Ekologista rakentamista olkipaaleilla

Olkipaalitalo tarjoaa terveellistä asumista huokein kustannuksin.

Nebraskassa, Pohjois-Amerikassa on rakennettu olkipaalirakennuksia 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Olkipaalitaloja rakennettiin, sillä olkea oli helposti saatavilla ja rakennukset saatiin suhteellisen nopeasti valmiiksi. Ihmiset, jotka elivät olkipaalitaloissa huomasivat, että talot olivat hiljaisia, hyvin eristettyjä ja kestäviä. Vanhimmat yhä käytössä olevat olkipaalirakennukset ovatkin yli 100-vuotiaita.

Viime vuosina kiinnostunut olkipaalirakentamiseen on kasvanut. Perinteisten rakennusmateriaalien rajoitettu saatavuus, energianlähteet, ympäristörasitukset ja haitalliset terveysvaikutukset ovat vaikuttaneet ekologisten materiaalien uuteen nousuun rakentamisessa.

1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Suomessakin oli useita olkipaalirakentamisen koeprojekteja, ja myös kirjallisuutta julkaistiin. Olkipaalirakentamista käytettiin sotien jälkeen pihanavettojen rakentamisessa. Merkittäviä uusia rakennuksia ovat esimerkiksi Snellman korkeakoulun ekoateljeerakennus Helsingin Jollaksessa sekä Tapani Marjamaan rakennukset Orivedellä ja Sonkajärvellä. Rakennusten lisäksi olkipaaleista on tehty meluaitoja.

Itävallan puolella on meneillään tutkimushanke, jossa paikallinen ympäristöjärjestö on tehnyt olkipaalirakentamisesta mittavan kansainvälisen kartoituksen. Useat muut eri maiden yliopistot ovat niin ikään toteuttaneet tutkimuksia, joissa on suoritettu mm. tärkeitä lämmöneristävyys- ja palotestejä olkipaaleille.

Huolellisella rakennussuunnittelulla on tiheitä olkipaaleja voitu käyttää kantavana rakenteena, mutta Suomessa keskitytään lumikuormien takia rakenteisiin, joissa paaleja käytetään kantavan rungon välissä. Kantavia rakenteita tehtäessä on myös hyvä muistaa seinien painuminen ensimmäisten vuosien aikana.

Olkipaalirakentamisesta on monia etuja. Sillä voidaan toteuttaa erikoisiakin muotoja, kuten kaarevia ja aaltoilevia seiniä. Jotkut Suomeenkin tehdyistä olkipaalitaloista olivat kuin suoraan saduista. Moni on lisäksi kuvaillut olkitalon tunnelmaa erityisen rauhoittavaksi.

Olki on rakennusaineena mitä ympäristöystävällisin. Sitä käyttämällä puun käyttö voidaan minimoida lähes kokonaan lukuun ottamatta ikkunoiden ympäryksiä. Olki on vuosittain uusiutuva materiaali ja monilla alueilla helposti saatavissa.

Olkipaalin eristämiskyky mahdollistaa miellyttävän sisälämpötilan vuoden ympäri. Olkipaalirakennuksilla onkin huomattavasti korkeampi R-arvo (eristävyyskyky) kuin perinteisesti käytetyillä materiaaleilla. Olkipaaliseinien R-arvo on yleisesti välillä R-32-R42, kun tavanomaisissa seinissä se voi olla jopa kolme kertaa matalampi eli tehottomampi.

Olki on rakennusaineena myrkytön, toisin kuin monet perinteiset materiaalit, kuten laajalti eristeenä käytettävä vuorivilla, jonka valmistukseen käytetään mm. syöpää aiheuttavaa formaldehydiä. Olkipaaleja käyttämällä ei tarvita myöskään vaneria, jonka haitalliset liimat hajoavat ajan mittaan kaasumaisiksi ja aiheuttavat erinäisiä terveysongelmia.

Hyvin ja huolella tehty olkipaalitalo voi säästää jopa 75% lämmityskustannuksista. Olkipaalitalon rakentanut arkkitehti Juha-Pekka Riuttamäki uskoo, että 19 astetta on matalaenergiatalon ihanteellinen sisätilojen lämpötila lämmityskaudella. Riuttamäen mielestä 23 asteinen sisälämpötila on jo epäterveellinen.

Vaikka olkipaaleja kuvaillaan usein hengittäviksi, ei ilma pääse liikkumaan niiden läpi. Hengittävyys-termillä tarkoitetaankin paalien kykyä siirtää kosteutta.

Olkipaalirakentamisessa tärkein haaste onkin kosteusvaurioiden ehkäisy. Rakenteiden kuivana pitäminen on erityisen tärkeää aluilla, joilla on korkea suhteellinen kosteus, koska pahasti kostuneiden rakenteiden kuivuminen on siellä hidasta tai jopa mahdotonta.  Jo olkipaalien varastoinnin aikana on oltava huolellinen, ettei sadevesi pääse kosketuksiin paalien kanssa. Rakennusvaiheessa kastuneet paalit eivät välttämättä kuivu koskaan. Paalien kosteuspitoisuus rakentamisvaiheessa saa olla enintään 14%.

Olkipaalit rapataan yleensä savi-hiekka-kalkkiseoksella. Yhdistelmä on samanlainen kuin aikoinaan Roomassa käytetty. Myös kaikessa muurauksessa käytetään kalkkia, ei sementtiä, sillä kalkki hengittää – betoni ei.

Olkipaaleista puhuttaessa monet ajattelevat niiden olevan paloteknisiltä ominaisuuksiltaan huonoimpia vaihtoehtoja rakentamiseen. Tämä luulo on kuitenkin väärä: Olkipaalin tiiviys on huono alusta palamiselle. Kanadan ja USA:n laboratorioissa tehdyissä testeissä kävi ilmi, että rapattu olkipaaliseinä kesti polttoa yli kaksi tuntia. Paloturvallisuudesta kertoo myös se, että olkipaalirakennukset ovat selvinneet tulipaloista, kun samaan aikaan puutalot ovat palaneet maan tasalle ja teräsrakennukset sulaneet.

Tuholaisia, hiiriä tai rottia ei tarvitse pelätä olkipaalien kohdalla, sillä olki on tiiviisti pakattu eikä savikaan (rappauksessa) ole mieluisa materiaali jyrsijöille. Tuholaisille olki ei tarjoa ravintoa, ja paalien sisään niiden on lähes mahdotonta päästä – ja vaikka pääsisivätkin, ne eivät kykenisi liikkumaan juuri lainkaan

Kaiken kaikkiaan olkipaalirakentamisen edut ovat niin moninaiset, että sen soisi yleistyvän laajempaan käyttöön. Olkipaalitalo on helppo rakentaa, muuttaa ja korjata. Jos olkipaaliseinän haluaa joskus purkaa, ei sen materiaaleja tarvitse kärrätä ongelmajätekeräykseen, vaan paalit voi kompostoida tai kyntää takaisin maahan.

 —

Olki rakennusmateriaalina:

Olkea syntyyn viljan sivutuotteena

Osa oljesta käytetään kuivikkeena eläintiloilla, mutta suurin osa silputaan jo puintivaiheessa ja kynnetään takaisin peltoon.

Olki koostuu pääasiassa samoista aineista kuin puu, esimerkiksi vehnän olki sisältää 37% selluloosaa, 23-30% hemiselluloosaa, 20% ligniiniä, 7-9% tuhkaa, 1,5-2% silikaattia sekä pieniä määriä proteiinia ja tärkkelystä.

Hyvän rakennuspaalin ääneneristävyys on pinnoitettuna 50dB ja sen paloluokka vastaa E90:tä.

Lähde: RY. Rakennettu ympäristö.

—

Lähteet:

http://www.the-mrea.org/download/StrawbaleFactSheet.pdf

http://yle.fi/kodinkaantopiiri/erilaista18.htm

http://wanda.uef.fi/tkk/avoin/ymp_terveys/terveys/terveys_altistus1_ilma.html

http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/5wvdVAMVQ.html

http://www.strawbale.com/straw-bale-articles/why-straw-bale

http://www.strawbale.com/strawbale-faqs/

http://poistyopoydalta.blogspot.com/2010/01/elementteja-olkipaalirakentamiseen.html

http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Olkipaalitalossa+on+paksut+sein%C3%A4t/HS20070427SI2KA02e83

Westermarck Mikael, Riuttamäki Juha-Pekka, Pelto-Uotila Tero, Weck Tor-Ulf: Olkipaalit rakennusaineena maatilojen puurakennuksissa. Teknillinen korkeakoulu 2002.

http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18961-ekorakentaminen-osa-8-olkipaalirakentaminen-perustustyot-ja-alapohjan-tuuletus

http://fi.wikipedia.org/wiki/Olkipaalirakentaminen