Hyvä vai paha fluori?

Hammastahnoista ja pohjavesistä tuttu fluori aiheuttaa tutkimusten mukaan paljon pahaa. Fluori on myrkky, jota löytyy tuholaistorjunta-aineista, tupakansavusta, hammaslangoista, mehuista ja lääkkeistä.

Lähes kaikki ihmiset Suomessakin altistuvat fluorille, elleivät tietoisesti osaa sitä välttää, vaikka meillä ei enää fluoria lisätäkään vesijohtoveteen.

Fluoria on pohjavedessä alueittain vaihtelevia määriä, ja sitä lisätään hammastahnoihin, suuvesiin ja hammaslankoihin. Hammaslääkärit käsittelevät hampaita fluorilla ja lapsille syötetään fluoritabletteja. Fluoria on myös lääkkeissä, virvokejuomissa, oluissa, hedelmämehuissa, teollisuuden saasteissa, tupakansavussa ja erilaisissa tuhoaineissa.

Pohjaveden luonnollinen fluori on ihmiselle harmittomampaa kuin kemiallisesti tuotettu, mutta myös luonnollisesti esiintyvän fluorin alueilla ihmiset sairastuvat luuston fluoroosiin, mikä johtaa selkärangan epämuodostumiin, lihasten surkastumiseen ja halvauksiin.

Fluori on myrkky, ei ravintoaine. Hammastahnoissa käytetty fluori on natriumfluoridia, alumiiniteollisuuden jätettä. Veteen lisätään esimerkiksi Irlannissa, USA:n ja Englannin joillakin alueilla sekä Kiinassa hydrofluoropiihappoa tai silicofluoridia, jotka ovat lannoite- ja lasiteollisuuden jätetuotteita. Tämä fluori on 20–25 kertaa myrkyllisempää kuin pohjaveden kalsiumfluori.
Fluori on myrkyllisempää kuin lyijy ja vain hiukan vähemmän myrkyllistä kuin arsenikki. Sitä on käytetty tuholaismyrkkynä sekä home- ja rotanmyrkkynä.

Fluori tunkeutuu koko elimistöön. Fluorin pieni fluoriini-ioni pystyy tunkeutumaan kehon jokaiseen soluun. Se häiritsee kalsiumin ja fosforin aineenvaihduntaa ja vahingoittaa entsyymien toimintaa.
Entsyymijärjestelmien murtuminen häiritsee vuorostaan hiilihydraattien aineenvaihduntaa, luun muodostumista ja lihasten toimintaa. Tuloksena voi olla laaja kirjo toksisia oireita.

Fluori ei poistu nopeasti elimistöstä. Kauan uskottiin, että fluori poistuu elimistöstä 3,5:ssä tunnissa. Sittemmin lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että fluorilla on taipumus kertyä, etenkin luustoon, mutta myös pehmytkudoksiin. Noin puolet päivittäisestä fluoriannoksesta jää kehoon.

Kun fluorin kasautuminen alkaa pikkulapsena, se saavuttaa toksisen rajan, jossa se alkaa vahingoittaa luustoa, 38:ssa vuodessa. Siten monet ihmiset saavuttavat elinaikanaan huomattavan korkean myrkytystason.

Fluorin vaikutuksesta toiset entsyymit aktivoituvat, toiset estyvät, osa tuhoutuu kokonaan. Lipaasit (tärkeitä rasvan ruuansulatuksessa) ja fosfataasit (tarpeen fosfaattien pilkkomisessa) ovat fluorille erityisen herkkiä. Kun fluorin kertyminen on aiheuttanut luuston fluoroosia, entsyymien häiriintyminen johtaa lihasten heikkouteen, jopa surkastumiseen.

Veren kolinesteraasi estyy 61 %:n verran jo hyvin pienestä fluorimäärästä (0.95 ppm, määrä joka on suositusten rajoissa), mikä vaurioittaa hermostoa.
Toisten entsyymien häiriintyminen vahingoittaa luuston kasvua ja maksan toimintaa, toisten aiheuttaa syöpää ja muita vakavia sairauksia sekä kätkytkuolemaa.

Fluorin toiminta kehossa haittaa myös proteiinien muodostusta, josta voi seurata kromosomivaurioita  ja allergisia iho- tai suolisto-oireita.

Fluori aiheuttaa rauhasissa sekasortoa. Kun fluori tunkeutuu pehmytkudoksiin, helpoimmin tunnistettava oire on huomattava yleinen väsymys, mikä usein yhdistetään kilpirauhasen vajaatoimintaan.
Kun eläimet saavat fluorattua vesijohtovettä, niiden kilpirauhashormonin tuotanto laskee alle normaalin. Kun hamstereille annettiin fluoria, niiden melatoniin tuotanto laski aiheuttaen vakavia unihäiriöitä, ja niissä havaittiin ennenaikaista sukuelinten kypsymistä.

Fluori kertyy sydämeen, munuaisiin ja virtsarakkoon.

USA:ssa juomaveden fluoraus aloitettiin koeluontoisesti Grand Rapidsissa, Michiganissa jo 40-luvulla. Siellä on mitattu kaikkien aikojen korkein fluorikertymä – 8400 ppm – paikallisten ihmisten aortassa. Kun viisi vuotta oli kulunut veden fluorauksen alkamisesta, alueen sydäntautikuolemat olivat lähes kaksinkertaistuneet. Myös kuolleisuus syöpään, diabetekseen ja verisuonten kalkkeutumiseen oli huomattavasti lisääntynyt.

Japanilainen tutkimus (1995) on osoittanut suoran yhteyden sydänvaurioiden ja hampaiden fluoroosin välillä lapsilla, jotka joivat fluorisoitua vettä (taso 0,5 – 6.2 ppm).  Fluoroosissa fluori kertyy hampaisiin, jolloin hampaiden pinnasta tulee laikukas ja kuoppainen.

Fluori vaikuttaa myös immuunivasteeseen.

Tutkimusten mukaan fluori hidastaa ja heikentää juuri niitä soluja, joiden tehtävänä on kehon puolustus sairautta vastaan. Bakteerit, virukset, kemikaalit ja kehon omat vahingoittuneet tai syöpäsolut pääsevät silloin vapaasti mellastamaan. Pienet infektiot paranevat hitaasti ja voivat aiheuttaa vakavampia sairauksia.

Fluori on voimakas keskushermostomyrkky.  On ilmeistä, että fluori kerääntyy aivokudokseen ja että nuoret yksilöt ovat sen haitoille alttiimpia kuin vanhemmat.

Jo hyvin pienet määrät fluoria aiheuttavat aivoissa muutoksia. Nämä ilmenevät älykkyysosamäärän alentumisena ja oppimisvaikeuksina, ylivilkkautena ja muina käytöshäiriöinä sekä motorisina häiriöinä, kuten raajojen spasmeina ja liikkeiden dysfunktioina.

Päänsäryt, huimaus, näköhäiriöt, muistin huononeminen, ajattelun huono koordinointi ja heikentynyt kirjoituskyky kuuluvat oireisiin.

Fluori läpäisee siis veri-aivo-esteen ja samalla näyttää tutkimusten valossa avaavan tien myös alumiinille, joka on hermoston rappeuttaja ja jota nykyään pidetään osatekijänä mm. Alzheimerin taudin synnyssä. Toisaalta fluori edistää myös lyijyn imeytymistä aivoihin. Tämä on mm. todettu USA:ssa alueilla, joissa veteen on lisätty silikofluoridia.

Lyijy haittaa väkivaltaisen, aggressiivisen ja autistisen käyttäytymisen ehkäisevien välittäjäaineiden tuotantoa.

Tätä fluoria on lisätty juomaveteen vuodesta 1954 sellaisissa paikoissa kuin Paducah, Kentucky ja Fayetteville, Tennessee, jotka ovat nousseet otsikoihin traagisten kouluampumakohtausten vuoksi.

Silikofluoridi-lyijy-väkivalta-ketjun olemassaolon vahvisti myös amerikkalainen tilastollinen tutkimus. Kunnissa, joissa ihmisten veren lyijypitoisuus oli korkeampaa kuin muualla, tehtiin väkivaltarikoksia muita enemmän. Tämä yhteys on havaittu myös Englannissa.

Sikiöille fluori voi olla kohtalokasta. Keskushermosto kehittyy koko sikiökauden ajan sekä vielä varhaisina elinkuukausina.

Kiinassa sikiöiden aivokudoksesta on löydetty fluoria ja samalla on havaittu, että aivojen kehittyminen normaalista jäljessä. Sikiön aivojen ja älykkyyden vaurioituminen tapahtuu jo hyvin pienillä fluoripitoisuuksilla – määrillä jotka eivät ole äidille haitallisia. Äidin säännöllinen fluorihammastahnan käyttö, muutama hammaslääkärin lisäfluoraus ja ympäristön ja ravinnon fluorisaasteet voivat yhdessä tehdä lapselle korvaamatonta vahinkoa.

Euroopan komission alainen Terveys- ja ympäristöriskien tieteellinen komitea (SCHER) kuuli loppukesästä tiedemiesten ja johtavien terveys- ja ympäristöasiantuntijoiden muodostamaa ryhmää, joka toi komitealle uutta tietoa ja uusia todisteita juomaveden fluoraamisen vaaroista.

Ryhmän mukaan juomaveden fluori vahingoittaa hampaita, mutta on vahingollista myös aivoille, munuaisille, kilpirauhasen toiminnalle ja hormonitasapainolle. Irlanti ja UK ovat tätä nykyä ainoat Euroopan maat, jotka fluoraavat juomaveden. Jo ennen tiedemiesten ja asiantuntijoiden lausuntoa SCHER on epäröinyt suosittaa muille maille veden fluorausta todeten mm., että fluoraus on alkeellinen ja varsin tehoton systeeminen fluorihoito hammaskarieksen ehkäisemiseksi.

Kirjoittaja on kiinalaisen lääketieteen asiantuntija.’

Alkuperäinen artikkeli: http://www.elinahytonen.fi/2011/01/fluori-suuri-valhe-2/

Lähteet:

What Doctors Don´t Tell You, maaliskuu 1999, heinäkuu 2000, elokuu 1996, joulukuu 1998, kesäkuu 1998, lokakuu 2002/ ARNTRA – The Arthritis and Rheumatism natural Therapy Research Association, Newsletter, kesä 1999/ Aliments naturels, dents saines, M-H Béguin, Edition de l´Etoile, Sveitsi, 1979/ What Doctors Don´t Tell You, marraskuu 2010.

Lue lisää: Fluorin tehoa ei ole pitävästi todistettu

Lapsilla myrkyllinen määrä fluoria kehossa