Asiantuntija-artikkeli: Kännykkäsäteily on terveysriski

Kännyköiden epäterveelliset vaikutukset ihmiskehoon ovat nykyisin varsin hyvin tunnettuja. Varsinkin lapset herkistyvät kännykän säteilylle.

Tunnettu amerikkalainen tutkija ja tiedekirjoittaja, professori Devra Davis, julkaisi äskettäin matkapuhelimen terveysvaikutuksista kansainvälistä keskustelua herättäneen tietokirjan.

Kännyköiden epäterveelliset vaikutukset ihmiskehoon ovat nykyisin varsin hyvin tunnettuja. Tutkija Mays Swicord osoitti jo 1990-luvulla Marylandin yliopistossa, että mikroaallot rikkovat DNA-rihmoja aivoissa.

Tästä huolimatta Yhdysvaltain Ravinto- ja lääkevalvontaviranomainen FDA – tutkija Swicord itse yhtenä standardointityöryhmän jäsenenä – hyväksyi kännykät vuonna 1994 yleiseen käyttöön ilman turvallisuustutkimusta.

Lähes samaan aikaan Swicord siirtyi Motorolan palvelukseen. Motorolalla toinen tutkija, Jerry Phillips, julkaisi vuonna 1997 geenitutkimuksen, jossa kännykkäsäteilylle altistettujen jyrsijöiden geeneissä havaittiin merkittäviä eroja verrattuna säteilylle altistamattomiin eläimiin. Raportti oli kiusallinen Motorolalle.

Phillipsin raportti julkaistiin Bioelectromagnetics-tiedelehdessä, jonka toimituskunnassa myös Motorolan Swicord istui. Julkaistun artikkelin loppuun ilmestyi lause: ”Luultavasti tuloksilla ei ole mitään fysiologista merkitystä”. Tuosta seurasi kiista, ja Phillipsin työ päättyi Motorolalla ja hänen Yhdysvaltain Puolustusministeriön apurahansa loppuivat.

Microwave News raportoi 1993, että FDA oli todennut useiden tutkimusten osoittavan mikroaaltosäteiden lisäävän syöpävaaraa. Vuonna 2000 FDA kuitenkin ilmoitti: ”Tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa siitä, ovatko langattomat teknologiat turvallisia vai onko niistä vaaraa. Lisää tutkimuksia terveysvaikutuksista tarvitaan.”

Teollisuus valvoo etujaan. Monet tutkijat ovat huomanneet, että teollisuudelle vastenmielisten tutkimustulosten julkaiseminen merkitsee tutkimusrahojen saannin kuivumista ja myös muuta hyökkäystä – kuten syytöksiä tieteellisistä väärinkäytöksistä.

Tämän käsittelyn on saanut kokea Wienin yliopistossa itävaltalainen professori Franz Adlkofer vuodesta 2008. Hän oli työskennellyt teollisuuden rahoittamissa tutkimushankkeissa pitkään, mutta sitten hän julkaisi teollisuudelle kielteisiä tuloksia. Hän havaitsi, että radiotaajuinen uusimpien kännyköiden (2G js 3G) käyttämä säteily vahingoitti DNA:ta soluviljelmissä Reflex-tutkimuksessa. Raportin mukaan markkinoilla olevat 3G-puhelimiet ovat haitallisempia kuin 2G-puhelimet.

Osa ihmisistä herkempiä säteilylle

Kännykät ovat mikroaaltolähettimiä. Mitä pienempiä aallot ovat, sitä enemmän energiaa tarvitaan viestin saamiseen perille pitkällä matkalla. Nykyiset kännykät lähettävät viestinsä pulssimuotoisena. Osa ihmisistä herkistyy.

Ruotsalaistutkija Lennart Hardell on osoittanut, että pitkään jatkunut kännykän käyttö on yhteydessä aivokasvaimiin.

On todettu myös, että paljon kännykkää käyttäneillä on kaksinkertainen glioomavaara ja meningeomavaara peräti nelinkertainen. Molemmat ovat aivoihin kehittyviä kasvaimia.

Myös kuulohermokasvainten esiintyvyys on kolminkertainen niillä, jotka ovat käyttäneet kännykkää yli 10 vuotta. Kasvain esiintyy sillä puolella päätä, jolla kännykkää on käytetty.

Kännykköiden mikroaaltosäteily (900 ja 1800 MHz) vaurioittaa siittiöitä ja niiden DNA:ta.

Kännyköiden historia palautuu Toiseen maailmansotaan, tutkateknologiaan ja saksalaisten yritykseen valloittaa Englanti. Sodassa britit pelasti radioaaltojen parempi hallinta. Sivuvaikutuksina tutka-aallot kypsyttivät taivaalla lintuja ja steriloivat merimiehiä. Laitteet ovat kehittyneet raskaista laatikoista pieniin kämmeniin sopiviin muotoihin ja siirtyneet sotilaiden ammattikäytöstä jopa lasten seurusteluvälineiksi.

Tietoa lasten herkkyydestä

Venäläiset tutkijat ovat seuranneet lasten kännykän käyttöä ja todenneet oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä, väsymystä ja huomiokyvyn heikkenemistä lapsilla, jotka käyttävät runsaasti kännykkää. Tulokset eivät yllätä. Kännyköiden signaalin pulssimuotoisuus on biologisesti ongelmallista. Elektromagneettiset kentät ovat olennaisia koko elimistöllemme.

Amerikkalaisprofessori Om Gandhin raporttien valossa lasten oireet saavat selityksen, sillä Gandhi osoitti tietokonesimulaatiokokeilla, että säteily yli kaksinkertaistuu lasten aivoissa aikuisen aivoihin nähden.

Aivovaikutusten tutkimuksessa mallina on tavattu käyttää isokokoisen amerikkalaissotilaan päätä, jonka avulla mitataan SAR-(Specific Absorption Rate) arvoja.

Mallipää sisältää suolaliuosta. Suolaliuosta altistetaan ja sen lämpötilaa seurataan. Tulokset keskiarvoistetaan 6 minuutin osalta. Kun lämpötila ei juurikaan nouse tuona aikana, kännykkää saa myydä ja tietysti käyttää rajattomasti vaikka läpi elämän. Suolaliuosmallin pohjalta toimiva standardi asetettiin v. 1993 ja se on edelleen voimassa.

Standardi ei ota huomioon sitä, että lasten pään koko ja pään luiden ominaisuudet ovat jotain muuta kuin amerikkalaisen mallisotilaan. Lapsen aivot kolminkertaistuvat ensimmäisen vuoden aikana. Aivojen kehitys jatkuu pari vuosikymmentä.

Om P. Gandhi oli pitkään Yhdysvaltain Puolustusministeriön tukema tutkija Utahin yliopistossa. Hän johti tutkimuksia, joiden avulla luotiin tuo metodiikka mikroaaltojen kudosvaikutusten tutkimiselle. Gandhi havaitsi, että ihmisen kudokset resonoivat ja että se oli kymmenkunta kertaa suurempaa kuin mitä aikaisemmin oli otaksuttu.

Gandhi osoitti kokeissaan, että lähes meidän kaikkien, ja erityisti lasten päät imivät itseensä säteilyä ainakin kaksi kertaa enemmän, kuin mallina käytetty amerikkalaissotilas. Gandhi arvioi, että jokainen millimetri, joka erottaa kännykän päästä, vähentää 10 prosentilla aivojen altistumista.

Teollisuus teki selväksi Gandhille, että mikäli hän jatkaa väitteitä lasten suuremmasta altistumisesta ja esittää, että teollisuuden mittausmenetelmät eivät ole asianmukaisia, on odotettavissa, että teollisuus ei enää rahoita hänen tutkimuksiaan.

Teollisuus on reagoinut nyt muulla tavoin: keväällä 2010 Motorola V195 -käyttöopas varoitti, että kännykkä tulee pitää tuuman etäisyydellä ihosta. Black Berry 8300 -käyttöopas neuvoi pitämään kännykkää 0.98 tuumaa irti kehosta ja Nokia 1100 -käyttöopas kehoitti pitämään neljäsosa tuuman etäisyydellä kehosta. Nyt lopulta teollisuus siis myöntää, että on kysymys terveysvaaroista, jotka on tunnettu liki puolen vuosisadan ajan.

Toisaalta kännykät ovat kehittyneet. Niissä on nyt 3-4 antennia takapuolellaan: GPS:lle, sähköpostille, puhelimelle ja tekstittämiselle omansa. Tämä merkitsee, että aivojen altistuminen on moninkertaistunut.

Vakuutuslaitokset tietoisia haitoista

Tutkija Wilhelm Mosgoeller altisti koehenkilöiden päitä kännykän mikroaaltosäteilylle. Jos koehenkilöt altistuivat kännykkäsignaaleille, heidän reaktionopeutensa parani, mutta he tekivät myös enemmän virheitä. Mosgoeller altisti lisäksi ihmisen soluja 5 minuuttia ja sammutti sitten altistuksen 10 minuutiksi. Hän jatkoi tätä kahdeksan tunnin ajan päivässä. Mosgoeller huomasi, että solujen poikkeamat kaksin- tai nelinkertaistuivat, jos kännykkäaltistusta esiintyi.

Havainnot muuttuneesta solujen kasvusta toistettiin monissa laboratorioissa. Useat vakuutusyhtiöt kieltäytyvät myöntämästä terveyteen liittyviä vakuutuksia kännyköiden valmistajille.

Andrea Boland on vuosia kysellyt, miksi FDA vaati mikroaaltouunien turvallisuustestausta, mutta ei vaadi sitä kännyköiden kohdalla, vaikka molemmat käyttävät samaa aallonpituutta ja kännyköitä käytetään suoraan päätä vasten, mikä aiheuttaa hyvin pienten kuumien pisteiden (hot spot) siirtymisen aivoihin.

Devra Davis on sitä mieltä, ettei ole mieltä jäädä odottamaan lopullisia tuloksia, vaan jo nyt on ryhdyttävä ennakolta vähentämään aivojen säteilykuormaa. On selvää, että lastemme ja lastenlastemme aivoja tulee suojata.

Kännykät ovat välttämättömiä nyky-yhteiskunnassa. Mutta samalla tavalla kuin muillakin aloilla, tulee jatkaa kännykkäteknologian turvallisuuden kehittämistä.

Fakta: Miten suojaudut sähkömagneettiselta säteilyltä:

• Älä pidä langattomia sähkölähteitä kuten kännykkää tai kannettavaa tietokonetta lähellä päätäsi tai ihoasi.
• Älä pidä kumpaakaan jatkuvasti päällä ihosi lähellä.
• Käytä kännykkääsi vain, jos kenttä on hyvä.
• Käytä kaiutinta, koska kuormitus vähenee etäisyyden neliöön.
• Lähetä mieluummin tekstiviestejä kuin puhut.
• Taskussa kännykän tulee olla suljettuna.
• Opeta lapsesi käyttämään testiviestejä ja handsfreetä.
• Raskaana olevan naisen ei tule pitää kännykkää lähellä kohtuaan.
• Miehen ei tule pitää kännykkää lähellä sukuelimiään, jos aikoo saada lapsia.
• Älä käytä kännykkää autossa, ajaessa tai muutenkaan.
• Lisää sukulaistesi ja läheistesi tietoisuutta kännyköiden ja kannettavien tietokoneiden säteilyvaaroista.
Lähde: Osmo Hänninen sekä Devra Davis: Disconnect – Kytke irti

Kuka?

Osmo Hänninen
• Emeritusprofessori Hänninen on erikoislääkäri, lääketieteen ja filosofian tohtori.
• Hän on myös tutkija, tietokirjailija, vaikuttaja, kansanlääkinnän tukija, kulttuurimies ja humanisti.
• Hänninen toimi Kuopion yliopiston rehtorina 1981–1984, vararehtorina 1973–78, ja ensimmäisenä vakinaiseen virkaan nimitettynä professorina fysiologian laitoksen esimiehenä 1972–2004. Hänninen on toiminut myös Turun yliopiston ja Joensuun yliopiston fysiologian dosenttina ja Suomen Akatemian tutkimusprofessorina.
• Hänninen on julkaisut yli 400 tieteellistä artikkelia fysiologiasta, toksikologiasta, biokemiasta, ympäristötieteistä ja farmakologiasta, sekä lukuisia oppikirjoja, tieteen kansantajuistamiseen liittyviä teoksia sekä kulttuurihistoriallisia teoksia.
• Osmo Hännisen motto: ”Meillä ei ole nykyisin aikaa tehdä mitään kunnolla, mutta kaikki on kuitenkin vara tehdä monta kertaa”.

Lue lisää:

Kännykät tappavat mehiläisiä