14)
• Huumausaineen käyttörikos 06.02.2015, Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito 06.02.2015 (RV/1092/15)
• Näpistys 21.06.2015, Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito 21.06.2015 (RV/5721/15)
• Näpistys 04.07.2015, Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito 04.07.2015 (RV/10851/15)
• Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito 11.08.2015 (RV/7730/15)
• Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito 16.09.2015, Järjestysrikkomus 16.09.2015 (RV/8481/15)
• Huumausaineen käyttörikos 14.04.2016 (RV/2710/16)
• Näpistys 18.04.2016 (RV/2787/16)
• Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito 25.06.2016 (RV/4878/16)
• Huumausaineen käyttörikos 09.08.2016, Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito 09.08.2016, Murtovälineen hallussapito 09.08.2016 (RV/6132/16)

Hartikainen todisti, että ennen asema-aukiolle tuloaan hän ja Karttunen olivat nauttineet bentsoja ja alkoholia. On huomionarvoista, että alkoholi ja bentsot yhdessä ovat erityisen vaarallinen ja aggressiivisuutta aiheuttava yhdistelmä. Hartikainen kertoi Karttusen sylkäisseen lipunkantajan päälle ja käyneen sananvaihdon aktivistien kanssa, mutta lisäsi, ettei hän muistanut keskustelun sisältöä.

Hartikainen kertoi myös aikoneensa hyökätä ”liputtajien” kimppuun, mutta ”piti huolta” Karttusesta. Hartikainen osaltaan vahvisti, mitä olemme alusta asti kertoneet, kun hän kertoi ”pitäneensä huolta” ja tyhjentäneensä Karttusen taskuista 10–20 Rivatril-tablettia, koska ”pillerit olivat muutenkin minun”.

Taloyhtiön vanhukset pelkäsivät Karttusta

Kysyttäessä, olivatko he käyttäneet huumeita sairaalassa, Hartikainen totesi, ettei sairaalassa tapahtunut ”kummempaa” huumeidenkäyttöä, paitsi bentsojen ja Subutexin ottamista ”jos se on huumeidenkäyttöä”.

Hartikainen myönsi itse tuoneensa huumeet sairaalaan. Hän kertoi lisäksi poistuneensa Karttusen kanssa käyttämään alkoholia, kannabista, bentsoja ja Subutexia ystäviensä luo. Tiedusteltaessa, arveliko Hartikainen huumeiden olevan Karttuselle haitaksi tämän tilassa, Hartikainen totesi harmistuneena, että ”sillä ei oo vaikutusta”. Hän kertoi kuulleensa näin mediasta, jolloin lehdistökään ei kyennyt enää pidättelemään itseään vaan repesi nauramaan lehterillä.

Viimeisen kerran Hartikaisen mukaan he käyttivät Subutexia ja Rivatriliä päivää ennen Karttusen kuolemaa. Huomionarvoista on, ettei Karttusen liikkeistä hänen viimeiseltä elinpäivältään ole havaintoja muuta kuin hänen taloyhtiönsä puheenjohtajalta, joten tämän päivän huumeidenkäytön määrästä ei ole silminnäkijähavaintoja. Jokainen voi kuitenkin päätellä itse, lopettaako päihdeongelmainen narkomaani huumeidenkäyttöä sen jälkeen kun kaverit eivät ole enää paikalla.

Seuraavaksi kuultiin taloyhtiön puheenjohtajaa, joka kertoi nähneensä Karttusen jatkuvasti huumeiden vaikutuksen alaisena. Hän kertoi tämän pelottaneen aggressiivisella käytöksellään talon muita asukkaita ja aiheuttaneen muutenkin häiriötä. Karttuseen oli oltu yhteyksissä ongelmatapauksista. Kerran rapussa haisi voimakas palaneen haju, ja Karttunen tuli ovelle huumeiden vaikutuksen alaisena ja kertoi petivaatteitten syttyneen tuleen. Hän kertoi Karttusen myös karjuneen naapureilleen ja vanhemman väen pelänneen häntä. Tämä kuulostaakin hieman erilaiselta versiolta Karttusen luonteesta kuin syksyllä lukemamme tarinat ”rauhaa rakastavasta runopojasta”.

Taloyhtiön puheenjohtajan käydessä asunnossa hän kertoi tasojen olleen täynnä ahdistus- ja kipulääkkeiden Lyrica-levyjä. Hän kertoi törmänneensä useasti Karttuseen huumausaineiden alaisena, mutta viimeisenä päivänään Karttunen oli harvinaisen sekaisin ja ”kadun leveys ei tahtonut riittää”, kun hän ”hoiperteli heikossa hapessa”. Lausunnossaan hän totesi:

”Olin nähnyt Karttusen samana aamupäivänä noin 1–2 tuntia aiemmin [ennen ambulanssin tuloa]. Tuolloin olin kävelemässä ostarin suuntaan, kun Karttunen käveli vastaan, kotiinsa päin menossa. Karttunen oli yksin liikkeellä.

Karttusen kohdatessa totesin, että onpa hän aivan ’pelti kiinni, aivan totaalisen kamoissa’ – näin ajattelin tuolloin. Olin nähnyt Karttusen kamoissa aiemminkin, mutta nyt hän oli aivan tokkurainen, ja siksi kohtaaminen jäi mieleenikin. Kohdatessamme hän ei puhunut mitään ja oli siinä kunnossa, ettei reagoinut muuhun maailmaan. Hänellä oli niin sanotusti ’valot päällä, muttei ketään kotona’.”

Syyttäjä kysyi todistajalta, oliko hän nähnyt Karttusta aikaisemmin yhtä päihtyneenä, mihin hän vastasi myöntävästi. Syyttäjän tarkoitus oli tuoda esille, olisiko mahdollista, että pahentunut aivoverenvuoto olisi saanut hänet niin sekaisin, mutta johdattelu ei mennyt tältä osin kovinkaan putkeen.

Tämän jälkeen siirryttiin oikeudenkäynnin salaiseen osuuteen eli Karttusta hoitaneen lääkärin kuulemiseen ja lääkärintodistuksiin. Kuten todettua, lääkärin oli nimennyt paikalle puolustus, ei syyttäjä. Jokin syy tähänkin varmasti on. Mainittakoon, että Torniainen on itse kertonut, että hän haluaisi kaikki lääkärintodistukset julkiseksi.

Syyttäjä tahtoi sivuuttaa kaikki huumeisiin liittyvät argumentit

Kun salainen osuus oli ohi, siirryttiin loppupuheenvuoroihin. Syyttäjän mukaan neljän eri päihteen yhdistelmä päivää ennen kuolemaa ei vaikuta aivoverenvuotoon mitenkään. Hän ei tietenkään halunnut tuoda esille lääkäreiden ohjeita ja syitä sille, miksi aivoverenvuotopotilailta kielletään kaikki päihteet (myös tupakka) ja miksi nimenomaan lääkärit suosittelivat Karttusta jäämään sairaalaan hoidettavaksi.

Karttunen ei näistä suosituksista kuitenkaan välittänyt vaan poistui ilmoittamatta hoidosta ja palasi myöhemmin samana päivänä hakemaan tavaransa, jolloin tapahtui virallinen uloskirjaaminen. Syyttäjän papereissa tämä poistuminenkin kääntyi kätevästi ”kotiutumiseksi”.

Koska sairaalasta poistumista korostettiin oikeudenkäynnin aikana useampaan otteeseen, otti syyttäjä esimerkkinä esille tappotuomion, jossa uhri oli kieltäytynyt hoidosta. Tässä tapauksessa uhri ei kuitenkaan ollut mennyt alun perinkään hoitoon. Karttunen sen sijaan oli viisi päivää sairaalassa, missä hänelle toistuvasti korostettiin päihteettömyyttä ja sairaalassa pysymistä. Tästä huolimatta hän päätti jatkaa huumeidenkäyttöä ja poistua paikalta.

Taloyhtiön puheenjohtajan havaitsemaa kuolinpäivän aamuna huumepäissään kuljeskelua syyttäjä väittää pahentuneesta aivoverenvuodosta johtuvaksi. Vaikka tilanne olisi näin, tapahtui tämä havainto tunteja ennen ambulanssin soittoa. Jos tämä olisi tapahtunut sairaalassa, olisi hoito aloitettu välittömästi.

Puolustuksen mukaan aikaisemmin esille tuomiemme sairaalasta poistumisten ja huumeiden käytön lisäksi Karttusen hoidosta kieltäytyminen aiheutti sen, että hänen kuolinpäivänään tilanteen muuttuessa vakavammaksi menetettiin useita tunteja tärkeää hoitoaikaa, sillä jos Karttunen olisi ollut sairaalassa, olisi häntä kyetty hoitamaan heti, kun muutoksia havaitaan. Puolustus edelleen korosti neljän eri päihdyttävän aineen käyttöä päivää ennen kuolemaa ja sitä, ettei yksikään lääkäri missään olosuhteissa antaisi lupaa vastaavanlaiselle käytökselle. Nämä asiat ovat todennettavissa lääkärin todistuksista.

Toimme artikkelin alussa esille esimerkkituomioita vastaavanlaisista tapauksista. Näissä tapauksissa pahoinpitelyn ja kuoleman syy-yhteys on ollut päivänselvä. Karttusen tapauksessa syy-yhteys on täysin epäselvä, jolloin jää varteenotettava epäselvyys Torniaisen syyllisyydestä. Torniainen vaatii syytettä törkeästä kuolemantuottamuksesta kokonaan kaadettavaksi ja törkeän pahoinpitelyn syytettä pelkäksi pahoinpitelyksi. Syyttäjä vaatii 5,5–6 vuoden rangaistusta.

Jo kertomamme syyttäjän esittämän ”rasistisen rikoksen” koventamisperusteen lisäksi syyttäjä kaivoi esille Torniaisen aikaisemman historian ja vaati toisena koventamisperusteena tuomiolle Torniaisen rikosrekisteriä. Kuitenkin viimeisin merkintä on jo lähes viisi vuotta vanha, ja puolustuksen mukaan yleinen oikeuskäytäntö on, ettei viisi vuotta ja sitä vanhempia rikoksia huomioida koventamisperusteena tuomiota annettaessa. Puolustuksen mukaan samoilla rikosnimikkeillä voisi tuomita korkeintaan 3,5 vuoden rangaistukseen, ja todellinen tuomio tästä tapauksesta tulisi olla ehdollista vankeutta pelkästä pahoinpitelystä.

Tuomio tapauksessa annetaan tänään perjantaina 30.12. Tämä tuomio ei kuitenkaan tule olemaan lainvoimainen, sillä joka tapauksessa käsittely tulee jatkumaan hovioikeudessa. Jää nähtäväksi, millaisessa oikeusvaltiossa elämme.

 

Julkaistu alunperin Kansallisessa Vastarinnassa.