Jeffrey Sachs puhuu Ukrainan sodan taustoista EU:n parlamentissa

Oheinen artikkeli käsittelee Venäjän ja Ukrainan kriisin todellisia juurisyitä. Artikkeli perustuu professori Jeffrey Sachsin puheeseen EU:n parlamentissa, liittyen Ukrainan sodan taustoihin. Artikkelissa on hyödynnetty jo aikaisempaa, Piers Morganin tekemää Sachsin haastattelua samasta aiheesta. Hän esittää järisyttävää informaatiota konfliktin todellisista syistä, joita emme takuulla kuule läntisistä valtamedioista. Oikeaan tietoon perustuva julistus on ratkaisevan tärkeää myös tulevaisuuden Suomen rakentamisessa. Viittaamme kirjoituksessa esimerkiksi puolustusministeri Richard Cheneynin (1992) ja Zbigniew Brzezinskin (1997) käsityksiin Venäjän geopoliittisesta asemasta suhteessa länsivaltoihin, ja erittäinkin Yhdysvaltoihin. Sachsin mukaan Venäjällä ei ole ollut mitään intressejä tai alueellisia suunnitelmia Ukrainan suhteen. Brzezinskin mainitsemaa geopoliittista peliä Yhdysvaltojen maailman johtajuudesta on jatkunut nyt jo kolmen vuoden ajan Ukrainassa. Yhdysvaltojen reilut kolmekymmentä vuotta sitten alkanut NATOn itälaajentumisen projektin pääavaimet ovat Ukraina ja Georgia. Tässä ovat nykyisen Ukrainan sodan syttymisen sytykkeet, Venäjä ei ole sodan aloittaja. Yhdysvallat ovat toistaiseksi näyttäneet vihreää valoa Venäjän ja Ukrainan rauhanprosessille, mutta Eurooppa haluaa varustautua sotaan Venäjää vastaan.

Omat kommenttini ovat [hakasuluissa].

Taustaa – Itälaajentuminen

Yhdysvallat oli vuosina 1990-91 täysin varma maailmanjärjestyksen hegemoniansa pysyvyydestä. Venäjän vaatimuksille naurettiin.

Sachs on moneen kertaan kohotettu maailman vaikutusvaltaisimpien ihmisten listalle, joten hänen tietonsa ovat tietyssä suhteessa ainutlaatuisia. Sachs on kansantaloustieteen tunnetuimpia neuvonantajia. Hän on toiminut Latinalaisessa Amerikassa, Itä-Euroopassa, entisessä Jugoslaviassa, Aasiassa ja Afrikassa. Sachs on toiminut neuvonantajana entisissä itäblokin maissa alkaen vuodesta 1980.

Maidanin jälkeen Ukrainan uusi hallitus oli pyytänyt Sachsia matkustamaan Kiovaan. Siellä hänelle siunautui tilaisuus tehdä havaintoja vuoden 2014 myrskyisistä vallankaappauksen tapahtumista aitiopaikalta. Hän on ollut yhteydessä Venäjän johtajiin yli kolmenkymmen vuoden ajan, ja tuntee Yhdysvaltojen poliittiset ylimmän tason luonteen läpikotaisin. Selostuksessaan hän painottaa kokemuksiensa kertomista siksi, että hänen esityksensä ei ole toisen käden tietoa eikä ideologiaa, vaan omakohtaista kokemusta.

Yhdysvaltojen ulko- ja geopolitiikan ymmärtäminen auttaa oivaltamaan myös niitä tapahtumia, jotka ovat kohdanneet toisen maailmansodan jälkeen Eurooppaa. Ukrainan kriisin lisäksi Yhdysvallat ovat aiheuttaneet esimerkiksi Serbian (1999), Irakin ja Syyrian sodat ja sodat Afrikassa, kuten Sudaniansa, Somaliassa sekä Libyassa. [Yhdysvallat ja sen tietyt liittolaiset ovat aloittaneet sotia ympäri maailmaa, toim. huom.] Tällainen on ollut vallitseva tilanne jo yli 40 vuoden ajan, toteaa Sachs.

Yhdysvallat oli vuosina 1990-91 täysin varma maailmanjärjestyksen hegemoniansa pysyvyydestä. Tuolloin Yhdysvaltojen poliittinen johtajisto noudatti ulkopolitiikkaa, jossa ei tarvinnut huomioida kenenkään muiden valtioiden vaatimuksia, näkemyksistä puhumattakaan ja viitattiin kintaalla kansainvälisille velvoitteille sekä YK:n säädöksille.

Sachs oli lukenut hiljattain arkistoidun muistion kansallisesta turvallisuudesta ja siinä olevasta hänen ehdotuksestaan keskustelun avaamiseksi liittyen silloisen Neuvostoliiton romahtamiseen. Muistion mukaan hänen sen aikaiset kollegansa nauroivat muistiolle. Sachs oli huomauttanut, että Yhdysvaltojen olisi pitänyt auttaa Neuvostoliittoa [Gorbatšovin perestroikassa ja glasnostissa toim. huom.] sen talouden vakauttamisessa ja uudistuspolitiikassa.

Muistikirjoissa, mukaan lukien entiset virkaveljeni Harvardissa sanoivat erityisesti, että teemme sen vähimmäismäärän estääksemme katastrofin. Meidän tehtävämme ei ole auttaa, vaan toimintamme periaatteet ovat päinvastaiset. Kun NL hajosi vuonna 1991, edellä esitetty näkemys korostui entisestään.

Vakaana näkemyksenä oli, että Yhdysvallat pyörittävät näytelmää. Cheney, Wolowitz ja monet muut hyvin tunnetut toimijat uskoivat tuolloin kirjaimellisesti, että vallitseva maailmanvalta kuului Yhdysvalloille, ja että heidän pyrkimyksilleen ei ollut esteitä. Heidän tavoitteenaan oli “siivota” entinen NL sekä sen liittolaiset, kuten Irak, Syyria, Serbia jne.

Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on pääsääntöisesti ollut kuvatun kaltaista jo 33 vuotta, ja ilman mitään ulkopolitiikkaa oleva Eurooppa on maksanut tästä todella kovan hinnan. Euroopalla ei ole ollut laisinkaan yhtenäisyyttä, vaan uskollisuus pelkästään Yhdysvaltoja kohtaan.

Irakin sotaan vuonna 2003, liittyi kumminkin joitakin loistavia riitakysymyksiä. Nimittäin Ranska ja Saksa eivät yllättäen hyväksyneetkään Yhdysvaltojen ja Britannian liittouman hyökkäyspäätöstä Irakiin, sillä liittouma ohitti YK:n turvallisuusneuvoston kysymättä myönnytystä interventioille.

Sachs täsmentää, että Irakin sota oli välittömästi Benjamin Netanyahu suunnitelma, joka sai tukea hänen virkaveljiltään Yhdysvaltojen Pentagonissa. Irakin sota toteutettiin Israelin puolesta, ja sen koordinaattorit olivat Paul Wolfowitz, Douglas Feith ja Netanyahu.

Eurooppa oli luisunut täysin Yhdysvaltojen alaisuuteen, erityisesti vuonna 2008, jota edeltävänä kautena Yhdysvallat spesifioi unipolariteettinsa sisältämään myös NATOn laajentumista aina Brysselistä, Vladivostokiin. Tällaisella asteittaisella itälaajentumisella ei ollut selvää rajaa. Kuvatulla USA:n yksinapaisella maailmanjärjestyksellä määriteltiin liittovaltion vihollisalueet, joita olivat ilman Yhdysvaltojen asetukikohtia olevat alueet. Bill Clinton, joka oli USA:n presidentti vuosina 1993-2001, allekirjoitti itälaajentumisen.

Sachsin mukaan Venäjällä ei ole ollut mitään intressejä tai alueellisia suunnitelmia Ukrainan suhteen. Hän vakuuttaa tämän olevan totuus, sillä hän oli ollut siellä vuosia, ja tiesi mistä puhui.

Venäjä neuvotteli ainoastaan 25-vuotisesta vuokrasopimuksesta, joka kestäisi vuoteen 2042, koskien ainoastaan Sevastopolin laivastotukikohtaa. Venäjä ei siis ole ollut toteuttamassa entistä suurvalta asemaansa, toteaa Sachs.

Ukrainan ja Venäjän kriisin alkusyyt

Zbigniew Brzezinskin (1997, xii–xiv) mukaan Euraasia on todellisuudessa aina ollut maailman vallan keskus. Toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat, Euraasian ulkopuolisena valtiona oli onnistunut [muiden muassa sotateollisuuden avulla, toim. huom.] kohoamaan globaaliksi johtajaksi, mikä korostui entisestään Neuvostoliiton hajoamisen myötä. Euraasian geopoliittinen merkittävyys ei ole muuttunut ja täten Yhdysvaltain maailmanjärjestyksen hegemoniana säilyminen riippuu siitä, kuinka hyvin se selviää Euraasian muuttuvien valtasuhteiden kanssa. Euraasia oli Brzezinskin mukaan se geopoliittinen ”shakkilauta”, jolla taistelu maailman johtajuudesta käytäisiin (Brzezinski 1997).

Tätä Brzezinskin mainitsemaa geopoliittista peliä on nyt kolmen vuoden ajan pelattu Ukrainassa. Yhdysvaltojen aggressiivisuudet Venäjää vastaan saivat korostuneen muotonsa jo vuodesta 1991 alkaen, kuten yllä esitettiin.

Zbigniew Brzezinski arvioi vuonna 1997, että Venäjä olisi jaettava kolmeen löyhästi yhteen liittyneeseen kokonaisuuteen Venäjän Euroopassa, Siperiassa ja Kaukoidässä. Vuonna 1999 Yhdysvaltain johtama NATO-liittouma pommitti Venäjän liittolaista Serbiaa 78 päivän ajan luhistaakseen Serbian sekä asettaakseen suunnattoman NATOn sotilastukikohdan irtautuneeseen Kosovoon. Yhdysvaltain sotateollisuuskompleksin johtajat tukivat voimakkaan näkyvästi Tšetšenian sotaa Venäjää vastaan 2000-luvun alussa.

Turvatakseen nämä siirrot Venäjää vastaan Washington ajoi aggressiivisesti NATOn laajentumista, huolimatta Yhdysvaltojen sekä Saksan Mihail Gorbatshoville ja Boris Jeltsinille annetuista lupauksista, joiden mukaan NATO ei tuumaakaan Saksasta itään. Kaikkein kiihkeimmin Yhdysvallat edisti NATOn laajentumista Ukrainaan ja Georgiaan ajatuksena, että Krimin Sevastopolissa sijaitseva Venäjän laivasto ympäröidään NATO-valtioilla. Tähän viitaten voidaan esittää, että Venäjän laivastoa ympäröiviä NATO-maita ovat: Romania (NATOn jäsen 2004), Bulgaria (NATOn jäsen 2004) ja Turkki (NATOn jäsen 1952). Edellä mainitut ovat ajatuksena suoraan Britannian imperiumin pelikirjasta Krimin sodassa (1853-6).

Mihail Gorbatshov ja Yhdysvaltain ulkoministeri James Baker NATOn laajentumista koskevassa kokouksessa 9. helmikuuta 1990. Kokouksessa Baker lausui kuuluisat sanansa: ”ei tuumaakaan itään päin”. Boris Yurchenko/AP Images .

Sachs painottaa EU:n parlamentissa pitämässään esityksessään Yhdysvaltojen kuvitelleen 1990-luvulla ja myös 2000-luvun alkupuolella, että Venäjä ei piittaisi laisinkaan NATOn itälaajentumisesta ja NATO-maiden geopoliittisista hankkeista Euroopassa. Tuudittauduttiin myös siihen uskoon, että Venäjä ei konsaan liittoudu Kiinan ja Iranin kanssa, ja että Venäjällä ei muka olisi muita intressejä kuin Eurooppalainen intressi. [Yhdysvalloilta oli siis valtava maailmanpoliittinen virhe aliarvioida Venäjän eristäytyvän, kun sitä vastoin federaatio aloitti ennennäkemättömän sotilaallisen, taloudellisen ja poliittisen yhteistyön ja liittoutumisen kaakkois-Aasian maiden, Aasian liiton (CSO) ja BRICS-maiden kanssa, toim. huom.]

Sachsin mukaan Yhdysvaltojen otaksuma Venäjän hampaattomuudesta Euroopan itälaajentumiselle oli syynä siihen, että USA on ollut jatkuvasti sodissa. [Yhdysvaltojen tarkoituksena oli Venäjän saartaminen Mustalla merellä sekä estää Venäjältä pääsyn itäiselle Välimerelle, toim. huom. ]

Tähän yhteyteen sopii maininta Halford Mackinderin klassisesta sydänmaateoriasta, mikä soveltuu mainiosti myös Yhdysvaltojen tavoitteisiin Ukrainassa. Maailmanlaajuisessa mittakaavassa Euraasia oli Mackinderin mukaan globaalin vallan luonnollinen tyyssija, koska se sijaitsee keskellä, maailman keskipisteessä (Moisio –). Mikäli Venäjän federaatio olisi luhistunut Washingtonin johtoisen transatlanttisen hegemonian marionetiksi Euraasian “sydänmaa” olisi ollut avoinna Aasiaan ja siellä muiden muassa Kiinaan.

Juuri tätä Sachs tarkoitti esitelmässään, kun hän sanoi Yhdysvaltojen ulkopoliittisen johdon ajatelleen, että Ukrainan, Romanian, Bulgarian, Turkin ja Georgian valtaaminen olisi sulkenut kaiken puolustautumisen mahdollisuuden sekä kansainvälisen aseman.

Venäjälle oli ehdottomana punaisena rajalinjana Ukraina ja Georgia, joihin Venäjä ei millään muotoa sallinut NATOn laajentua. Päivän selvää on, että mikäli Venäjä olisi antanut periksi Ukrainan ja Venäjän kriisissä, NATO olisi laajentunut myös Ukrainaan ja Georgiaan. NATOn aloittaessa laajentumisensa itään, Venäjä varoitti Yhdysvaltoja, että pysäyttäkää laajentuminen välittömästi.

Ukrainan alistaminen proxy-taistelijaksi Venäjää vastaan on ollut kiteyttäen Yhdysvaltain 30-vuotinen sotilaallinen ja poliittinen hanke, jonka alkujaan suunnittelivat Cheney ja uuskonservatiivit, ja se on johdonmukaisena jatkumona tarkoitettu Venäjän heikentämiseen tai jopa hajottamiseen ja Venäjän mahdolliseen saartamiseen tietyillä NATO-maiden joukoilla sekä Venäjän provosoimiseen esittämään sotaa käyvää valtiota.

Ajatuksena oli siivota entisen itäblokin maat, ja alistaa ne USA:n kontrolliin ja osittaisena tavoitteena oli eliminoida Hamasin sekä Hizbollahin kannattajat. Netanyahun tavoitteena oli vahvistaa Israelin asemaa. Tämä on ollut Israelin ulkopolitiikkaa jo vuosikymmeniä, mikä on esitetty Yhdysvaltojen ulkopolitiikkana.

Yhdysvallat sytyttivät Ukrainan sisällissodan

Sachsin mukaan kesäkuussa 2008, kun Yhdysvallat valmistautui levittämään NATOa Ukrainaan ja Georgiaan, Venäjän presidentti Dmitri Medvedev ehdotti Euroopan turvallisuussopimusta, jossa vaadittiin kollektiivista turvallisuutta sekä NATOn yksipuolisuuden lopettamista. Riittää, kun sanon, että Yhdysvallat ei osoittanut minkäänlaista kiinnostusta Venäjän ehdotuksia kohtaan, vaan jatkoi sen sijaan NATOn laajentumista koskevia pitkäaikaisia suunnitelmiaan, toteaa Sachs.

Vladimir Putin antoi Venäjää koskevan toisen neuvotteluesityksen sen jälkeen, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovitsh oli helmikuussa 2014 väkivaltaisesti syrjäytetty Yhdysvaltain hallituksen aktiivisella myötävaikutuksella tai jopa suoranaisella johdolla. Sachsin selityksen mukaan hän sattui näkemään Yhdysvaltojen osallisuuden läheltä, kun vallankaappauksen jälkeinen hallitus kutsui hänet kiireellisiin talouskeskusteluihin. Sachsin saapuessa Kiovaan, hänet vietiin Maidanille, jossa hänelle paljastettiin suoraan Yhdysvalloista saatava rahoitus Maidanin mielenosoitukselle.

Todisteet Yhdysvaltojen osallisuudesta vallankaappaukseen ovat aukottomat. Apulaisulkoministeri Victoria Nuland oli jäänyt tammikuussa 2014 kiinni, kun hän oli puhelinlinjalla juonitellut Ukrainan hallituksen vaihtamista. Samaan aikaan Yhdysvaltain senaattorit matkustivat henkilökohtaisesti Kiovaan lietsomaan mielenosoituksia. 21. helmikuuta 2014 eurooppalaiset, Yhdysvallat ja Venäjä solmivat Janukovitshin kanssa sopimuksen, jossa Janukovitsh suostui aikaistettuihin vaaleihin. Joskin vallankaappausjohtajat peruivat sopimuksen jo samana päivänä, valloittaen hallituksen rakennukset, uhaten uusilla väkivaltaisuuksilla ja syrjäyttäen Janukovitshin seuraavana päivänä. Yhdysvalloilta saatiin tuki vallankaappaukselle sekä välitön tunnustaminen uudelle hallitukselle.

Haastateltavan mukaan kyseessä oli tyypillinen CIA:n [taatusti oli myös Mossad mukana, toim. Huom.] johtama salainen hallinnonvaihdosoperaatio, joita on ollut useita kymmeniä eri puolilla maailmaa, mukaan lukien 64 tapausta vuosien 1947 ja 1989 välillä, jotka professori Lindsey O’Rourke on dokumentoinut huolellisesti. Peiteltyjä hallinnonvaihto-operaatioita ei tietenkään oikeastaan piiloteta, mutta Yhdysvaltain hallitus kiistää äänekkäästi roolinsa, pitää kaikki asiakirjat erittäin luottamuksellisina sekä systemaattisesti manipuloi maailmaa: ”Älkää uskoko sitä, mitä näette selvästi omin silmin!”. Yhdysvalloilla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.”

Yksityiskohdat operaatioista ilmestyvät kuitenkin lopulta julki silminnäkijöiden, ilmiantajien, asiakirjojen pakkojulkaisujen kautta tiedonvälityksen vapautta koskevan lain nojalla, vuosien tai vuosikymmenten jälkeen paljastuneiden asiakirjojen ja muistelmien kautta, mutta kaikki aivan liian myöhään todellisen vastuuvelvollisuuden kannalta.

Minsk I ja II rauhansopimukset Donbassin kansanmurha

Väkivaltaisella vallankaappauksella saatiin Itä-Ukrainassa sijaitsevan etnisesti venäläisen Donbassin alue irtautumaan vallankaappausjohtajista, sillä useat vallankaappausjohtajat olivat äärimmäisiä venäläisvihamielisiä “nationalisteja” [jotka olivat suurelta osin sionisteja, toim. huom.]. Lähes välittömästi vallankaappausjohtajat aloittivat venäjän kielen käytön tukahduttamisen, jopa venäjänkielisessä Donbassissa. Seuraavien kuukausien ja vuosien kuluessa Kiovan hallitus käynnisti sotilaallisen kampanjan irtautuneiden alueiden takaisin valtaamiseksi ja käyttäen uuskansallissosialistisia [olivat etupäässä sionistisen ideologian omaksuneita vale-kansallissosialisteja, toim. Huom.] puolisotilaallisia yksiköitä sekä yhdysvaltalaisia aseita.

Vuoden 2014 aikana Putin vaati toistuvasti neuvottelurauhaa, jonka saattelemana päästiin helmikuussa 2015 Minsk II -sopimukseen, joka perustui Donbassin autonomiaan sekä molempien osapuolten väkivallan lopettamiseen. Venäjä ei vaatinut Donbassia Venäjän alueeksi, vaan vaati sen sijaan autonomiaa ja etnisten venäläisten suojelua Ukrainan sisällä. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Minsk II –sopimuksen. Tästä piittaamatta Yhdysvaltain uuskonservatiivit horjuttivat sitä yksityisesti. Vuosia myöhemmin Saksan liittokansleri Angela Merkel pamautti totuuden julki. Länsimaat eivät pitäneet sopimusta juhlallisena sopimuksena vaan viivytystaktiikkana, jonka tarkoituksena oli antaa Ukrainalle ”aikaa” rakentaa sotilaallista vahvuuttaan. Sillä välin noin 14 000 ihmistä kuoli taisteluissa Donbassissa vuosina 2014-2021.

[Täsmällisemmin eversti MacGregorin mukaan Yhdysvallat ovat liittolaisineen luoneet, kouluttaneet ja varustaneet Ukrainan suuren armeijan, jolle annettiin päämääräksi vain hyökätä Venäjää vastaan, joten luonnollisesti Venäjän puolustusvoimat lopulta aloittivat puolustukselliseen erikoissotaoperaation Ukrainassa. Tämä tapahtui paljon sen jälkeen, kun Ukrainan lännen masinoimat sotajoukot olivat Itä-Ukrainassa surmanneet 14 000 venäläistä vuosien 2014 ja 2022 välillä. Toim. huom.]

Neuvotteluista

Minsk II -sopimuksen lopullisen kaatumisen jälkeen Putin ehdotti jälleen neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa joulukuussa 2021. Tuolloin kysymykset menivät jo NATOn laajentumista pidemmälle ja liittyivät myös ydinaseistusta koskeviin peruskysymyksiin. Yhdysvaltain uuskonservatiivit olivat asteittain luopuneet ydinaseiden valvonnasta Venäjän kanssa: Yhdysvallat luopui yksipuolisesti ballististen ohjusten torjuntaa koskevasta sopimuksesta (ABM-sopimus) vuonna 2002, sijoittaen Aegis-ohjuksia Puolaan ja Romaniaan vuodesta 2010 alkaen ja käveli ulos välivaiheen ydinasevoimien sopimuksesta (INF-sopimus) vuonna 2019.

Näiden vakavien huolenaiheiden vuoksi Putin pani 15. joulukuuta 2021 pöydälle luonnoksen ”Amerikan Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation väliseksi sopimukseksi turvallisuustakuista”. Välittömin pöydällä ollut asia (sopimusluonnoksen 4 artikla) oli Yhdysvaltojen pyrkimyksen lopettaa NATOn laajentaminen Ukrainaan. Yritin vakuuttaa Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantajalle Jake Sullivanille vuoden 2021 lopussa, että Bidenin Valkoisen talon pitäisi osallistua neuvotteluihin, kertoo Sachs. Hän jatkaa, että tärkein neuvoni oli välttää sota Ukrainassa hyväksymällä Ukrainan puolueettomuus eikä NATO-jäsenyys, joka oli Venäjälle kirkas punainen rajaviiva, mikä saattaa johtaa jopa ydinase Harmageddoniin.

Valkoinen talo torjui neuvoni jyrkän typerästi ja kummallisesti väittäen, että NATOn laajentuminen Ukrainaan ei kuulu Venäjälle! Mutta mitä Yhdysvallat sanoisi, jos jokin maa läntisellä pallonpuoliskolla päättäisi sijoittaa sinne kiinalaisia tai venäläisiä tukikohtia? Sanoisiko Valkoinen talo, ulkoministeriö tai kongressi: ”Se on ihan hyvä, se on vain Venäjän tai Kiinan ja isäntämaan asia”? Ei. Maailma oli vähällä joutua ydinsota Harmageddoniin vuonna 1962, kun Neuvostoliitto sijoitti ydinohjuksia Kuubaan, ja Yhdysvallat asetti merikaranteenin ja uhkasi sodalla, elleivät venäläiset poista ohjuksia. Yhdysvaltain sotilasliitto ei kuulu Ukrainaan sen enempää kuin Venäjän tai Kiinan armeija kuuluu Yhdysvaltain rajan läheisyyteen.

Putinin neljäs neuvottelutarjous annettiin maaliskuussa 2022, jolloin Venäjä ja Ukraina lähes solmivat rauhansopimuksen vain viikkoja Venäjän 24. helmikuuta 2022 alkaneen sotilaallisen erikoisoperaation alkamisen jälkeen. Venäjä tavoitteli jälleen kerran yhtä suurta asiaa: Ukrainan puolueettomuutta eli ei NATO-jäsenyyttä eikä Yhdysvaltain ohjusten isännöintiä Venäjän rajalla.

Ukrainan presidentti Vladimir Zelenskyj hyväksyi nopeasti Ukrainan puolueettomuuden, ja Ukraina ja Venäjä vaihtoivat papereita Turkin ulkoministeriön taitavalla välityksellä. Sitten yhtäkkiä, maaliskuun lopussa, Ukraina luopui neuvotteluista. Miksi? Koska USA käski heitä tekemään niin, ja myös siksi, että Iso-Britannia oli lähettänyt Boris Jonsonin manipuloimaan Ukrainan hallintoa, vetoamalla mm. siihen, että kysymyksessä olisi ollut länsimainen hegemonia.

Britannian pääministeri Boris Johnson, joka seurasi Krimin sodasta (1853-6) asti jatkunutta brittiläisen Venäjän-vastaisen sodanlietsonnan perinnettä, matkusti välittömästi Kiovaan varoittamaan Zelenskyjtä puolueettomuudesta ja siitä, että Ukrainan on tärkeää voittaa Venäjä taistelukentällä. Nykyisen tilanteen mukaan Ukraina on hävinnyt sodan ja sen kriittinen infrastruktuuri on raunioina sekä ukrainalaisten menehtyneiden määrä on noussut yli puolen miljoonan.

Presidentti Vladimir Putin itse selitti selkeästi viidennen neuvottelutarjouksen 14. kesäkuuta 2024, vakuuttaen puheessaan diplomaateille Venäjän ulkoministeriössä Ukrainan sodan lopettamisen ehdot:

”Ukrainan pitäisi omaksua puolueeton, liittoutumaton asema, olla ydinaseeton ja käydä läpi demilitarisointi ja “natsitunnuksia” kantavista sotilasjoukoista vapautuminen, Putin sanoi. ”Näistä parametreista sovittiin laajasti Istanbulin neuvotteluissa vuonna 2022, mukaan lukien demilitarisointia koskevat erityiset yksityiskohdat, kuten sovitut panssarivaunujen ja muun sotilaskaluston määrät. Saavutimme yhteisymmärryksen kaikista kohdista.

”Varmasti Ukrainan venäjänkielisten kansalaisten oikeudet, vapaudet ja edut on suojattava täysimääräisesti”, hän jatkoi. ”Uudet alueelliset realiteetit, mukaan lukien Krimin, Sevastopolin, Donetskin ja Luganskin kansantasavaltojen, Hersonin ja Zaporižžjan alueiden asema Venäjän federaation osina, olisi tunnustettava. Nämä perusperiaatteet on tulevaisuudessa virallistettava perustavanlaatuisilla kansainvälisillä sopimuksilla. Tämä edellyttää luonnollisesti myös kaikkien länsimaiden Venäjään kohdistuvien pakotteiden poistamista.”


Venäjälle on kolme keskeistä kysymystä: Ukrainan puolueettomuus eli ehdoton kielto NATOn laajentumiselle, Krimin pysyminen Venäjän hallussa ja rajamuutokset Itä- ja Etelä-Ukrainassa. Kaksi ensimmäistä ovat lähes varmasti neuvottelukelvottomia. NATOn laajentumisen lopettaminen on perustavanlaatuinen casus belli (oikeutus sodalle). Krim on Venäjälle myös keskeinen asia, sillä Krimillä on ollut Venäjän Mustanmeren laivasto vuodesta 1783 lähtien ja se on olennainen osa Venäjän kansallista turvallisuutta.

Kolmas ydinkysymys, Itä- ja Etelä-Ukrainan rajat, ovat keskeisiä neuvottelukohta. Yhdysvallat ei voi teeskennellä, että rajat ovat loukkaamattomia sen jälkeen, kun NATO pommitti Serbiaa vuonna 1999 luopumaan Kosovosta ja kun Yhdysvallat painosti Sudania luopumaan Etelä-Sudanista. Kyllä, Ukrainan rajat piirretään uudelleen 10 vuotta kestäneen sodan, taistelukentän tilanteen, paikallisten asukkaiden valintojen ja neuvottelupöydässä tehtyjen kompromissien tuloksena.

Sachs painottaa, että Zelensky, Biden ja muut NATO-maiden johtajat ovat valehdelleet Ukrainan kansalle toistuvasti, että Ukraina voittaisi taistelukentällä ja että neuvotteluvaihtoehtoja ei ole. Ukraina on nyt sotatilalain alainen. Kansalaisille ei anneta mitään sananvaltaa koskien sen teurastusta.

Ukrainan selviytymisen ja ydinsodan välttämisen vuoksi Yhdysvaltojen presidentillä on tänään yksi ensisijainen vastuu: neuvottelut, jota Trump nykyisin yrittänee toteuttaa.

Trump – Moderni kylmä sota – Israelin lobbyn valta

Donald Trump astui ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen presidentin virkaan vuonna 2017. Miltei ensitöikseen Trump aloitti Ukrainan tuntuvan asevarustelun, jolloin tuonelan viikatemies niitti tuhansittain satoaan.

Miksi Trump on tehnyt yhteistyötä Putinin kanssa mahdollisen rauhan saavuttamiseksi Ukrainan ja Venäjän välille? Sen tähden, että Trump ei halua kokea tappiota, sanoo Sachs. Trumpin valtava itserakkauden kiihko ei siedä häviäjän osaa, joten kysymyksenä eivät ole moraaliset seikat. Mikäli Venäjä ja Yhdysvallat haluavat lopettaa Ukrainan sodan, ei Euroopan meluava sotakiihko pysty sitä estämään.

Trumpin hallinnon pyrkimykset ovat kuitenkin imperialistiset. Yhdysvaltojen tavoitteena on edelleen olla maailmanjärjestyksen hegemoni, joka määrittää normit ja pelisäännöt.

[Vaikka Washington ei pystynyt lujittamaan ja laajentamaan Moskovan kautta suuntautuvaa geopolitiikkaansa Itä-Aasiaan on Yhdysvaltojen yli 30 vuotta kestänyt itälaajentumisen projekti alistanut Euroopan Yhdysvaltojen astinlaudaksi.

Presidentti Trumpin “hallintokauden” Yhdysvallat ei ole aloittanut siirtymistä moninapaiseen maailmanjärjestykseen, eikä se ole aloittamassa liennytyspolitiikkaa Yhdysvaltojen ja Aasian välillä.

Liennytyksen sijaan Washington on aloittanut kylmän sodan II. Ensimmäisen kylmän sodan vastakkainasettelun aikana, heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, kaksi suurvaltaa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat keskenään ja Kiina oli taka-alalla. Nykyisin k-sota siis jatkuu kylmänä sotana II, jossa Venäjän federaatio on puolestaan taka-alalla ja Kiina on sitä vastoin etulinjassa. Tänään Yhdysvallat kohdistaa tarmonsa Kiinan nousevan maailmanjärjestyksen hegemonian tuhoamiseen. Tätä varten tarvitaan jonkin asteista “liennytystä” myös Venäjän kanssa.

Yllä esitettyä kylmän sodan linjaa (II) tukee Trumpin uhkailut ja suunnitelmat sotilaallisen voimankäytön hyödyntämisestä Panaman kanavan palauttamiseksi takaisin Yhdysvaltojen hallintaan.

Trump on taannoin syyttänyt Panaman hallintoa siitä, että se antoi kiinalaisten sotilaiden hallita elintärkeää laivojen oikoreittiä. Lisäksi Trumpin mukaan Panama veloittaa yhdysvaltalaisilta aluksilta kohtuuttomia hintoja kanavan käyttämisestä, uutisoi New York Times.

Lähi-itään on avautumassa Yhdysvaltojen uusi sotapesäke

Jos yksi sotapesäke sulkeutuu, niin toinen avautuu. Trump pyrkii kaikin voimin vahvistamaan valtioterroristisen juutalaisvaltion Suur-Israel hankkeen toteutumiseksi Lähi-idässä.

Tähän sisältyy Yhdysvaltojen ja Israelin suunnitelmat Gazan kaistan liittämiseksi osaksi Israelia. Lisäksi palestiinalaisten karkottamisella on tarkoituksena valaa bensaa liekkeihin Lähi-idän tulen aralla alueella, mikä on katsottu soveltuvaksi myös Iranin provosointiin. Lähi-idän geopoliittinen tilannehan saattaa eskaloitua alueellista konfliktia laajemmaksi sodaksi.

Lähtökohtaisesti Israelin lokakuussa vuonna 2023 aloittaneen valtioterrorismin vakaana tarkoituksena oli ainoastaan laajemman elintilan valloittaminen. Gazan kaista haluttiin yhdistää Israeliin sekä suorittaa alueella perusteellinen sekä systemaattinen etninen puhdistus, mikä paljastuu joukkotuhona eli Gazan holokaustina. Toim. huom.]

Kursivoitua vahvistaa Sachsin esitys, jonka mukaan USA on luovuttanut Lähi-idässä ulkopolitiikan täysin Benjamin Netanyahulle jo 30 vuotta sitten. Israelin lobby (pro Israel-lobby) dominoi Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaa suvereenisti.

Toimittajan päätelmiä

Haluan korostaa ainakin kahta syvällisesti oleellista teoreemaa, jotka kylläkin esiintyvät Sachsin esityksissä, mutta joita on tarpeellista selventää.

Ensinnäkin Yhdysvallat ovat pelkästään instrumentaalinen tekijä. Toteamus, että Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan murskaavasti vaikuttaneet uuskonservatiivit ovat myös Ukrainan sisällissodan ja Ukrainan sekä Venäjän välisen kriisin taustalla, kaipaa selvennystä. Uuskonservatiivien toiminta on sama kuin Washingtonin sisä- ja ulkopolitiikkaan vaikuttavien juutalaisjärjestöjen toiminta. Juutalaismafia on käytännössä valloittanut Yhdysvaltojen talouden, lehdistön ja mediamaailman kokonaisuudessaan sekä strategiset asemat presidentin neuvonantajina, kuin myös tiedusteluelimissä. Tällaisessa asetelmassa Israelin johtajilla on vaarallisen voimakas vaikutus Washingtonin sisä- ja ulkopolitiikkaan.^1; 2; 3 Tähän ilmeisesti viittasi myös Sachs sanoessaan, että Israelin ja Israel-lobbyn vaikutus Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaan on vaarallista. [Se ei ole vaarallista vain Yhdysvalloille, vaan koko maailmalle, toim. Huom.].

Juutalaisten pankit omistavat Yhdysvaltojen keskuspankin (Federal Reserve), joka huolehtii dollarien “painatuksesta” (pääsääntöisesti nykyisin käytössä on virtuaaliraha) ja lainaa kyseiset rahat Yhdysvaltain valtiolle. Tämän ansiosta juutalaispankit nauttivat valtavista tuloista riistäen Yhdysvaltoja ja mahdollistaen jättiläismäisen lahjonnan.⁴

Yhdysvaltojen Pro-Israel lobby, jota kutsutaan myös sionisti- ja Israelin lobbyksi, muodostavat uskomattoman voimakkaan poliittisesti organisoituneen verkoston, jonka tavoitteena on vaikuttaa Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaan. Ulkopoliittisesti mainitun eturyhmän pyrkimyksenä on toimia Israelin hyväksi, mikä on linjassa Israelin hallituksen kanssa. Merkittävimpinä toimijoina Israel-lobbyn liikehdinnässä ovat Amerikan järjestäytyneet ”juutalaiset”. Muita Israel-lobbyyn kuuluvia vaikuttajia, niin kristityistä kuin myös ”juutalaisista” muodostuneet, ovat esimerkiksi American Israel Public Affairs Committee (AIPAC), uuskonservatiivit, Christians United for Israel (CUI) ja kristillinen sionismi, jonka kaltaisia ryhmiä löytyy myös Euroopasta.⁵

Juutalaismafian tarkoituksena on Ukrainan sodalla köyhdyttää Euroopan valtioita ja lietsoa vihamielisyyksiä Euroopan ja Venäjän välille sekä eurooppalaisten ja venäläisten välille ja luoda Ukrainasta Itä-Eurooppaan toinen Israel. Tämä viimeksi mainittu tarkoitus ei näyttäisi nykyisellään onnistuvan. Lisäksi mafialla on päämääränään kolmannen maailmansodan pesäkkeiden sytyttäminen, nykyisin lähinnä Lähi-itään, juutalaismafian maailman vallan saavuttamiseksi.

Instrumentaalisesti yllä sanottu asettuu Yhdysvaltojen ja sen tiettyjen liittolaisten, NATO-maiden tilille, mutta todellisuudessa tekijöitä ja vastuullisia ovat etenkin juutalaismafia sekä mafian lakeijat.

Yhdysvallat ylläpitää ja pyrkii vahvistamaan maailmanjärjestyksen hegemoniaansa erilaisilla “rauhaan” pakottamisen operaatioilla. Näiden “ystävällisten” toimenpiteiden tarkoituksena on poikkeuksetta kaataa taloudellisesti riippumattomien ja itsenäisten valtioiden hallituksia sekä korvata ne Yhdysvaltojen asettamalla “demokraattisella” ja uusliberalistisella hallituksella. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten operaatioiden jäljiltä jää ympäri maailmaa savuavia raunioita, kuolleiden ihmisten ja eläinten raatoja sekä tuhottuja viljelysmaita rakennuksineen. Tällaista tapahtuu poikkeuksetta siellä missä Yhdysvallat on liittolaisineen touhunneet.

Jeffrey Sachsin haastattelusta selviää Yhdysvaltojen geopoliittinen osallisuus Ukrainan sotaan, eli NATOn itälaajeneminen, jonka on ollut tarkoituksena palvella Yhdysvaltojen johtaman maailmanjärjestyksen hegemonian ylläpitämistä ja vahvistamista.

Kuten Sachs huomauttaa, Euroopan ei pidä lietsoa sotaa Venäjää vastaan, eikä rientää Kiovaan villitsemään tilannetta, vaan eurooppalaisten poliittisten johtajien olisi mentävä Moskovaan neuvottelemaan rauhasta ja niin muodoin keskustelemaan poliittisten ja taloudellisten suhteiden avaamisesta Euroopan sekä Venäjän välille. Tällaista diplomatiaahan Eurooppa nykyisin tarvitsee. Euroopan ei pitäisi puhua ydinasepelotteen kehittämisestä, vaan kukin Euroopan valtion täytyisi ottaa itse vastuu puolustuksestaan ja ulkopolitiikastaan.

Markku Juutinen

Lähteet

Suomentanut: Sami Antinniemi (27.3.2025). Professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa. https://www.youtube.com/watch?v=aEHEw8JjD9M

Jeffrey Sachs (2024). Maailmankuulun asiantuntijan järisyttävä paljastus Ukrainan ja Venäjän kriisistä. (https://www.youtube.com/watch?v=cHVrSIpOjfc)

Moisio, Sanna (–): Synnystä häpeän kauttauudelleenpolitisoitumiseen– Viisi näkökulmaa geopolitiikkaan. https://journal.fi/tt/article/view/57994/19718

Brzezinski, Zbigniew (1997). The Grand Chessboard – American Primacy and Its Geostrategic Imperatives. New York: Basic Books.

Lisa Friedman (1/2025): The New York Times. Why Does Trump Want the Panama Canal? Here’s What to Know. (https://www.nytimes.com/2025/01/08/world/americas/trump-panama-canal.html).

1. Walt, Stephen ja Mearsheimer, John (2007). The Israel Lobby. Audio Renaissance, a division of Holtzbrinck Publishers LLC.

2. Dershowitz, Alan (2006). Debunking the Newest – and Oldest – Jewish Conspiracy: A Reply to the Mearsheimer-Walt “Working Paper”. (https://sites.hks.harvard.edu/research/working_papers/dershowitzreply.pdf)

3. Dulles, John Fpster (1953-1959). USA:n ulkoministeri; D. Neff 1995/2002, Fallen Pillars: U.S. Policy Towards Palestine and Israel Since 1945, s. 99.

4. Steinhauser, Karl (1994). EU- huomispäivän super-Neuvostoliitto. Karprint; Muut kirjailijan vapaamuurari aiheiset teokset: Laillinen mafia; Paholaisen toimihenkilöt; Kuka kukin on ilman naamioita.

5. John Mearsheimer and Stephen (2006). London Review of Books; Walt The Israel Lobby. (https://www.lrb.co.uk/v28/n06/john-mearsheimer/the-israel-lobby)

6 kommenttia

Jeffrey Sachs puhuu asiat halki. Tätä tietoa pitää levittää ja olen itse jo levittänytkin.

(16)

(2)

Vastaa

Jeffrey Sachs ei puhu Ukrainan konfliktin juurisyistä juuri mitään mitä ei jo yleisesti tiedettäisi. Markku Juutinen on puhunut jo kauan aikaa todellisista juurisyistä, joita j-positiivinen Jeffrey Sachs välttää tuomasta esiin.

LÄNSIMAIDEN RAUHA ON SOTAA

EUROOPAN UNIONI VARUSTAUTUU

KOLMANTEEN MAAILMANSOTAAN

`Olemme siirtyneet vaiheeseen, jossa puhutaan siitä, että sota päättyy` (erehtyi Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Mike Walz).

Tulitaukoesityksessä haisee paska, koska sitä kannattavat sellaiset luuserit kuten esimerkiksi ursula von der lugen, Antonio Costa, Donald Tusk, Ammanuel Macron ja elinavaltonen.

Länsimaiden tavoite `kestävän rauhan` aikaansaamiseksi Ukrainaan on pateettinen hanke aiheuttaa Venäjälle strateginen tappio. He eivät ole luopuneet tavoitteistaan. Venäjää kohtaavan petoksen apukeinona käytetään `tulitaukoa`, jonka aikana Ukraina aseistetaan valmiuteen hyökätä levännein joukoin uudestaan Venäjälle. Samaan aikaan Euroopan unioni asettuu iskuvalmiuteen.

Yhdysvallat näyttää poistavan esteet asetoimituksille Ukrainaan ja aktivoi (ehkä) jälleen satelliittipaikannus systeeminsä. Tämä on heidän tulkintansa rauhanteosta. On toki mahdollista, mutta (ehkä) epätodennäköistä, että suuremmassa kuviossa tässä petetään Euroopan unioni ja Ukraina, aiheuttaen heille raskaan strategisen tappion.

Yhdysvaltain kaikissa suunnitelmissa on otettava huomioon arvaamattomuustekijä.

On mahdollista, että Ukraina pystyisi jopa pitämään mahdollisen tulitauon. Todennäköisempää on, että se rikkoo tulitauon ja syyttää tapahtuneesta Venäjää.

Länsimaiden `kestävän rauhan` toinen tavoite syyllistää Venäjä liittyy siihen, että he toivovat Venäjän hylkäävän heidän kieron rauhanhankkeensa ja saisivat nostatettua kansainvälisen mielipiteen Venäjää vastaan.

Samaan aikaan, tiistaina, Saudi-Arabiassa pidettyjen Yhdysvaltojen ja Ukrainan välisten konfliktinratkaisuyhteyksien kanssa Kiova hyökkäsi ennätyssuurella määrällä miehittämättömiä ilma-aluksia (UAV) Venäjän siviilikeskuksiin mm. Moskovaan. Jotkut ilma-alukset oli ladattu sirpaleilla siviiliuhrien maksimoimiseksi.

Kiovan tarkoitus oli provosoida Venäjä vastaiskuun Saudi-Arabian rauhanneuvottelujen aikana ja sitten syyttää Venäjää rauhankonferenssin torpedoimisesta. Kansainvälinen sionistinen lehdistö ja organisaatiot ovat olleet valmiudessa kaiken aikaa.

Israel lukuisine sionistisine järjestöineen on Venäjälle suunnitellun strategisen tappion pääarkkitehti, eikä se tule luopumaan tavoitteistaan ennen kuin se itse tuhotaan. He pyrkivät sotkemaan Yhdysvallat mukaan (kolmanteen maailmansotaan) tuhotakseen myös samalla Amerikan Yhdysvallat.

Ukrainan kenraaliesikunta on vahvistanut, että yksi tiistain joukkolennokki-iskujen kohteista oli Venäjän Druzhba-öljyputkijärjestelmä, joka on keskeinen toimitusreitti EU-maihin.

Mediatietojen mukaan kolme ukrainalaista kiinteäsiipistä droonia iski Druzhban terminaaliin Venäjän Brjanskin alueella. Hyökkäys oli osa laajempaa hyökkäystä, johon osallistui yli 340 UAV:ta.

Euroopan unioni yhdessä Kiovan kanssa näyttää lähettäneen viestin vastahakoiselle Unkarille, joka on riippuvainen öljykuljetuksista Druzhba-järjestelmän kautta.

Kuvassa Druzhba-putkisto.
https://images.cdn.yle.fi/image/upload/ar_1.2953703,c_fill,g_faces,h_592,w_767/dpr_2.0/q_auto:eco/f_auto/fl_lossy/13-3-10756925

Tapahtui aiemmin:

1. Aikaisemmin Tammikuussa Ukrainan joukot yrittivät hyökätä TurkStream-putken kompressoriasemaan, joka toimittaa maakaasua turkkilaisille asiakkaille ja useille Euroopan maille, mukaan lukien Unkari, Serbia, Bulgaria, Slovakia, Bosnia ja Hertsegovina sekä Kreikka.

2. Maaliskuussa 2024 ukrainalaiset droonit iskivät öljynjalostamoon Krasnodarin alueella aiheuttaen tulipalon ja väliaikaisen seisokin. Vastaavasti saman vuoden tammikuussa drone-hyökkäys osui polttoainevarastoon Pietarissa ja vahingoitti varastosäiliöitä.

3. Merkittävin hyökkäys Venäjän energiainfrastruktuuriin konfliktin aikana oli Nord Stream -putkien sabotaasi syyskuussa 2022. Räjähdykset, jotka vahingoittivat vakavasti Nord Stream 1:tä ja 2:ta, jotka ovat keskeisiä kanavia Venäjän kaasunviennille EU:hun, herättivät kansainvälisiä spekulaatioita tekijöistä.

Kestävä rauha voidaan saavuttaa ainoastaan syrjäyttämällä militarisoituva Euroopan unioni ja Kiovan terroristihallinto rauhankonferenssista – välttääkseen kolmannen maailmansodan.

Kun sitten sodan pölyt laskeutuvat huomataan, että Vanha maailma, Euraasian niemimaa, on siirtynyt takaisin metsästäjä- keräilijä kulttuuriin.

Newsky

(8)

(2)

Vastaa

Markku Juutisen `Toimittajan päätelmiä` osiosta:

`Euroopan ei pidä lietsoa sotaa Venäjää vastaan, eikä rientää Kiovaan villitsemään tilannetta, vaan eurooppalaisten poliittisten johtajien olisi mentävä Moskovaan neuvottelemaan rauhasta ja niin muodoin keskustelemaan poliittisten ja taloudellisten suhteiden avaamisesta Euroopan sekä Venäjän välille` (Jeffrey Sachs).

HUNTERS HUNTED

Euroopan unionin ja Yhdysvaltoihin välistä suhdetta voidaan verrata Maidanin tapahtumista (2014) lähtien Euroopan `suomettumisen` aikakauteen. Viimeiset kolme vuotta ovat osoittaneet EU.n ja USA.n keskinäisen suhteen siirtyneen `suomettumisesta` astetta vakavampaan, psykoottiseen, tilaan – `Tukholman oireyhtymään` – myötämieliseen suhteeseen kaappaajiinsa.

Venäjän sotilaallisen erityisoperaation alun 24.2.2022- jälkeen Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välinen suhde on pahentunut entisestään. Euroopan unioni on siirtynyt `Tukholma-oireyhtymä` -vaiheesta snuff-viihteeseen osallistujaksi, jossa Yhdysvallat voi toteuttaa minkä tahansa sadomasokistisen fantasiansa Euroopan unionin vaietessa (Nord Strean sabotaasi, iskut merenalaisiin kaapeleihin, iskut energiaputkistoihin, Grönlannin kysymys jne.).

Kiova onkin odotetusti vastannut tuttuun tyyliinsä: `Tällä hetkellä hän (Vladimir Putin) itse asiassa valmistautuu torjumaan (tulitauko) ehdotuksen. Putin pelkää totta kai sanoa presidentti Trumpille suoraan, että hän haluaa jatkaa tätä sotaa ja ukrainalaisten tappamista`.

Kysymys on ikivanhasta sionistisesta menetelmästä: `Syytä toista siitä mihin itse olet syyllistynyt`. Tämänkaltaiseen sionistiseen menetelmään ei pidä koskaan vastata puolustautumalla, vaan uudella syytöksellä. Kiovan hallinnon terroristiluonteen takia uusia ja oikeutettuja syytöksiä voi tuoda päivänvaloon paljonkin.

Meneillään oleva suurempi kuvio pitäisi alkaa selkiytyä jokaiselle. Kun Venäjä kieltäytyi odotetusti Washington/Kiovan epäreilusta tulitaukoehdotuksesta, niin odotetusti Donald Trump `taivuttelee` Venäjää rauhankonferenssiin uusilla taloudellisilla sanktioilla (pakotteilla). Uudet taloudelliset sanktiot voisivat olla vaikkapa seuraavat:

-öljyn hintakaton alentaminen,
-varjolaivaston pysäyttäminen ja
-finanssisektoriin kohdistuvat pakotteet.

Yhdysvallat on uhannut asettaa pakotteita Venäjän varjolaivaston öljyä purkaville eurooppalaisille satamille. Mikä tahansa eurooppalainen satama, joka vastaanottaa tällaisen varjolaivan, joutuisi sanktioiden (pakotteiden) alle. Nämä ovat ne Trumpin mainitsemat `entistä tiukemmat taloudelliset sanktiot` Venäjälle. Mutta mihin sanktiot todellisuudessa kohdistuvat? Mistä oikein on kysymys?

Sinänsä ihmeellistä, että Yhdysvallat ylipäänsä esiintyy Venäjä/Ukraina konfliktissa yhtä aikaa sekä ylimpänä tuomarina, lautamiehinä, syyttäjänä että puolustusasianajajana, vaikka kaikki osapuolet tiedostavat vallan hyvin, että Venäjä/Ukraina konfliktin alkuperä (juurisyy) juontuu Yhdysvalloista – tarkemmin kohdistettuna sen sionistihallinnosta, jota puolestaan kontrolloi Venäjä-vastainen Israel vuodesta 1913 lähtien (FED).

Todellisuudessa Donald Trumpin Venäjä-sanktiot on tähdätty suoraan ja voimalla Euroopan unionin talouksien tuhoamiseksi. Näin Euroopan unionilta otetaan pois mahdollisuus vahvistaa sotakassaansa Venäjän kustannuksella (edullisella energialla) Venäjää itseään vastaan. Samaan aikaan sallitaan Kiovan iskeä Venäjän energiainfraan, jotka tuovat edullista energiaa Euroopan unionin jäsenmaihin.

Ukraina ilmoitti tiistaina iskeneensä öljynjalostamoon Moskovan lähellä sekä Družba-putken infrastruktuuriin kuuluvaan laitokseen Venäjän Orjolissa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ukraina-rikkoi-oljyputken-unkari-raivostui/68ba580c-8912-44bc-ba27-5eb09cc52d11

Kiovan suorittama terrori-isku Družba-putken infraan näyttäisi pintapuolisesti epäloogiselta, samoin kuin vastaavat aikaisemmat iskut, koska Kiova kohdistaa terrori-iskunsa Euroopan unionin jäsenmaihin – juuri niihin, jotka ovat sitä tukeneet.

Länsi-Euroopan takarintaman maat, E3-maat = Euroopan vahvan ytimen maat; Saksa, Ranska, Britannia, eivät edes reagoi Kiovan terroriin, koska ensisijaiset vahingonkärsijät ovat Itä-Euroopan eturintaman maat (DCA-maat), joiden alueille tuleva suursota pyritään rajoittamaan.

Merenalaisten kaapeleiden sabotaasit Itämerellä eivät suinkaan ole loppuneet. Vähän ennen suursodan eskalaatiota sabotaasit kohdistetaan uudestaan Itämeren merenalaisiin kaapeleihin tarkoituksena eristää Baltian maat ja Puola. Tekijä/tekijät katoavat jälleen kerran `Lontoon sumuun`.

Saudi-Arabian Jeddassa tiistaina käytyjen Washingtonin/Kiovan kahdenvälisten rauhantunnustelujen jälkeen Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio saneli, kuinka `pallo` (= ansa = tulitaukoehdotus) on heitetty Moskovalle hyväksyttäväksi, vaikka vastaus tiedetään jo ennakkoon.

`Pallo` (Wilson) on edelleen Marco Rubion hyppysissä. Tämä on naurettavan läpinäkyvä yritys kääntää julkisuudessa tilanne `paikan päällä` (Ukrainan sotakentillä) ylösalaisin.

https://d1i4t8bqe7zgj6.cloudfront.net/thumbnails/5691540ee4b062a2a3e25d25/rubioFootball.jpg

Saudi-Arabian Jeddan rauhantunnusteluissa ei ollut kysymys varsinaisesta rauhanneuvottelusta, vaan järjestyksessään toisesta tunnustelusta kestävän rauhan aikaansaamiseksi, johon päästettiin hallitusti livahtamaan myös Kiovan terrorihallinto.

Rauhantunnustelujen pitäisi johtaa rauhanneuvotteluihin (rauhankonferenssiin), mutta Jeddan rauhantunnustelun on tarkoitus johtaa Venäjän/Ukrainan konfliktin pitkittymiseen. Syy on tämä: Yhdysvaltojen on lyötävä kilpailijansa Euroopan unionin talous laudalta, säilyttääkseen edes nimellisen globaalin hegemoniansa, vaikka aika ei olekaan Washingtonin puolella.

Tähän tarkoitukseen Venäjä-vastainen Kiovan ulkomaalainen sionistihallinto on mitä sopivin kansainvälinen toimija akselilla Jerusalem, Washington, Lontoo, Kiova ja lukuisat sionistiset järjestöt – juuri tässä järjestyksessä. Myöhemmin tämä johtaa kansainvälisen sionismin hävitykseen, mutta nyt se on heidän silmiltänsä peitossa.

Saudi-Arabian Jeddan kokouksessa Kiova, aivan varmasti (`run baby run`), suostui tukemaan Washingtonin ehdottamaa 30 päivän tulitaukoa Venäjän kesken, jolloin Washington päätti `palkita Kiovaa` sotilaallisen avun ja tiedustelutietojen jatkamisella. Kiovan älykääpiöille tämä on liikaa tajuttavaksi, vaikka heidän päänsä työnnettiin juuri giljotiiniin – vallankumous kun syö aina omat lapsensa.

Tämä toimii myös syöttinä Venäjää kohtaan, joka joutuu jälleen kerran puolustautumaan Kiovan aggressioita vastaan. Tässä vaiheessa astuvat ansaan Euroopan unionin `halukkaat` jäsenmaat sekä Lontoo ja Oslo – autuaan tietämättöminä Yhdysvaltain todellisesta suunnitelmasta.

Venäjä voi hyvinkin jäädyttää Marco Rubion aikoman pallonheiton vetoamalla konfliktikentällä vallitsevaan tilanteeseen, jolloin rauhanneuvotteluja ei voida edes aloittaa (saatikka jatkaa?) niin kauan kuin Ukrainan sotajoukot miehittävät Venäjän suvereeneja alueita (Kursk ja neljä muuta suvereenia Venäjälle kuuluvaa aluetta).

Jatkossa on mahdollista, että aluksi kolme muuta Ukrainan oblastia äänestää Ukrainasta eroamisen puolesta ja liittyy Venäjään ja Ukrainasta tulee sisämaavaltio, kunnes sekin rajoittuu ainoastaan Kiovan oblastiin. Tästä aiheesta toiste.

Venäjä palannee tulitaukoehdotukseen vasta sitten kun Kiova, hävinneenä osapuolena, esittää todistettavaa rauhantahtoa, jota vaaditaan kestävän rauhan aikaansaamiseksi. Muussa tapauksessa `show must go on`. Eihän siviileihin kohdistuvaa terrorisotaa käyvän osapuolen (kuten tässä tapauksessa Kiovan) kanssa ole ennenkään neuvoteltu rauhasta! `Shame on you` Marco Rubio – Y have the ball in your possession!

Kysymys on kolmannen maailmansodan mahdollisuudesta – eikä tämä ole mikään peliteoriaa!

Washingtonin eurooppalaiset liittolaiset harkitsevat parhaillaan omaa (`halukkaiden maiden`) rooliaan Kiovan jatkuvan sodan varustamisessa. Viimeisimmät livistäjät näyttävät olevan Alankomaat ja Italia. Koska Ungle Sam on saatu Ukrainan takuumieheksi, niin sen sallitaan jälleen kerran esittää rooliaan kummisetänä.

Luonnollisesti, jopa rauhantunnustelujen aikana Kiova jatkoi siviileihin kohdistuvia terrori-iskuja syvälle Venäjän alueelle esim. Euroopan unionin tuella, tähän mennessä laajimmalla (UAV) drone-hyökkäyksellä (yli 300 ilma-alusta) mm. Moskovaan. Länsilehdistö ei reagoi tapahtuneeseen, vaan syyttää Venäjää rauhantunnustelujen häiritsemisestä esim. Odessassa.

Mutta Washington on ajan tasalla. Näyttää siltä, että Donald Trump on aikeissa sytyttää sekä Ukrainan että Euroopan unionin ilmiliekkiin. Trump on tiedostanut Euroopan unionin ja Kiovan kaksinaamaisuuden itseään kohtaan. Kiovaa on käytetty pelkkänä lyömäaseena, milloin mihinkin suuntaan, eikä sitä ota vakavasti muut kuin heidän oma kabinettinsa ja ehkä Suomen tasoiset `valtiomiehet`.

Donald Trump on päättänyt uhrata sekä Euroopan unionin että Kiovan, koska he ovat taipumattomia mihinkään muuhun kuin `rauhaan voimalla` hankkeeseen, joka vaarantaa maailmanrauhan.

Kuvassa: Europe in Uncle Sam`s pitfall.
https://m.media-amazon.com/images/I/41O8KJ3ZZuL._AC_UF1000,1000_QL80_.jpg

Donald Trump saa kuin saakin lyötyä kilpailijansa Euroopan unionin Euroopan unionin avustuksella laudalta, josta iskusta Euroopan unioni ei toivu kahteenkymmeneen vuoteen; sen sijaan Kiova ei toivu siitä koskaan. Donald Trumpin mukaan Euroopan unioni on perustettu vain yhteen tarkoitukseen: `huijaamaan Yhdysvaltoja` ja, että: `Euroopan unionissa on syvälle juurtunut Yhdysvallat-vastainen mieliala`.

`Olkaamme rehellisiä, Euroopan unioni perustettiin Yhdysvaltojen petkuttamiseksi` (Donald Trump).

Trumpin mielestä Euroopan unioni on vahingoittanut pitkäkestoisesti Yhdysvaltojen hyvinvointia ja taloutta. Euroopan unioni on hyväksikäyttänyt Trumpin mielestä Yhdysvaltoja vuosia pitäen Yhdysvaltoja pelkkänä kupattavana ns. `amerikan serkkuaan`.

Niinpä Yhdysvaltain kauppataseen alijäämä on paukkunut pakkasella vuodesta toiseen loismaisen Euroopan unionin takia, joka ei ole koskaan pyrkinyt tasapuoliseen symbioosiin kauppakumppaninsa Yhdysvaltain kanssa. There will be a pay day!

Myös Yhdysvaltain puolustusliitto Nato-liittolaiset Euroopassa ovat kupanneet Yhdysvaltoja sen minkä muilta tihutöiltään ovat ehtineet, osallistumatta edes kohtuullisiin Nato-jäsenmaksuihin – vapaamatkustajia kun ovat.

He ovat hyötyneet Yhdysvaltain panostuksesta antamatta omaa osuuttaan. He ovat käyttäneet härskisti Nato-palvelua hyväkseen, joka on 70 % Yhdysvaltain kustantama. Tähän tulee muutos, Yhdysvallat etääntyy Natosta kuin myös hallitustenvälisestä yhteistyöjärjestöstä YK.sta.

Euroopan unionin Yhdysvaltojen vedättämisen raja on tullut vastaan. Donald Trump ei ole peitellyt turhautumistaan Euroopan Nato-jäsenmaksurikkurimaihin sanoessaan: Tehkööt venäläiset heille `mitä helvettiä he haluavatkaan`. Koittaa päivä, jolloin ansa laukeaa ja ansan virittäjänä ovat toimineet Euroopan unionin jäsenmaat itseään vastaan. Kuinka he voisivatkaan paeta tulevaisuutta, jonka ovat itse luoneet?

Polttaakseen siltansa lopullisesti Euroopan unionin lehdistö on pauhannut vuosikausia presidentti Donald Trumpin henkilöön ja hänen perheeseensä kohdistuvia viha- ja herjakirjoituksia – ja tämäkö olisi muka jäänyt huomaamatta.

Donald Trump ei suinkaan heitä Euroopan unionia ja Ukrainaa bussin alle, koska joskus bussin alle heitetty voi jopa selviytyä. Heille tapahtuu jotakin paljon pahempaa, koska Washington jättää heidät totaalisesti vihollistensa armoille – ja Euroopan itsevalittuja vihollisia on ehtinyt kertyä muitakin kuin Venäjä. Euroopan viholliskuvaan kuuluvat monet Globaalin Etelän ja Globaalin Idän maat sekä useat Länsi-Aasian maat.

Totuuden mukaan on sanottava, että Venäjä ei ole koskaan ollut Euroopan vihollinen, vaan sen suuren suuri mahdollisuus vaurauteen ja onneen, eikä Venäjä ole uhannut eurooppalaisia millään tavalla. Eurooppalaiset ovat itse äänestäneet siitä, että Venäjä on heidän viholliskuvansa. Tämä on absurdia – vihoittaa nyt juuri se taho, joka voisi olla heille Fortunan seurueeseen kuuluva Copia.

Tulevissa tapahtumissa, jotka Euroopan unioni ja Ukraina tulevat kohtaamaan, ei ole kysymys Donald Trumpin arvaamattomuudesta vaan harkitusta laskelmoinnista. Kysymys ei ole edes Trumpin kostosta, vaan maailmanrauhasta, johon foorumiin Euroopan unionia ja Kiovaa ei pitäisi päästää osallistumaan – heidän pateettisen sotaisuutensa tähden.

Entäpä sitten piskuinen Suomi? Mallioppilas Helsinki on solminut kahdenkeskisen yhteisymmärrys pöytäkirjan Kiovan kanssa. Näin menetellen Helsinki on asettumassa eksistentiaaliseksi uhaksi Länsi-Euroopalle, eikä se edes huomaa sitä, vaan luulee miellyttävänsä Euroopan unionin `halukkaiden` komiteaa.

Länsi-Eurooppa tulee reagoimaan Suomen vaaralliseen asemoon itselleen ottamalla oman turvallisuutensa näkökohdat huomioon. Suomi Euroopan unionin etulinjan maana sijaitsee aivan liian herkällä geopoliittisella ja -strategisella paikalla, jolloin siitä on muodostunut uhkakuva Länsi-Euroopan takalinjan maille.

Lyhyesti:

-Yhdysvallat antaa katteettomia lupauksia Euroopan unionille `osallistumalla` Ukrainan konfliktiin,
-Yhdysvallat yllyttää esimerkillään Euroopan unionin `halukkaita maita` osallistumaan suuremmalla aseellisella panoksella Moskova/Kiova konfliktiin,
-Euroopan unionin `halukkaat maat` lähtevät mukaan (mm. yli-innokas Suomi) tukemaan Ukrainan aseellista konfliktia Venäjää vastaan,
-Samaan aikaan toteutuu Euroopan ja Yhdysvaltain tullisota, joka ennakoi yleensä oikeaa sotaa kiihtyy,
-Kirsikkana kakussa Yhdysvaltojen vaatimus Grönlannista kasvaa. Grönlanti näyttää saavan itsenäisyyden – ensimmäisen askeleensa kohti Yhdysvaltain kanssa käytävää hedelmällistä yhteistyötä,
-Kun tilanne Venäjän kanssa alkaa käymään kriittiseksi – Yhdysvallat vetäytyy (kalustoineen) Euroopasta ja jättää Euroopan `lehdellä soittelemaan`,
-Näin Eurooppa tuli eristetyksi sen tärkeimmästä kumppanistaan Venäjästä, Länsi-Aasian maista, Globaalin Idän maista ja Globaalin Etelän maista,
-Samaan aikaan Eurooppa yrittää lähestyä Kiinaan ja Yhdysvallat Venäjään tarkoituksena rikkoa Venäjän/Kiinan koheesio – joka ei tule onnistumaan.

Lopuksi huomataan, ettei Yhdysvaltain geopolitiikka ja -strategia perustunutkaan arvaamattomuuteen tai ennustamattomuuteen, vaan tarkoin hiottuun strategiaan. Ylivelkaantuneelle Yhdysvalloille tämä oli viimeinen ja epätoivoinen yritys säilyttää saavuttamansa etuisuudet maailman johtotähtenä – pelaamalla globaalin maailman edessä `upporikasta tai rutiköyhää`.

Newsky

(5)

(1)

Vastaa

GLOBAALI HÄIRIKKÖ – EUROOPAN UNIONI

MIHIN EUROOPAN UNIONI HYÖKKÄÄ SEURAAVAKSI?

I.nen rauhantunnustelukokous Moskovan/Washingtonin kesken pidettiin Saudi-Arabiassa. II.nen rauhantunnustelukokous, tällä kertaa, Washingtonin/Kiovan kesken, käytiin myös Saudi-Arabiassa. Varsinaista rauhankonferenssia sotaa käyvien osapuolten, Moskovan/Washingtonin, kesken ei ole pidetty.

Etäyhteyksin pidetyssä II.ssa rauhantunnustelukokouksessa 25 johtavaa länsimaista poliitikkoa päättivät sanella Venäjälle Ukrainan tulitauosta ja sen turvaamisesta omat ehtonsa.

Yhdysvallat ei osallistunut Starmerin lauantaiseen kokoukseen, kertoo Reuters. Mukana olivat kuitenkin esimerkiksi Naton pääsihteeri Mark Rutte, Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi sekä esimerkiksi Saksan, Ranskan, Italian, Kanadan ja Australian johtajat (Kauppalehti).

Kiovaa tukeva ns. `halukkaiden maiden liittouma` on päättänyt siirtyä `operatiiviseen (käytännön toimintaan liittyvään) vaiheeseen`, vaikka varsinaista rauhanfoorumia ei ole edes pidetty. Olemme lähempänä kolmatta maailmansotaa kuin arvaammekaan. Kun näin käy – siitä tulee hyvin lyhyt, mutta tuhoisa sota.

Aikaisemmin `Unkarin estettyä Euroopan unionin yhteisen lausuman muut jäsenmaat julkaisivat erillisen yhteislinjauksensa, jossa vaaditaan `rauhaa voiman avulla` eli:

-Kiovan tappavan ja ei-tappavan sotilasavun lisääminen ja
-turvallisuustakuut.

`Unkari on eristetty, kunnioitamme Unkarin kantaa, mutta se on yksi 27:stä. Ja 26 on enemmän kuin yksi` (Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa).

`Unkari on eristetty`.
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/unkari-on-eristetty-muu-eu-toimi-ilman-orb%C3%A1n-k%C3%A4vi-heti-vastahy%C3%B6kk%C3%A4ykseen/ar-AA1AreTg?ocid=msedgdhp&pc=LCTS&cvid=ba6d3d55a19948b1ae40020032eb4cf5&ei=22

Slovakian notkea pääministeri Robert Fico äänesti puolesta – siitä tulos 26-1.

Unkarin Viktor Orban kuittasi Antomio Costalle: `Eristyksissä ei ole Unkari, vaan Euroopan unioni, joka on `eristänyt itsensä Yhdysvalloista, eristänyt itsensä Kiinasta kauppasodan takia ja eristänyt itsensä Venäjästä sanktiopolitiikalla`.

Antonio Costa lähestyi Euroopan unionin enemmistöpäätöksen vaikutuksia Eurooppa-keskeisesti, vaikka tämänkaltaisten päätösten vaikutukset pitäisi arvioida laajemmassa globaalissa kontekstissa kuten mitä vaikutuksia Euroopan enemmistöpäätös herättää unionin ulkopuolella?

Euroopan unioni näyttää eristäneen itsensä myös valtaosasta Globaalin Idän, Globaalin Etelän ja Länsi-Aasian maista, jotka yhdessä kattavat huomattavan osan koko ihmiskuntaa. Pahin mikä tapahtui, oli se, että Euroopan unionin päättäjät eristivät itsensä omista syvistä kansanriveistään. Euroopan polarisaatio on nyt tosiasia.

Euroopan eristyminen Yhdysvalloista on Euroopalle kohtalokasta, koska esim. RUSI.n vanhemman tutkijan Justin Bronk mukaan: `Useimmat eurooppalaiset armeijat ovat vahvasti riippuvaisia Yhdysvaltojen:

-viestintätuen,
-elektronisen sodankäynnin tuen ja
-ammusten täydennyksen suhteen missä tahansa vakavassa konfliktissa.

Yhdysvalloilla näyttää olevan Euroopan sotatarviketuonnissa muutenkin viimeinen sana sanottavanaan. Esimerkiksi saksalaisen puolustusyhtiö Hensoldtin viestintäpäällikkö Joachim Schranzhofer mainitsee, että F-35 hävittäjien `Kill Switch (tappokytkin) on enemmän kuin pelkkä huhu`.

Puolustusanalyytikko Richard Aboulafia huomautti, että `vaikka tappokytkimen olemassaoloa ei ole koskaan vahvistettu – jos oletat, että on olemassa jotain, joka voidaan tehdä pienellä ohjelmistokoodilla, se on olemassa`. Yhdysvallat voisi estää esimerkiksi Berliiniin tai Suomeen toimitettavat F-35-hävittäjät toimimasta kriisin sattuessa.

Edelliset Joachim Schranzhoferin ja Richard Aboulafiain argumentit on yritetty kiistää, koska ei haluta näyttää tyhmiltä. Artikkelissa ei mainittu erästä ratkaisevaa seikkaa: Pelkkä tavarantoimittajan ilmoitus F35-hävittäjien viimeisistä ohjelmistopäivityksistä riittäisi tekemään hävittäjät siipirikoiksi.

F35-rynnäkköhävittäjät, jotka ovat yhteensovitettu ydinkärkikuormalle, ovat täynnä Pentagon-valvottua hienomekaniikkaa samaan tapaan kuin Elon Muskin Teslat, jotka kuvaavat ja tallentavat kaiken missä ikinä liikkuvat – upeita vakoilurobotteja.

Artikkelissa ei tuoda esille F35-hävittäjien riippuvuutta huoltovarmuudesta. F35-hävittäjien jatkuva huolto (lentoaika/huolto/h) tarvitsee rautaista ammattiosaamista, johon eurooppalaiset tuskin pystyvät ilman varmuutta esim. varaosien saatavuudesta. F35-hävittäjät on hankittu pahimpaan mahdolliseen saumaan, koska vanhan maailman ja uuden maailman rakkauteen näyttää tulleen kupru.

Pentagon-ohjattuja hävittäjiä on myyty yli 1100 kappaletta etupäässä yhdysvaltalaisille liittolaisille mukaan lukien Suomi, joka hankki 64 kappaletta mainittua Lockheed Martin F-35A Lighting II jatkuvaa huoltoa tarvitsevia ilma-aluksia, jotka eivät sovellu muuhun kuin rynnäkkö operaatioihin.

Muistissa lienee vuoden 2001 911 WTC-tapahtuma, jolloin kauko-ohjatut matkustajalentokoneet ohjattiin kaksoistorneihin, joten ns. `tappokytkin` tai huoltovarmuus ei olisikaan F35-hävittäjien se suurin ongelma, vaan niiden mahdollinen kauko-ohjattavuus.

Tulee mieleen taannoinen tapahtuma, jolloin israelilaiset liikemiehet onnistuivat myymään arabeille valmiiksi miinoitettuja siltoja.

`Yhdysvaltain toimittamat saksalaiset suihkukoneet vaarassa joutua Trumpin `tappokytkimeen` – Bild`.
https://www.rt.com/news/613935-f35-germany-jets-kill-switch-trump/

Kuvassa: F-35 fighter jet-ilma-alus.
https://mf.b37mrtl.ru/files/2025.03/l/67cd738e203027730f7555af.jpg

Euroopassa aloitettiin sekä ensimmäinen että toinen maailmansota. Juuri nyt Eurooppa on varustautumassa kolmanteen maailmansotaan, vieläpä samalla kaavalla kuin aikaisempiin.

Imperialistiselle/kolonialistiselle Euroopan veriselle historialle ei löydy vertaa mistään muusta maanosasta. Väkivaltaisen ja tuhoisan siirtomaahistoriansa aikana Eurooppa onnistui sydämistyttämään suurimman osan Globaalin Etelän, Globaalin Idän ja Länsi-Aasian kansoista.

Liberaalien vasemmistohullujen eurooppalainen lehdistö on jatkanut psykoottisia perinteitään suoltamalla vuosikymmeniä (24/7/365) täyttä paskaa – häväistys- ja vihakirjoituksia lukuisia kansoja kuten Venäjää, Kiinaa, Pohjois-Koreaa, Irania, Irakia, Syyriaa, Libyaa, Jemeniä jne. jne. jne. kohtaan.

Kansat sekä Euroopan sisä- että ulkopuolella ovat varuillaan Euroopan utopistisen 800-miljardin militarisoitumishankkeen tähden:

-Eurooppa on rohjennut käyttää etupiiriään Kiovaa Avattarenaan, aloittaessaan 17.2.2022- alkaen raivoisan ja väkivaltaisen provosoimattoman sodan Venäjää vastaan.
-Euroopan unioni tulee ulosmittaamaan suuria summia yksityiseltä sektorilta jäädytettäviä varoja (eläkekassat, yksityiset säästöt yms.) hyökkäysaikeittensa varmistamiseen.
-Mikäli Eurooppa voittaisi Ukrainassa tai saisi edes win-winin -aikaiseksi – mihin maahan Eurooppa hyökkäisi seuraavaksi? Tämä herättää pelkoa monissa kansoissa!

Yksikään Euroopan unionin ulkopuolinen kansa ei ole enää turvassa Euroopalta. Euroopalla on pitkät sukupolvelta toiselle siirtyneet väkivaltaiset traditiot. Eurooppalainen sydän on kova, eikä se sula ennen kuin +4000 asteessa. Tämän takia allekirjoittanut kuuluu Sergei Karaganovin `raittiusseuraan`.

Eurooppalaiset pyrkivät kuittaamaan provosoimansa Ukrainan konfliktin `rauhaan voimalla` hankkeella, joka selkokielellä tarkoittaa sionistista yritystä pitkittää Moskova/Kiova konfliktia. Euroopan tiivistyvä integraatio ei ennusta hyvää yhdellekään sen ulkopuoliselle kansalle, koska voitto ei näytä olevan sen ensimmäinen prioriteetti, vaan sota sinänsä.

Vanhan maailman ryöstö- ja hävitysretket uuteen maailmaan ja sitä seuranneet Etelä- ja Pohjois-Amerikan alkuperäisväestöjen joukkotuhonnat ja mustien orjakuljetukset ovat kammottava luku eurooppalaista historiaa. Aseistamalla Ukrainaa ja vaikenemalla sekä palestiinalaisten että syyrialaisten siviilien joukkotuhonnasta, Eurooppa jatkaa kansanmurhaperinnettään. Eurooppa on kykenemätön pysähtymään, ellei sitä pysäytetä.

Naton väkivaltaiset interventiot puhukoot puolestaan: (Ankkurikaarti) Kuwait-Irak 1990, (Ace Guard) Kuwait-Irak 1991, (Operaatio Joint Guard) Bosnia ja Hertsegovina 1992, (Operaatio Liittoutuneiden joukot) Kosovo-Montenegro-Serbia 1999, (Afganistanin sota) Afganistan 2003, (Naton koulutusoperaatio) – Irak, Irak 2004, (Operaatio Ocean Shield) Somalia 2009, sotilaallinen väliintulo Libyassa 2011 ja kauttasota Ukrainassa vuodesta 2014 alkaen.

Eurooppalaisissa Nato-sodissa on kuollut miljoonittain useiden eri maiden siviilejä. Eurooppa on jatkanut patologista kansoja tuhoavaa väkivaltaperinnettään esimerkiksi Ukrainassa jo vuodesta 2014 lähtien, jossa konfliktissa on arvioiden mukaan tapettu noin miljoona ukrainalaista ja venäläistä sekä sotilas- että siviilihenkilöä. Tämä ei näytä riittävän heille.

Euroopan unioni lähestyy vaihetta, jolloin se muistuttaa kuvitteellista Viktor Frankensteinin paloista (eri maista) kokoamaa hirviötä. Ihmetellä täytyy mitä kaikkea tämä hullu on pystynyt tekemään jo hajalla ollessaan. Mutta voi sitä päivää, kun tämä hullu on saavuttanut täyden integraation ja pääsee estoitta riehumaan kansojen sekaan.

Juuri tämän takia sekä Ukraina että Eurooppa on ohitettava Ukrainan rauhankonferenssista. Syy heidän ulostamiseksi on ilmeinen: Venäjä ja Yhdysvallat ja monet muut maat ovat ehdottaneet kestävää rauhaa, mutta Ukraina ja Eurooppa haluavat sionistien masinoimaa kestävää sotaa.

Eurooppa kokoaa kollektiivista sotakassaa aloittaakseen suursodan Avattarensa Ukrainan kautta. Traditioidensa velvoittamina he varastavat ulkopuolisilta kansoilta (ja pian omiltaan – yksityiset säästöt) kaiken mikä vain on löysästi kiinni. He ovat jäädyttäneet venäläistä kansallisomaisuutta yli 300 miljardin edestä ja ovat käyttämässä jäädyttämiään venäläisiä varoja sotakassana Venäjää itseään vastaan.

Kaikista varoitusmerkeistä huolimatta Saudi-Arabia, Yhdistyneet Arabiemiraatit ja Quatar ovat sijoittamassa/investoimassa Eurooppaan. Vain aika näyttää jäädyttääkö Eurooppa unioni myös heidän sijoituksensa ja investointinsa. Miten käy esim. Intian miljardiluokan sijoituksien Eurooppaan?

Euroopan unioni tulee ajautumaan vääjäämättä ympärysvaltojen asettamaan Euraasian niemimaan kauppasaartoon – taloudelliseen sulkuun, sen kaikilta ilmansuunnilta. Yhdysvallat on edelläkävijä tässä kehityksessä, jonka esimerkkiä globaalin maailman kansat tulevat seuraamaan – oman turvallisuutensa tähden.

Vanha maailma ei ole kaihtanut käydä sotaa uutta maailmaa vastan. Esimerkiksi vuoden 1814 brittiläisen armeijan marssi Washingtoniin oli tuhoisa episodi Yhdysvaltain historiassa. Tuolloin brittiläiset joukot polttivat Washingtonin ja samalla Valkoisen talon perustuksiaan myöten (`White House Down`).

Washingtonin polttaminen elokuussa 1814.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f2/Burning_of_Washington_1814.jpg
Valkoinen talo palaa.
https://www.usatoday.com/gcdn/authoring/authoring-images/2024/08/23/USAT/74919341007-5720.jpg?crop=2999,1687,x0,y207&width=2999&height=1687&format=pjpg&auto=webp

Seuraavassa luettelo Brittiläisen Amerikan jatkuvista konflikteista.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_conflicts_in_British_America

Venäjän/Ukrainan konflikti olisi päättynyt, päättyisi tai tulisi päättymään yhdessä ainoassa viikossa ilman Euroopan unionin Kiovan sponsorointia. Mutta Euroopalle on tulossa ultimaatumi yllättävältä taholta – Yhdysvalloista. Euroopan suhde Yhdysvaltoihin tulee jäätymään progressiivisesti, kunnes se päättyy mahdolliseen sotaan. Merkkejä tästä kehityksestä on olemassa:

-Nord Stream putkiston sabotaasi,
-Itämeren merenalaisten kaapeleiden vaurioittaminen,
-tulevat Itämeren kaapeleiden vaurioittamiset,
-Grönlannin tulehtuva kysymys,
-Yhdysvaltain kauppataseen alijäämä,
-yhdysvaltalaisten joukkojen asteittainen vetäytyminen Euroopasta,
-Naton hallittu alasajo (huolimatta kongressin säätämästä laista),
-Yhdysvaltojen vetäytyminen YK.sta,
-Britannia valinnan paikalle – joko Vanha maailma tai Uusi maailma,
-asteittain kiihtyvä tullisota,
-sanktiot (pakotteet) Euroopan maille (varjolaivasto),
-Yhdysvaltain asettama ultimaatumi,
-varsinainen sodankäynti.

Unionien väliset konfliktit ovat nähtävissä, vaikka unionit ovat vasta muotoutumassa, koska ilman unionien välistä rajankäyntiä `neljäs valtakunta` ei rakennu. Erityisesti rajankäynti tullaan näkemään Globaalin Etelän maissa. Pohjois-Amerikan unioni ja Euroopan unioni tulevat kokemaan eriytymisen, koska ne leikataan `kirurgisesti` irti toinen toisestaan kuin siamilaiset kaksoset.

Vain vähän aikaa leidit `Europe` ja `Statue of Liberty` ovat vielä epäterveesti kiinni toisissaan.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5d/Daisyviolet.jpg

Opportunistiset Yhdistyneet kuningaskunnat (Britannia) joutuu valinnan paikalle (USA vai EU) samoin kuin Turkiye (BRICS vai EU) tai Unkari (BRICS vai EU) tai Ukraina (EAEU vai EU) jne. Yhdenkään maan yksittäinen itsehallintoalue (kuten ns. `Ahvenanmaan malli`) ei toteudu NWO.ssa (uudessa maailmanjärjestyksessä).

Elämme parhaillaan aikakautta, jolloin: `Kansa (εθνος = ethnos = etninen ryhmä) nousee kansaa vastaan (επι = epi = yli, päälle, poikki, vastaan) ja valtakunta (βασιλεια = basileia = kuninkaallinen valta) valtakuntaa vastaan` (Mar 13:8). Kaaos äityy globaalisti ja todella rumaksi.

Edellä (Mar 13:8) kuvatut `valtakunnat` ovat luonteeltaan Yhdistyneitä kuningaskuntia muistuttavia unioneita (valtioklustereita), joita globaalin maailman universaalissa uusjaossa muodostuu kymmenen (DWO = Dekapolar World Order = kymmennapainen maailmanjärjestys).

DWO-järjestys tunnetaan paremmin nimellä: `neljäs valtakunta` (Dan 2:40), joka on muodoltaan `hajanainen (פלג = pelag = jaettu) valtakunta` (Dan 2:41). Se on oleva yhdessä mutta erillään, erillään mutta yhdessä, koska Globaali maailma yhdistyy jakautumalla.

Yhdysvaltain ja Euroopan välinen kuilu syvenee syvenemistään kunnas he ovat selvästi omaa strategista autonomiaansa harjoittavia erillisiä toimijoita.

Eurooppa menetti missionsa Ukrainassa olla muiden MWO > DWO -unionien sabluuna. Euroopan missio siirtyi Venäjän federaation presidentti Vladimir Putinille. Jatkossa ei ole maata eikä kansaa, joka ei hyväksyisi monipolaarista maailmanjärjestystä. Jopa Amerikan Yhdysvallat luopuu askel kerrallaan kansainvälisiin sääntöihin perustuvasta yksinapaisesta UWO (Unipolar World Order) maailmanjärjestyksestä.

Seuraavassa Kiovalle esitettyjä vaihtoehtoisia sudenkuoppia. Kaikki ne johtavat Casus Bell tilanteeseen:

-tulitauko eli välirauha,
-Natoon liittyminen,
-Natoon liittyminen ilman virallista puolustusliiton jäsenyyttä (Meloni),
-Euroopan unionin jäsenmaaksi,
-jako rajanaapurien kesken valvontavyöhykkeisiin,
-jako länsimaiden valvomiin miehitysvyöhykkeisiin,
-Ahvenanmaan mallin toteuttaminen,
-eurooppalaiset (Naton) rauhanturvajoukot Ukrainaan,
-YK rauhanturvajoukot Ukrainaan,
-Neutraalien maiden rauhanturvajoukot Ukrainaan,

Ainoastaan venäläiset rauhanturvajoukot Ukrainaan vahvistettuna valvontakomissiolla Kiovassa lopettaisivat verenvuodatuksen ja mahdollistaisivat kestävän rauhan, jonka jälkeen Kiovan hirmuhallinto ja Euroopan johtavat poliitikot saatetaan `Nyrnberg/Tokioon` vastaamaan sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Länsimaiden keskustelut Ukrainalle annettavista turvatakuista ovat turvatakuukeskustelun väärinkäyttöä. Turvatakuut Ukrainalle menisivät väärään osoitteeseen, koska turvatakuut kuuluisivat Venäjälle. Lähihistoriassa on olemassa useita esimerkkejä turvatakuiden toimimattomuudesta:

-Brittiläinen pääministeri Neville Chamberlain (1869 – 1940) julisti `rauha meidän aikanamme` (`kestävä rauha`) heiluttaen julkisesti vuonna 1938 Saksassa allekirjoitettua `turvatakuu` proposkaa.
https://www.sundaypost.com/wp-content/uploads/sites/13/2018/09/5baf82d5f3228-e1538230735554.jpg
-Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939, jolloin Puola joutui yksin sotaan Britannian ja Ranskan turvallisuustakuista ja sodanjulistuksesta huolimatta.
-Vietnam sai turvatakuut ja ajautui sotaan, jota käytiin 1955-1975 vuosivälillä.
-jne. jne. jne.

Turvatakuut ja tulitauko Kiovan kabinetille olisivat sekä omiin että venäläisiin siviileihin kohdistuvien terrori-iskujen hyväksymistä ja toimisivat yllykkeenä Kiovan varustautumiseen ja jatkosotaan. Ensinnäkin:

-kuka tai mikä taho laatisi turvatakuut Kiovan tapauksessa?
-mitä turvatakuut pitäisivät sisällään??
-kahdenväliset tai `halukkaiden maiden` turvatakuut – rauhanturvajoukkoja paikalle?
-kuka takaisi turvatakuut?
-Länsi-Saksan malli?
-turvallisuussitoumukset eivät ole turvatakuita!
-turvatakuiden todistettu toimimattomuus!

Ilman valvontaa Ukraina ajautuu sisäiseen kaaokseen – veriseen sisällissotaan.

Euroopan unioni on estänyt toistuvasti Moskovan, Washingtonin, Pekingin, Ankaran jne. rauhanaloitteita – jopa toistuvilla rauhanpetoksilla. Sotaan ryhtyminen tehdään nyt provokatiivisesti: Kun muut tahot pyrkivät kestävään rauhaan Ukrainassa, Euroopan `halukkaat maat` pyrkivät sotaan (aiheuttamaan Venäjälle strateginen tappio – onnea yrittämälle).

`Pelasta (חסך = chasak = pidättele, estä) ne (נצל = natsal = pääse eroon niistä), joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle (הרג = hereg = tapettaviksi, tuhottaviksi, teurastettaviksi) hoippuvat` (Sananl 24:11).

`Tulevaisuuden turvaaminen`, Lontoon huippukokous osanottajat 2.3.2025.
https://akm-img-a-in.tosshub.com/indiatoday/images/story/202503/london-summit-022648937-1×1.jpg?VersionId=VhB4YYkwJ0Y1Cj8opXbEYcIDk2zIDWBm

`EU:n johtajat ovat nyt maailmanlaajuinen uhka` (Timofey Bordachev, Valdai Club).
https://www.rt.com/news/613949-eus-leadership-is-now-global-threat/

Alexander Newsky

(4)

(2)

Vastaa

Ennen Krimin palauttamista oikealle osapuolelle jenkit yrittivät hivuttautua Krimille ”osallisumalla” tarjoamalla remontointia ilmavoimien hallintorakennuksille, mutta epäonnistuivat. Tällä tapaa ne olisi pikku hiljaa saaneet tuotua omaa kalusto sinne. Ukrainan eliitti keskittyi rosvoamaan kansan omaisuutta eikä heitä kiinnostanut ns. Ukrainan asiat, mikä tietysti oli positiivista Krimin kannalta.

(3)

(1)

Vastaa

EUROOPAN UNIONI – YKSINAPAISEN MAAILMANJÄRJESTYKSEN PERILLINEN

MAAILMANRAUHAN HÄIRIKÖT – ANTONIO COSTA, URSULA VON DER LEYEN JA KAJA KALLAS

EUROOPPA VALMISTAUTUU SUORAAN SOTAAN VENÄJÄN KANSSA

Yhdysvallat on etääntynyt sääntöihin perustuvasta yksinapaisesta maailmanjärjestyksestä (UWO = Unipolar World Order) ja pyrkii sovittamaan imperiuminsa moninapaiseen (MWO = Multipolar World Order) kansainväliseen oikeuteen perustuvaan maailmanjärjestykseen.

Sen sijaan Euroopan unioni näyttää yrittävän täyttää valtatyhjiön ja sovittavan kansainvälisiin sääntöihin perustuvan yksinapaisen maailmanjärjestyksen manttelin kapeille linnunluisille hartioilleen. He pyrkivät päättämään suvereenien kansojen kuten Ukrainan asioista – sodasta ja rauhasta.

Euroopan unionin johtavat poliitikot ovat vaarallisella tiellä, koska he eivät ole luopuneet ukrainalaisten, venäläisten ja sopimustaistelijoiden verenvuodatuksesta pisarankaan vertaa, vaikka heidän myötävaikutuksellaan uhrimäärän on laskettu ylittäneen miljoonan.

Tukiessaan Venäjä/Ukraina konfliktia Euroopan unionin jäsenmaat ovat aiheuttaneet mittavia ja korvaamattomia ympäristötuhoja ei ainoastaan Ukrainassa vaan myöskin Venäjän alueella ja Euroopassa. Sodan aiheuttamat ympäristövahingot voivat kestää vuosisatoja.

Seuraavassa vain muutamia Euroopan unionin jatkuvien sotatoimien aiheuttamia ympäristötuhoja Ukrainassa:

-Jokainen räjähdys vapauttaa ympäristöön myrkyllisten aineiden, kuten lyijyn, elohopean ja köyhdytetyn uraanin, hiukkasia,
-Taistelut voimakkaasti teollistuneilla alueilla voivat johtaa teknologisiin katastrofeihin, kuten rikastushiekan ja polttoaineen vuotamiseen, jotka myrkyttävät laajoja alueita paitsi Ukrainassa myös Euroopassa ja Venäjällä,
-Raskasmetallit ja kemikaalit voivat tunkeutua pohjavesiin ja myrkyttää vesilähteitä tappaen elämää vesistöissä.
-Siviili-infrastruktuurin tuhoutuminen on jo jättänyt yli neljä miljoonaa ihmistä ilman puhdasta juomavettä,
-Joillakin sotilaallisten konfliktien alueilla maaperä ei enää sovellu maatalouteen, koska kasvit imevät ja keräävät epäpuhtauksia,
-Sota lisää merkittävästi ydinonnettomuuksien riskiä,
-Taistelut ja pommitukset pilaavat hedelmällisen maaperän pitkäksi aikaa,
-Patojen tuhoutuminen aiheuttaa laajojen alueiden rappeutumista sekä maaperän ja veden saastumista,
-Tuhoutuneet ja hylätyt ajoneuvot saastuttavat vettä vuotavilla polttoaineilla ja voiteluaineilla.

Euroopan unionin aiheuttamat ympäristötuhot Ukrainassa tulevat unionille kalliiksi. Kansainvälisen yhteisön on velvoitettava Euroopan unioni korvaamaan aiheuttamansa ympäristötuhot Ukrainassa. Ympäristötuhojen aiheuttamien kulujen lisäksi Ukrainan jälleenrakentamisen aiheuttamat kuuluvat Euroopan unionin korvattaviksi.

Euroopan unionin aikoma 800 miljardia euron puolustusbudjetti on ohjattava Ukrainalle aiheutettujen vahinkojen korvausrahastoon. Tietenkään he eivät suostu korvausvastuuseen vapaaehtoisesti, mutta heidät on pakotettava siihen.

Italialaisen La Rebubblican haastattelussa mm. Yhdysvaltain hallituksen tiedusteluanalyytikkona toiminut Fiona Hill jakoi seuraavan havainnon:

`Ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeen syntynyt turvallisuusjärjestelmä on nyt päättynyt. Eurooppaa uhkaavat nyt yhdessä Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina. Tämä on eurooppalainen sota ja Euroopan turvallisuus on vaakalaudalla, mutta eurooppalaiset on suljettu pois neuvotteluista`.

`Eurooppalaiset on suljettu pois (Ukrainan rauhan) neuvotteluista`, koska heidän johtavat poliitikkonsa (kuten Costa/Leyen/Kallas) eivät hyväksy kestävää rauhaa. He hyväksyvät ainoastaan pitkitetyn sodan, koska he eivät ole luopuneet tavoitteistaan aiheuttaa Venäjälle strateginen tappio.

Seuraavat `ihmiseläimet` kuten:

-Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa,
-Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja
-unionin ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas

ovat aikeissa muodostaa uudenlaisen koalition aiheuttaakseen Venäjälle strateginen tappio ja laukaistakseen käyntiin kolmas maailmansota. Laajemman koalition ehdotus asetettiin heti sen jälkeen kun heidän hysteerisistä `hätäkokouksistaan` tuli toinen toisensa perään pannukakkuja.

Viime perjantaina käymässään videoneuvottelussa Costa/Leyen/Kallas ovat aikeissa rekrytoida uuteen Venäjä-vastaiseen koalitioon:

-Islannin pääministerin Kristrún Frostadóttirin,
-Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren,
-Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin,
-Britannian pääministerin Keir Starmerin ja lisäksi ainakin seuraavat maat:
-Australia,
-Kanada,
-Uusi-Seelanti ja
-Japani,

joiden viimemainittujen maiden kanssa Euroopan unionin johto neuvottelee myöhemmin.

Euroopan sotapsykoosissa oleva unioni vaarantaa maailmanrauhan, johon kansainvälisen yhteisön on vastattava pontevasti. Euraasian niemimaa toimijat on asetettava myymis- ja hukkaamiskieltoon (toisilta varastamiensa kansallisomaisuuksien tähden) sekä Euroopan niemimaan käsittävään kauppasaartoon.

Omalta osaltaan Venäjän federaatio olisi Euroopan sotatalouksien alasajossa ratkaisevassa asemassa keskeyttämällä kaiken energian viennin Eurooppaan, myös kolmansien maiden kautta sekä varjolaivaston kuljetukset, koska Eurooppa kasvattaa sotakassaansa (kuten myös Turkiye) Venäjältä saamallaan hyödyllä Venäjää vastaan.

Ei ole oikein, että Venäjän federaatio tukee enää millään tavalla Euroopan unionin destruktiivisia aikeita kuten aloittaa kolmas maailmansota! Tämän pitäisi olla, ei ainoastaan Venäjän, vaan myös kaikkien kansojen yhteinen asia asettaa Euroopan unioni toteuttamaan omaa kutsumustaan olla 1/10 unioni unionien joukossa.

Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen yhteisellä esimerkillä Euroopan unionin eristämistä tulevat tukemaan mielihalusta myös suurimmaksi osaksi Itä-Aasian, Kaakkois-Aasian, Etelä-Aasian, Länsi-Aasian ja Globaalin-Etelän maat. Euroopan unionin jäsenmaiden syvät kansanrivit eivät luota enää omiin johtajiinsa, joten hekin liittyvät mielihalusta universaaliin rauhankaaderiin.

Euroopan unioni on vain 1/10 osa tulevasta globaalista alueelliseen uusjakoon perustuvasta kymmennapaisesta (DWO = Dekapolar World Order) maailmanjärjestyksestä. Euroopan unionin ei voi antaa sanella loppujen 9/10 suvereenien maiden kohtaloa.

Euraasian niemimaan väkivaltainen historia lienee kaikkien kansojen geenimuistissa:

-Imperialismin ja kolonialismin aika,
-Ryöstö- ja hävitysretket uuteen maailmaan,
-Alkuperäiskansojen etniset puhdistukset,
-Orjakuljetuksen uuteen maailmaan,
-Laillistettu merirosvous,
-Washingtonin Valkoisen Talon tuhopoltto,
-Ensimmäinen maailmansota,
-Toinen maailmansota,
-Nato-sodat,
-Ukrainan käyttö avattarena Venäjää vastaan,
-suvereenien kansojen kansallisomaisuuksien jäädytykset,
-sanktiot (pakotteet) eri kansoille,
jne. jne. jne.

`Voiko etiopialainen muuttaa ihonsa ja pantteri pilkkunsa? Yhtä vähän te voitte tehdä hyvää, te pahantekoon tottuneet` (Jer 13:23).

Mytologian Europe on väkivallasta ja moraalittomuudesta juopunut sairas ja raihnainen vanha nainen, jonka turmiolliset opit on rajoitettava sen omille alueilleen, koska se ei pyri luopumaan niistä. Europen ei pidä sallia levittää mielisairaita haureuksiaan muihin terveisiin kansoihin kuten:

-Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria (kulttuurimarxismi).
https://plato.stanford.edu/entries/critical-theory/
Monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus (DEI).
https://en.wikipedia.org/wiki/Diversity,_equity,_and_inclusion
Kriittinen rotuteoria.
https://en.wikipedia.org/wiki/Critical_race_theory
Institutionaalinen rasismi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Institutional_racism
Sateenkaarikapitalismi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Rainbow_capitalism
Queer-anarkismi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Queer_anarchism
LGBTQ.
https://en.wikipedia.org/wiki/LGBTQ
Woke.
https://simple.wikipedia.org/wiki/Woke
jne. jne. jne.

Tiekartta uuteen maailmanjärjestykseen: Tapahtumat etenevät progressiivisesti tässä järjestyksessä:

-Vanha maailmanjärjestys (OWO = Old World Order) voimassa kunnes >
-`Kylmän sodan` (1947-1991) aikainen kaksinapainen maailmanjärjestys (BWO = Bipolar World Order) päättyi glasnostin (avoimuuden), perestroikan (uudelleenjärjestelyn) ja jatkuvuuden hengessä >
-Varsovan liitto oli voimassa 1955-1991 vuosivälillä, mutta vuonna 1949 perustettu hallitusten välinen kansainvälinen liitto NATO jäi voimaan >
-Vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeista katsotaan alkaneen moninapainen kansainväliseen oikeuteen perustuva maailmanjärjestys (MWO = Multipolar World Order), joka syrjäyttää yksinapaisen kansainvälisiin sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen (UWO = Unipolar World Order) >
-Yhdysvallat luopuu UWO-järjestyksestä ja alkaa orientoitua MWO-järjestykseen >
-2025 Pohjois-Atlantin liitto (NATO) menettää merkityksensä sen perinteisessä mielessä >
-Moninapaisesta maailmanjärjestyksestä (MWO = Multipolar World Order) kehittyy globaalin maailman alueelliseen uusjakoon perustuva kymmennapainen maailmanjärjestys DWO (Dekapolar World Order) >
-Digitaalinen valuutta ja digitaalinen identiteetti sulautuvat yhteen >
-Kymmennapaisen maailmanjärjestyksen DWO (Dekapolar World Order) toimijat jäädyttävät (ja takavarikoivat) kaiken vanhan maailmanjärjestyksen (OWO = Old World Order) aikaisen yksityisen finanssisektorin omaisuuden (jolloin: `Ette omista mitään ja olette onnellisia`, toteutuu heidän itsensä kohdalla), joka on häirinnyt kauan aikaa maailmanrauhaa ja maailmankaupan balanssia >
-Yksityisen rahavallan aika päättyy >
-Poliitikkojen vallan aika alkaa >
-Tieteeseen perustuva (Artificial intelligence – AI, transhumanismi (> posthumanismi), neljäs teollinen vallankumous) uusi maailmanuskonto NWR (New World Religion) lyö itsensä läpi kaikilla mantereilla ja kaikilla kielillä >
-NWR (New World Religion) manifestoi uuden maailmanhallituksen NWG (New World Government) >
-Universalismin aikakausi alkaa >
-Tämä oli globalistien päämäärä – uusi maailmanjärjestys NWO (New World Order), vaikka hankkeen perimmäinen tarkoitus olikin heidän silmiltään kätketty.

SUOMI OSIO:

Suomi on suuressa vaarassa! Suomi luopui puolueettomuudestaan ja menetti samalla neuvotteluasemansa. Euroopan unionissa Suomi tunnetaan pohjoisen Euroopan Venäjän vastaisen koillisrajan (yli 1300 km) etulinjan maana. Suomelle sotilaallinen uhka ei tule Venäjältä, Yhdysvalloista eikä Kiinasta.

Suomelle uhkan muodostavat Euroopan unionin takalinjan maat kuten Britannia, Ranska ja Saksa, jotka ovat aikeissa eristää Suomi muista jäsenvaltioista tekemällä siitä jos mahdollista proxy-sodan vyöhykkeen oman turvallisuutensa takia.

Suomen tuhoamisen neljä vaihetta (1.-4.):

1. Suomettumisen (finlandisoitumisen) vaihe, jolloin Suomi luovi länsimaiden aiheuttamassa levottomassa poliittisessa tilanteessa yrittäen brassailla mitätöntä olemassaoloaan myötäilemällä vahvempia länsimaita – pitäen näitä, ihme kyllä, liittolaisinaan.
2. Tukholma oireyhtymä (Tukholma-syndrooma) -vaihe, jossa sotilasvallankaappauksen (Nato/DCA) kokeneelle Suomelle kehittyi myötämielinen suhtautuminen länsimaisiin kaappaajiinsa. Oireyhtymän vaikutuksesta Suomi on puolustanut irrationaalisesti kaappaajiaan.
3. Ukraina oireyhtymä -vaihe, jossa Suomi osallistuu länsimaisten kaappaajiensa kanssa rikolliseen toimintaan lähettämällä Kiovalle aina vain uutta puolustusmateriaalitukea, humanitaarista apua, kehitysyhteistyötukea, ja materiaaliapua EU.n pelastuspalvelumekanismin kautta (yhteissumma vuodesta 2022 alkaen jo yli 3,2 miljardia).
4. Snuff-vaihe, jolloin Euroopan unionin takalinjan kansat uhraavat Suomen etulinjan kansan koko maailman seuratessa vastaanottimistaan henkeään pidätellen verisiä suoria lähetyksiä, kun poikiamme ja tyttäriämme tapetaan. Tämän kaltainen uutisointi ja kuvamateriaali ovat varsin tuottoisia mediataloille.

Suomen johtavien poliitikkojen hämmentyneistä ilmeistä ja käytöksestä voidaan päätellä, vaikka he eivät sitä tunnusta, että he ovat tehneet hyvin vakavan poliittisen virhearvion (alkaen Sauli Niinistöstä) kansakuntaamme kohtaan, joka voi johtaa heidän naiiviutensa takia lukemattomien suomalaisten sekä siviili- että sotilashenkilöiden kuolemaan.

Luonnollisesti Suomen johtavat poliitikot eivät tunnusta poliittista virhearviotaan, vaan kiihdyttävät entisestään valtavirtamediassa suomalaisten sotapsykoosia etäännyttääkseen oman osuutensa tapahtumien kulussa ja saadakseen aikaan kollektiivisen syyllisyyden (äänestykset, gallupit, asiantuntijat jne.).

Suomen geopoliittinen ja -strateginen sijainti maailmankartalla asettaa Euroopan unionin takalinjan jäsenmaat heikentyneeseen sotilaspoliittiseen asemaan. Suomen olemassaolo Euroopan unionin jäsenmaana luo uhkan koko muulle Euroopalle. Euroopalle muodostuva uhka korostuu suomalaisten johtavien poliitikkojen sotainnon takia.

Euroopan unionin, Naton tai DCA-jäsenyys ei ole turvatakuu Suomelle. Päinvastoin. Jos Suomi joutuisi itsevalitun hyökkäyksen kohteeksi Lissabonin sopimuksen artikla 42.7, aivan samalla tavalla kuin Naton 5. artikla, eivät velvoittaisi muita sopimusmaita puolustamaan Suomea aseellisesti. Tilanteessa kävisi samalla tavalla kuin Ukrainalle – miljoonan uhrin jälkeen – paljon kiitoksia kun puolustitte Eurooppalaista demokratiaa.

Suomi ei joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, mikäli tämä päätös riippuisi Venäjästä. Ikävä kyllä päätös ei riipu Venäjästä, vaan Euroopan unionin takalinjan jäsenmaista. Konfliktin mahdollisesti sattuessa jokainen Euroopan unionin jäsenvaltio, joka vain sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, ajaisi ainoastaan oman kansansa etua – vetäytymällä parhaan kykynsä mukaan konfliktin ulkopuolelle.

Euroopan unionin johtavat poliitikot ovat asettaneet Suomelle eksistentiaalisen uhkan. Sekä idän että lännen analyytikot ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että Suomenniemi olisi järjestyksessään ensimmäinen iskukohde mahdollisen Ukrainan konfliktin eskalaatiossa.

Suomen tasavallan presidentin Alexander Stubbin ulkopoliittinen linjaus oli/on `arvopohjainen realismi`. Se oli sovitettu Yhdysvaltain edustamaan kansainvälisiin sääntöihin perustuvaan yksinapaiseen maailmanjärjestykseen.

Kun Yhdysvallat aloitti vetäytymisensä yksinapaisesta kansainvälisiin sääntöihin perustuvasta maailmanjärjestyksestä, Suomen ulkopoliittisesta White House-yhteensovitettu linjaus (`arvopohjainen realismi`) viileni kertaheitolla ja siitä tuli luonteeltaan kuin `parveke ilman taloa`. Talonväki sulki oven ja Suomineito jäi parvekkeelle pakkaseen.

https://i.ytimg.com/vi/feJG-sBAjNQ/hq720.jpg?sqp=-oaymwEhCK4FEIIDSFryq4qpAxMIARUAAAAAGAElAADIQj0AgKJD&rs=AOn4CLA4hM1qqkjLzWqwHjWZFRBEXE_oog

Yöpakkaset eli yöpakkaskriisi oli Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa syksyllä 1958 ilmennyt kriisi. Nimen kriisille antoi Nikita Hruštšov, joka julisti Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden ajautuneen `yöpakkasiin`. Tällä kertaa `yöpakkaset` koettelevat Suomen ja Yhdysvaltain suhteita. Tästä aiheesta olemme viisaampia vähän tuonnempana.

Lähihistoriasta kaikuu kenties Suomen historian `taitavimman` valtiomiehen viisaus: `Tarttis tehdä jotakin`! (Mauno Koivisto).

Alexander Newsky

(4)

(0)

Vastaa

Jeffrey Sachs puhuu Ukrainan sodan taustoista EU:n parlamentissa

Taustaa – Itälaajentuminen

Ukrainan ja Venäjän kriisin alkusyyt

Trump – Moderni kylmä sota – Israelin lobbyn valta

Toimittajan päätelmiä

6 kommenttia

Kirjoita kommentti Peruuta vastaus

Kotimaa

Ulkomaat