Geenimuuntelulla lukuisia vaikutuksia ympäristöön

Tutkimusten mukaan geenimuunnellut lajit ovat ravintoarvoltaan köyhempiä kuin perinteisesti viljellyt.

Onko geenimuuntelu ratkaisu köyhyyteen ja nälkään? IAASTD teki asiasta viisi vuotta kestäneen tutkimuksen. Tutkimusta oli tekemässä 400 tutkijaa yli 110 eri maasta. Mitään yksimielisyyttä siitä, auttaisiko gm-viljelyn salliminen köyhyyden poistamista, ei syntynyt.

Gm on ravintoarvoltaan köyhempi tuote kuin perinteisesti viljelty.

Gm:n etuja perinteisesti viljeltyyn ei ole todistettu, mutta haitoista on runsaasti tietoa. Kaikkia haittoja ei silti vielä tunneta, sillä ne tulevat näkyviin vasta pitkällä aikavälillä. On pohdittu vakavasti muun muassa sitä, kuinka gm vaikuttaa ihmisen dna:han.

Toisaalta eläinkokeiden perusteella tiedetään gm-ruoan syömisen aiheuttavan mm. syöpää, pernan tuhoutumista, maksan laajenemista sekä ennenaikaista ikääntymistä (5).

Eurooppalaiset syövät tietämättään muunneltua ruokaa

Halvalle rehulle on kysyntää. Arvion mukaan noin 85 % Euroopassa käytetystä eläinten rehusta on peräisin geenimuunnellusta viljasta tai sisältää osasia siitä. EU:n lainsäädäntö vaatii merkitsemään pakkausselosteeseen mikäli tuote sisältää gm:ää, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sillä suurin osa ihmisen nauttimaa gm:aa kiertokautta tulee gm-rehulla ruokituista eläimistä. Lainsäädäntö ei vaadi merkintöjä esim. lihaan, joka on peräisin gm:lla ruokitusta eläimestä. Näin ei täyty lain vaatimus kuluttajan tietoisesta valinnasta.

Geenimuunnellun ravinnon haittavaikutuksista on toistaiseksi hyvin dokumentoitu ainakin mm. erilaiset hengityselintulehdukset, allergiset reaktiot, ennenaikainen kuolema ja hedelmättömyys.

Näissä asioissa kuluttaja voi vaikuttaa itse vaatimalla poliittisilta päättäjiltä, kauppaketjuilta ja ruoantuottajilta selkeitä pakkausmerkintöjä, jotka kattavat ruokatuotantoketjun kaikki osaset.

Vaikutukset ympäristöön

Tähän astisista gm-viljelyn haittavaikutuksista on todennettu metsien ja luontaisten asuinympäristöjen tuhoutuminen, ympäristön saastuminen gm:n vaatimien kasvinsuojeluaineiden takia, maaperän degradaatio, entistä vastustuskykyisempien rikkaruohokantojen ilmaantuminen, perinteisten viljalajien saastuminen, luontaisten genotyyppien kato ja biodiversiteetin kutistuminen.

Gm-viljely vaatii runsaasti kasvinsuojeluaineiden ja hyönteismyrkkyjen käyttöä. Todd Gainesin johtama tutkijaryhmä tutki Coloradon Yliopistossa glyfosaatille vastuskykyisiä revonhäntä-populaatioita ja huomasi, että kasvin jokaisessa kromosomissa oli muuntunut geeni. Geenilisä on yksi solujen ja organismien yleisimmistä fysiologisista vastauksista muuntuneeseen ympäristöön.

Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa gm-viljelyn seurauksena ovat pohjavedet saastuneet, kertoo Independent UK. Geenimuunneltuihin kasveihin istutetaan Bt-bakteeria (Bacillus thuriengensis) suojaamaan niitä tuhohyönteisiltä. Nyt tutkijat ovat löytäneet viljelyalueen vesistöistä hälyttävän suuret määrät Bt:ta.

Tutkija Emma Rosi-Marshall (the Cary Institute of Ecosystem Studies in Millbrook, New York) totesi, että tutkimusryhmän tutkimukset osoittavat aukottomasti gm-viljelyn sivutuotteiden kulkeutuvan muualle luontoon vesistöjen kautta.

Luonnonmukaisuus tulevaisuutta

Tutkija, englantilainen maanviljelijän poika, Sir Albert Howard (1873-1947) kirjoitti muistelmateoksen An Agricultural Testament, jossa hän puhuu luonnonmukaisuuden puolesta.

Howardin mukaan luonto on kehittänyt suurenmoisen koneiston kasvien ja niitä syövien eläinten täydellisen terveyden varmistamiseksi. Tämä koneisto toimii kunnolla vain humusrikkaassa maassa; keinolannoitetussa humusköyhässä maassa se on surkastunut tai puuttuu kokonaan.

Kemistejä, tilastomiehiä, bakterologeja eikä nykyaikaisia viljelykoeaseman kalliita varusteita Howardin mielestä tarvita, sillä luontaisesti voi kasvattaa terveitä, tuholaisia vastaan käytännöllisesti katsoen immuuneja kasveja.

Tutkijan mukaan viljelymaan elämän hidas myrkyttäminen keinolannoitteilla on eräs suurimpia onnettomuuksia, minkä kohteeksi ihmiskunta koskaan on joutunut. Hyönteiset ja sienet eivät ole kasvitautien todellisia syitä. Howardin mielestä ne hyökkäävät vain sopimattomien lajikkeiden tai väärin viljeltyjen viljelmien kimppuun.

Howardin mukaan ajatus, että kasveja olisi suojeltava tuholaisilta ruiskutteiden ja jauheiden avulla, on sekä järjetön että epätieteellinen. Se onnistuessaankin vain hämärtää todellisen ongelman – miten kasvattaa terveitä kasveja.

Howard korostaa kokonaisvaltaisuutta myös maanviljelyssä: meidän on omaksuttava kokonaisvaltainen asenne ja tutkittava koko elämän kiertoa yhtenä suurena asiana eikä pidettävä sitä irrallisista asioista koostuvana tilkkutäkkinä.

Kun tiedettä on sallittu käytettävän viimeisen unssin puristamiseksi maasta käyttämällä uusia lajikkeita, halvempia ja piristävämpiä lannoitteita, tehokkaampia koneita, itsensä kuoliaaksi munivia kanoja ja maitoon hukkuvia lehmiä, on kysymyksessä muutakin kuin pelkkä harkintakyvyn puute. Viljelytutkimusta on väärinkäytetty tekemään viljelijöistä ei parempia ruoan tuottajia vaan tehokkaampia rosvoja.

Luonnonmukaisuus on tulevaisuus paitsi ruokatuotannossa myös metsänhoidossa.

Lue lisää:

Geenimuuntelu ei ole ratkaisu nälkään