Hannu Tanskanen: Hiilidioksidimörkö
Spekuloidun ”ilmastonmuutoksen” roistoksi on nimetty kaasu nimeltä hiilidioksidi.
Jonkinlainen kulminaatiopiste tässä syyllistämisprosessissa saavutettiin viime vuoden toukokuussa, kun Yhdysvaltain ympäristöviranomainen EPA virallisesti julisti hiilidioksidin ilmansaasteeksi. Maapallon elämänkierron tärkein kaasu oli nyt siis saaste ja, kuten epäilijät huomauttivat, tuolla paperilla vihreät ympäristöpoliisit voivat julistaa ympäristörikokseksi lähes minkä hyvänsä ihmisen toiminnon autoilusta barbeque-juhliin, kenties innovoida jopa hengittämisveron. Tuotammehan jokainen tuota rikollista kaasua kuutioittain päivässä.
Britanniassa mentiin vielä pidemmälle ja hallitus myönsi tuhdin miljoonapaketin koululapsille suunnattuun pelottelupropagandaan ”hiilipeikosta”, joka tulee ja syö, jos ei hiilijalanjälki ole kunnossa. Mutta briteillä onkin hallituksen ilmastoneuvonantajana todellinen ilmastotalebadi, professori King, joka on sitä mieltä, että jokainen joka ei usko ilmaston lämpenemiseen on hullu.
•••
Hiilidioksidi on hajuton ja väritön ilmaa hieman raskaampi kaasu, joka kuitenkin kaikkien kaasujen tapaan sekoittuu täydellisesti koko mitattavaan ilmakehään. Sen tämänhetkinen pitoisuus ilmassa kautta maailman on 390,66 ppm:aa eli miljoonasosaa tilavuudesta. Hiilidioksidi sinällään ei ole myrkyllinen kaasu, tuottavathan kasvit happea hengitettäväksemme sen avulla, mutta hyvin suurissa pitoisuuksissa se saattaa syrjäyttää hapen ja tukehduttaa. Ilmakehän pitosuuksista on kuitenkin valtava matka vaarallisiin pitoisuuksiin. Jo normaalissa huoneilmassa sitä helposti on 2000–3000 ppm, mutta ohimeneviä terveydellisiä vaikutuksia, kuten päänsärkyä ja hengityksen kiihtymistä, sillä alkaa olla vasta 10 000 ppm:n tienoilla, eli yhdessä prosentissa.
Teollisuuden savukaasuista erotettua ja nesteytettyä hiilidioksidia on vuosia dumpattu kerroksellisiin maalajeihin, mm. vanhoihin öljylähteisiin esimerkiksi Kanadassa. Sen piti pysyä siellä ikuisesti, mutta jo nyt sitä pursuaa maan pinnalle ja tappaa karjaa. Britanniassa jouduttiin samasta syystä muuttamaan rakennusmääräyksiä niin, ettei makuuhuoneita saa rakentaa talojen alakerroksiin.
Hiilidioksidi on määritelty syylliseksi ilmaston spekuloituun lämpenemiseen siksi, että tämä kaasu pidättää lämpösäteilyä, hienommin infrapunasäteilyä, joka on enimmäkseen spektrin ihmissilmälle näkymättömässä osassa. Näkyvä auringonvalo läpäisee hyvin pilvettömän ilman, mutta sen lämmittämä maanpinta säteilee takaisin ylöspäin lämpösäteilyä. Tästä päätteli ruotsalainen tutkija Svante Arrhenius 1800-luvun lopulla, että hiilidioksidilla olisi niin kutsuttu kasvihuonevaikutus, eli se pidättäisi lämpöä ilmakehässä. Kasvihuoneessa kuitenkin tärkein tekijä lämmön pidätyksessä on konvektion estyminen.
•••
Aivan uusi NASA-tutkimus kertoo, että edes teoriassa ei nykyisen pitoisuuden kaksinkertaistuminenkaan aiheuttaisi kuin 1,64 C asteen lämpenemisen. Kun todelliset mitatut tulokset eivät oikein istu tietokonemalleihin, saamme kuulla hupailuksi meneviä ehdotuksia, kuten ilmaston lämpenemisen isän, NASA:n tri James Hansenin viimeisin oivallus: ilmaistaan lämpenemislukemat Celsius-asteiden sijaan amerikkalaisina Fahrenheit-asteina ja kas, ne ovatkin 1,8 kertaa suurempia!
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja kemisti, joka ylläpitää netissä blogia Ilmastohuijaus.
Myös IPCC:n mukaan hiilidioksidi on tärkein syy ilmakehämme lämpiämiseen. Se aiheutuu, kuten yllä mainitaan, kasvihuoneilmiöstä, jonka varmaan jokainen jo kouluajoistaan muistaa. Suomessa koulujärjestelmämme opettaa kovin huolellisesti kasvihuoneilmiön kaavion, jossa ilmakehämme yläosa suojelee maapalloa liialta säteilyltä. Osa säteilystä kimpoaa ilmakehästämme (pilvistä), osa pääsee maahan, josta se sitten kimpoaa takaisin avaruuteen. Mutta ilmakehämme, kasvihuoneilmiön mukaan, toimii siten, että säteily kimpoaa ilmakehämme pilvistä takaisin maahan. Ja koska hiilidioksidi on juurikin se elementti, joka muodostaa niin kutsutun ”peilin” josta säteily kimpoaa takaisin maahan, niin lisääntyvä hiilidioksidi luonnollisesti lämmittää maapallomme pintaa sekä ilmakehää säteilyn jäädessä maapallolle. Tämä on siis vallitseva tieteellinen teoria, jonka mukaan hiilidioksidi lämmittää maapalloa.
Kaavio, jonka lapsikin ymmärtää, on helppo omaksua ja sellaiseksi se on myös tarkoituksellisesti tehty. Siinä sen erinomaisuus onkin, se vaikuttaa niin simppeliltä, että sitä ei tule ajatelleeksi katsoa tarkemmin.
Otetaan siis uudestaan. Säteily, joka on siis peräisin auringosta, saavuttaa ilmakehämme. Osa säteilystä kimpoaa pois kasvihuonekaasujen vaikutuksesta, osa pääsee maahan. Eli tällä logiikalla maahan pääsevän säteilyn määrä riippuu kasvihuonekaasujen määrästä. Säteet saavuttavat maan pinnan, josta ne kimpoavat takaisin kohti avaruutta. Osa kuitenkin kimpoaa takaisin kohti maata kasvihuonekaasujen vaikutuksesta. Tässä kohtaa hiilidioksidi astuu kuvaan. Mitä enemmän hiilidioksidia, sitä enemmän säteilyä eli lämpöä jää maapallolle. Yksinkertainen ja pätevä määritelmä, mutta mihin hiilidioksidi unohtui säteilyn saapuessa maapallolle? Kun logiikka on, että hiilidioksidi muiden kasvihuonekaasujen ohella toimii ”peilinä”, niin eikö sen myös pitäisi estää säteilyn pääsy maapallolle? Tämän logiikan mukaan tuloksen pitäisi olla juurikin päinvastainen, maapallon pitäisi enemminkin kylmetä eikä lämmetä hiilidioksidin vaikutuksesta.
Siis vallitseva teoria, johon IPCC:n ilmastotutkimustulokset ovat päätyneet ja sitä myöten myös Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka, on hyvin helppo ymmärtää myös ilman mitään selittelyjä tai kaavioita. Eli siis: mitä enmmän hiilidioksidia, sitä enemmän ilmakehä lämpenee. Tähän päättyy myös teorian paikkansapitävyys. Jos ilmakehä lämpenee, sitä enemmän myös meret lämpenevät. Kun meret lämpenevät, niistä vapautuu lisää hiilidioksidia, joka taas lämmittää lisää ilmakehää. Näin ollen ilmastomme on siis suljettu kierto, joka säätelee itseään. Yksi häiritsevä tekijä teoriassa on: sillä ei ole loppua. Jos ilmakehämme olisi itsenäinen suljettu kierto, joka teorian mukaisesti säätelisi itse itseään, niin elämä maapallolla olisi loppunut kovin lyhyeen, jos oli koskaan alkanutkaan. Maapallo olisi kiehunut jo alkumetreillään.