Entsyymit – luonnon omat turbomoottorit

Entsyymitutkija Yves Delatten mielestä entsyymit voivat selittää monia sairauksia.

Entsyymit ovat luonnon omia pieniä turbomoottoreita, katalyyttejä, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita. Ihmiselimistössä ne ovat tuttuja ruoansulatuksesta. Luonnossa lakkaaseja muodostuu pääasiassa sienissä, kuvaa Näköalat-lehden toimittaja Elina Ranta ja lisää:

-Kun entsyymit valjastetaan palvelemaan teollisuutta, näkymät ovat huimia. Entsyymeillä saadaan sellu- ja paperiteollisuuteen energiansäästöä, teollisuuden jätevesiä puhtaammiksi ja biopolttoainetta biojätteestä.

Voiko entsyymien merkitys olla huima myös ihmisillä? Ihmisen ruoansulatushan on eräänlaista ”prosessiteollisuutta”.

-Teollisuudessa entsyymejä on käytetty jo 60 vuoden ajan. Siitä huolimatta emme tiedä kovinkaan paljon niiden terveysvaikutuksista, vaan tämä vaatii vielä paljon tutkimustyötä. Kenties juuri entsyymit voivat selittää monia sairauksia, sanoo Yves Delatte, Turussa toimiva entsyymitutkija ja entsyymituotekehittäjä.

-En usko entsyymien puhdistavaan vaikutukseen ihmisessä, mutta käytän niitä joskus lääkityksenä suolisto- ja vatsahäiriöihin, kertoo Lääkäriasema Sofianovan lääkäri Merja Riska.

Hänen mukaansa entsyymejä voi hyvin käyttää ilman lääkärin ohjeitakin ruoansulatuksen ja aineenvaihdunnan parantamiseen. Vaikka ne ovat erittäin spesifejä eli kohdentuvat tarkkaan tiettyihin toimintoihin, mitään yliannostuksen vaaraakaan ei ole. Ylimääräinen tulee ulos.

Entsyymit suojaavat ja helpottavat ruoansulatusta, ovat elämän ylläpitäjiä ja parantajia.

-Kun entsyymitoiminta loppuu, me yksinkertaisesti kuolemme, Delatte sanoo.

Niin käy myös kasveissa. Kuumentamalla katkaistaan kasvisten entsyymitoiminta.

Koska mikroaaltouuni ja kasvihuoneissa käytetyt kemikaalit tuhoavat ruoan sisältämät entsyymit, on helppo ymmärtää, miksi monet markkinoilla olevat tuotteet ovat entsyymiköyhiä ja siten elimistölle hyödyttömiä.

Entsyymien puute voi ilmetä aknena, allergiana, reumatismina, herkkyytenä kemiallisiin aineisiin, kroonisena ruoansulatushäiriönä, mustelmina, tulehduksina, ylipainona, autoimmuunisairauksina, heikkona immuniteettina, huonona verenkiertona tai alhaisena verensokerina.

-Entsyymit voivat selittää monta asiaa, jotka tunnistamme, mutta joita emme ymmärrä. Kukapa tuntisi itsensä väsyneeksi raskaan pihvin jälkeen, mutta jos syömme hyvän ja runsaan salaatin ennen pihviä, tätä väsyneisyyttä ei esiinny tai se on vähäisempää. Salaatin entsyymit auttavat sulattamaa pihvin suuren rasvan ja proteiinin määrä, Delatte kertoo.

Monilla pohjoismaalaisilla on vaikeuksia sulattaa vaaleaa leipää kotimaassaan, mutta etelänmatkalla tätä ongelmaa ei ole.

-Tämä johtuu siitä, että entsyymit ovat erilaisia etelässä, missä vehnä on kauemmin auringossa ja sitä käsitellään eri tavalla, Delatte selittää.

-Mainittakoon vielä eräs julkinen joskin hieman kiistanalainen, salaisuus: monien maitoallergikoiden ja laktoosi-intoleranttien oireet häviävät, jos pastöroitu maito vaihdetaan vastalypsettyyn maitoon. Tämä johtuu siitä, että pastörointi yksinkertaisesti tuhoaa suurimman osan entsyymeistä, jotka ovat luonnostaan tuoreessa maidossa, Delatte toteaa.

Kreetalainen ruokavalio on tunnetusti maailman terveellisin. Terveellisesti syödään myös Kiinassa ja Indonesiassa, kun taas länsimainen eli hyperteollistuneiden maiden ruokavalio löytyy listan loppupäästä.

-Niin kreetalainen kuin kiinalainenkin ruokavalio kostuu suurimmaksi osaksi, 80-prosenttisesti, vihanneksista, kun taas länsimaisessa ruokavaliossa 80 prosenttia on eläinproteiineja, entsyymitutkija Yves Delatte huomauttaa.

-Raa’at tai kevyesti kypsennetyt vihannekset sisältävät paljon entsyymejä. Tämä on yksi syy siihen, miksi kreetalaiset elävät terveinä pitkään. Samasta syystä Kiinassa esiintyy vähemmän keuhkosairauksia kuin Euroopassa, vaikka kiinalaiset tupakoivat eniten maailmassa, Delatte selittää.

-Erityisesti tuoreet hedelmät, vihannekset sekä jyvät sisältävät paljon entsyymejä. Näiden ruoka-aineiden pitäisi olla pääasiallisin entsyymilähteemme, Delatte sanoo.

Ruoansulatusentsyymit ovat yksi merkittävä entsyymien ryhmä. Siihen kuuluvat perusentsyymit; amylaasi pilkkoo hiilihydraatteja, sellulaasi pilkkoo kasvikuituja, laktaasi pilkkoo maitotuotteita, lipaasi pilkkoo rasvoja, malataasi pilkkoo sokereita ja proteaasi pilkkoo proteiineja aminohapoiksi.

Eniten entsyymejä löytyy ihmiskehosta syljestä (50 %). Sylki sisältää suurimmaksi osaksi amylaaseja, jotka pilkkovat tärkkelystä sokereiksi.

-Kun pureskelet leipäpalaa, tunnet sokerin maun melko nopeasti. Pureskele ruoka vähintään seitsemän kertaa, ennen kuin nielaiset – tämä ei ole tarua vaan totta, Delatte neuvoo.

Ihmisen terveen suolistoflooran sisältämä bakteerien määrä on valtava, 10E14 (400–500 erilaista bakteeria), ja kaikki bakteerit tuottavat entsyymejä.

-Nämä entsyymit avaavat ja lukitsevat ovia: vaikuttavat kasvuun, ruoansulatukseen, hengittämiseen, hapen ja hiilidioksidin kuljettamiseen, haavojen paranemiseen, sydämen lyömiseen ja sairauksien parantumiseen, Delatte selittää.

Haima on myös tärkeä entsyymien tuottaja. Tärkeimpiä haimaentsyymejä ovat laktoosi, fytaasi, proteaasi ja lipaasi. Jos haima ei toimi, suolistoflooran täytyy korvata sen entsyymintuotanto. Suolistobakteereista L. acidophilus ja S. lactis tuottavat laktaasia, E. salivarius proteaasia, L-fermentum ja E. faecium lipaasia.

-Jos sekä haima että suolistofloora vahingoittuvat, altistumme taudeille, sairauksille ja allergioille. Tilanne pahenee, kunnes entsyymitaso on normaali, jos tämä edes pääsee tapahtumaan. Ikääntyessämme haiman toiminta heikkenee, suolistofloora huononee ja miljardeja entsyymejä häviää hitaasti. Jos emme korvaa entsyymien puutetta syömällä terveellisesti, paha kierre jatkuu kunnes kuolemme, Delatte kertoo.

Alkuperäinen juttu: Luontaisterveys-lehti, www.karprint.fi

————

Entsyymien tehtäviä