Suomen maaperälle iskeytyi 29. maaliskuuta 2026 kaksi ukrainalaista hyökkäysdroonia. Yksi drooneista putosi Kouvolan pohjoispuolelle ja toinen iskeytyi Kaakkois-Suomen Luumäelle, uutisoi Yleisradio 26.3. Kaakkois-Suomen Luumäelle tipahtanut drooni on räjähtänyt, arvioi Puolustusvoimien insinöörieversti (evp.) Jyri Kosola, uutisoi Yleisradio 30. maaliskuuta.
Yleisradio uutisoi 1. huhtikuuta, että tuolloin oli Parikkalaan syöksynyt drooni, joka oli järjestyksessään kolmas. Tämä drooni oli varustettu taistelukärjellä ja se oli lähetetty Ukrainasta. Olivatko droonit harhautuneet Suomen ilmatilaan ja Baltian maihin, vai olivatko ne harhautetut? Tarkastelemme samalla Suomen ”ulko- ja turvallisuuspolitiikan” suhdetta Suomen NATO-jäsenyyteen sekä muihin sen kaltaisiin liittoumiin, joihin olemme sitoutuneet.
Artikkeli on kirjoitettu 9. huhtikuuta 2026.
Suomen viranomaisten reagointi drooni-iskuihin
Finlex.fi [1] -yleisperustelujen (2017) mukaan valtion suvereniteettiin sisältyy alueellinen koskemattomuus. Tämän perusteella valtionviranomaiset ovat lain nojalla toimivaltaisia ylläpitämään ja tarvittaessa puolustamaan valtion alueellista koskemattomuutta sekä kajoamaan sitä vastaan kohdistettuihin tekoihin. Valtakunnan alueellista loukkaamattomuutta pitää valvoa, ja se täytyy turvata tarvittaessa, vaikka voimakeinoin.
Suomen viranomaiset eivät kuitenkaan lähettäneet kansalaisille vaaratiedotetta, kun ukrainalaiset hyökkäysdroonit tunkeutuivat yllä mainituille Suomen alueille. Pääministeri Petteri Orpon mukaan viranomaisten lausunto 29.3 drooneihin liittyneistä tapauksista ei aiheuttanut vaaraa suomalaisille. Tähän nojautuen Orpo esittää, että vaaran riski oli kansalaisille niin pieni, että asiasta kansalaistiedotetta ei tehty, uutisoi Yleisradio 31.3. Kenraalimajuri Timo Herrasen mukaan droonien torjunnasta luovuttiin siviilien turvallisuuden säilyttämiseksi. Ilmavoimien Hornet-hävittäjä oli paikalla tunnistustehtävässä, uutisoi Lapin Kansa 29.3.
Putoileviin drooneihin Suomen maaperälle suhtauduttiin poliittisten valtaapitävien keskuudessa merkillisen välinpitämättömästi, aivan kuin kysymyksessä olisi ollut ilotulitusraketit. Kuitenkin, jos mainitun kaltaiset räjähteillä varustetut droonit tai drooni olisi iskeytynyt esimerkiksi johonkin rakennukseen olisi rakennus ollut sen jälkeen aivan korjauskelvoton ja rakennuksessa olevat ihmiset olisivat kuolleet. Muun muassa presidentti Alexander Stubb vähätteli Suomeen lentäneiden droonien muodostamaa vaaraa eikä muutoinkaan poliittinen johtajisto ole reagoinut tapauksiin asiaan kuuluvalla vakavuudella ja lujuudella, vaikka kysymyksessä ovat törkeät Suomen ilmatilan alueelliset loukkaukset. Stubbin mukaan drooni-iskut olivat Suomen alueelle harhautuneita lennokkeja, joista toinen, jo silloin oli tunnistettu ukrainalaiseksi. Stubb alleviivasi, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa (vaikka voimakkailla räjähteillä varustetut lennokit liitelivät maan ilmatilassa) ja viranomaiset ovat reagoineet asiaan välittömästi, kirjoittaa Caliber 29.3.
Niin ikään puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ilmoitti Iltalehdelle keskustelleensa aivan tuoreeltaan Ukrainan puolustusministerin Myhailo Fedorovin kanssa Venäjän Ukrainassa käymän sodan yleistilanteesta sekä Suomen alueelle eksyneistä drooneista.
”Häkkäsen viesti Ukrainan puolustusministerille oli se, että ’drooneja ei pitäisi Suomen alueelle tulla.’”
Harhautuneet tai harhautetut droonit ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Vaikuttaa siltä, että Ukraina lähetti Suomeen taisteludrooneja suunnitelmallisesti, jotta Suomi saataisiin Ukrainan rinnalle entistä tiiviimmin hyökkäyssotaan Venäjää vastaan. Aivan kuten Ukraina yritti kiskoa Puolan sotaan Venäjää vastaan marraskuussa vuonna 2022. Tuolloin Puolaan oli iskeytynyt kaksi ohjusta, joita Ukrainan presidentti Vlodymyr Zelenskyi väitti suoraan olleen Venäjän ampumia. Mutta mikä olikaan totuus tästä asiasta? Kyseinen Zelenskyin puhe löytyy Yle Areenassa (16.11.2022). Lisäksi videolla Zelenskyi selvästi yrittää vetää NATO-maat mukaan sotaan Venäjää vastaan.
Sittemmin selvisi, että Itäiseen Puolaan tuolloin osuneet kaksi ohjusta olivat Ukrainan ilmatorjuntaohjuksia. Asiasta ilmoitti Yhdysvaltain silloinen presidentti Joe Biden G7-maille sekä puolustusliitto NATOn maille, uutisoi Reuters. Tieto täsmäsi yhdysvaltalaisviranomaisten aiempiin arviointeihin, kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomat 16.11.2022.
Mikä oli siis Ukrainan tarkoitus, lähettäessään Suomeen näitä drooneja? En yllättyisi, jos osa Suomen poliittisista valtaapitävistä olisivat näissä drooneihin liittyvissä toiminnoissa Ukrainan kanssa juonessa mukana. Mikäli oli tavoitteena provosoida Venäjää, ja siten ujuttaa Suomi mukaan entistä selvemmin Venäjän vastaiseen rintamaan, niin siinä kyllä onnistuttiin.
Nimittäin John Bakerin (1.4.2026) mukaan Venäjän senaatin kansainvälisten asioiden komitean varapuheenjohtaja Vladimir Dzhabarov huomauttaa:
”Kiistatonta on, että Suomi sallii droonien lennellä alueensa kautta Venäjälle. Tosiasiallisesti se on tällöin liittynyt sotaan Venäjää vastaan. Joskin epäsuorasti, mutta silti myöntymällä tähän. [Virallisen] Suomen on ymmärrettävä, että droonit voivat aiheuttaa vahinkoa maallemme. Ihmisiä voi kuolla, joten Venäjällä on kaikki perusteet ampua alas nämä droonit Suomen alueella”, hän painotti. ”Tämä ei koske vain Suomea, vaan myös kutakin kolmea Baltian maata,” [joiden kautta ukrainalaisia hyökkäysdrooneja on myös lennätetty].
Näiden Suomen alueelle lentäneiden taisteludroonien sotku, ja ylipäätään Suomen liittyminen Yhdysvaltojen ja muiden tiettyjen NATO-maiden sijaistaistelijaksi Ukrainan kautta Venäjää vastaan, kertoo selvästi Suomelta puuttuvan oman ja itsenäisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan.
Jo edesmennyt ulkoministeri Keijo Korhonentotesi Seura -lehden haastattelussa 23.7.2015, että Suomen EU-jäsenyyden takia maallamme ei ole omaa ulkopolitiikkaa. Nykyisin Suomen ”ulkopolitiikasta” on ilmeistä, että Suomella ei ole omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja kuinka voisi ollakaan, sillä eihän Suomi ole ollut itsenäinen valtio sitten Euroopan unioniin liittymisen 1.1.1995.
Nimittäin Suomen solmimat isäntämaasopimus, NATO-jäsenyys ja sitoutuminen Yhdysvaltojen kanssa DCA-sopimukseen (Defense Cooperation Agreement) ovat korvanneet Suomen oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan.
Lopuksi sanottakoon, että Suomeen ei ole suuntautunut Venäjän taholta minkään kaltaista turvallisuusuhkaa ainakaan sitten Neuvostoliiton romahtamisen. Suomen ulkopolitiikassa tärkeintä olisi palauttaa hyvät ja yhteistyökykyiset suhteet tärkeimpään naapuriimme suurvalta Venäjään ja kehittää voimakasta sekä itsenäistä maanpuolustusta. Suomen pitäisi irtisanoutua kaikista maalle haitallisista liittoumista, kuten esim. NATO-jäsenyydestä, DCA-sopimuksesta, isäntämaasopimuksesta ja yms.
Suomen täytyisi integroitua Brysselin ja Yhdysvaltojen johtaman unipolaarisen (yksinapainen) maailmanjärjestyksen sijaan BRICS-maiden edustamaan multipolaariseen (moninapainen) maailmanjärjestykseen. Integroitumisella ohessa tarkoitetaan taloudellista, yhteiskunnallista ja kultturellista yhteistyötä BRICS-maiden kanssa, unohtamatta kanssakäymistä lännen kanssa. Lisäksi Suomen pitäisi harjoittaa puolueettomuuspolitiikkaa.
Luonnollisesti multipolaarinen maailmanjärjestys olisi kannatettavampaa (jos se olisi todellinen) jo siitä syystä, että siinä valta ja sen vaikutus mahdollisesti jakaantuisi kolmen tai useamman suurvallan kesken. Unipolaarinen maailmanjärjestys sitä vastoin säilyttää globaalin hegemonian yhdellä suurvallalla sallien maailmanpoliittisen mielivallan.
Markku Juutinen
Lähteet
Anu Pekonen et al. (30.8.2026). Suomen alueelle harhautui ja putosi kaksi droonia – Stubb: Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa [2]. https://yle.fi/a/74-20217958#:~:text [3]=
Toni Joukanen ja Linda Vettanen (30.8.2026). Yleisradio. Asiantuntija: Toinen Suomeen pudonneista drooneista on räjähtänyt [4]. https://yle.fi/a/74-20218007 [4]
Finlex (18.5.2017). HE 56/2017 | Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aluevalvontalain ja rikoslain 17 luvun 7 b §:n muuttamisesta | Hallituksen esitykset [5]. https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2017/56 [5]
Ville Lappalaine (31.3.2026). Yleisradio. Petteri Orpo droonihavainnoista: Kansalaisia ei tiedotettu, koska riski oli pieni [6]. https://yle.fi/a/74-20218357 [6]
Antti Pasanen (29.3.2026). Lapin Kansa. Ilmavoimat: Kouvolassa putosi ukrainalainen An-196 – toista droonia ei saatu seurattua loppuun asti [7]. https://www.lapinkansa.fi/ilmavoimat-kouvolassa-putosi-ukrainalainen-an-196/13428541 [7]
Caliber.Az (29.3.2026). Finnish president says no threat after drones crash near border [8]. https://caliber.az/en/post/finnish-president-says-no-threat-after-drones-crash-near-border [8]
Johannes Ijäs (31.3.2026). Iltasanomat. Häkkänen keskusteli Suomeen harhautuneista drooneista Ukrainan puolustusministerin kanssa – Tämä oli viesti [9]. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/246e0552-4400-47ff-823a-5f88a05876ea [9]
Yle Areena (16.11.2022). Uutisvideo. Ukrainan presidentin puhe Puolaan osuneen ohjusiskun jälkeen [10]. https://areena.yle.fi/1-64178816 [10]
Jaakko Vilmusenaho (16.11.2022). Etelä-Suomen Sanomat. Reuters: Joe Biden ilmoitti liittolaisilleen Puolaan osuneiden ohjusten olleen Ukrainan laukaisemia [11]. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/5504428 [11]
John Baker (1.4.2026). MILITARY AFFAIRS. Finland Drawn Into Conflict by Ukrainian Drones [12]. https://voennoedelo.com/en/posts/id14578-finland-drawn-into-conflict-by-ukrainian-drones [12]
Pentti Sainio (23.7.2015). Seura. Veteraanidiplomaatti sivaltaa Timo Soinia: ”Ulkoministeri on kuin pieni sylikoira, joka heiluttaa häntäänsä Brysselin isännille”. https://seura.fi/viihde/julkkikset/veteraanidiplomaatti-sivaltaa-timo-soinia-ulkoministeri-on-kuin-pieni-sylikoira-joka-heiluttaa-hantaansa-brysselin-isannille/ [13]