(16 arviota, keskiarvo: 4,69 / 5 tähteä 5)
Ladataan... 2621 Näyttökerrat 10 Kommenttia
Kansalaiskeskustelu perustuslaista käy kiivaana median ulkopuolella
(16 arviota, keskiarvo: 4,69 / 5 tähteä 5)Ladataan...Suomen eduskunta antoi ensimmäisen siunauksensa perustuslain muutokselle.
Jostain syystä yksikään kansaedustaja tai media ei ole käsitellyt perustuslain muutosta julkisuudessa. Huolimatta siitä, että kyseessä on erittäin merkittäviä muutoksia Suomen ja suomalaisten oikeudelliseen asemaan tuova laki.
Sen sijaan kansalaistasolla keskustelu on ollut kiivasta: kuppiloissa, keskustelupalstoilla ja kahvipöydissä pohditaan perustuslain muutosesityksen HE 60/2010 vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikutelma, jonka keskustelua seuratessa saa, on että ihmiset kokevat oikeustajunsa tulleen syvästi loukatuksi.
Perustuslain muutoksen yhteydessä on median ulkopuolella käydyssä kansalaiskeskustelussa nostettu esiin seuraavia kysymyksiä:
EU-jäsenyyden lisäämistä perustuslakiin pidetään epäilyttävänä. Mielipide on sama riippumatta siitä, pitääkö EU:sta eroamisvaatimuksia realistisina tai päättöminä. Missään ei tiettävästi vaaditakaan tällaista kirjaamista.
Hallituksen ja perustuslakivaliokunnan perusteluja pidetään epäloogisina.
Perustuslain muutoesityksen perusteluissa ”Valiokunta pitää säännöstä nykyisessä tilanteessa etenkin valtiosääntöisen perustuslain täydellisyysperiaatteen kannalta perusteltuna. Säännöksen luonne on lähinnä toteava, ei oikeustilaa muuttava.”
Miksi säännöstä muutetaan, jos säännös ei muuta oikeustilaa? Moni kertoo ottaneensa yhteyttä eduskuntaan, mutta olevansa edelleen vastausta vailla. Kansanedustajat eivät vastaa.
Väistämättä seuraava päätelmä onkin, että hallitus ja perustuslakivaliokunta haluavat muuttaa oikeustilaa, mutta toivovat että tarpeeksi moni ei asiaa huomaa.
Kansalaisia mietityttää myös EU:sta eroamisen mahdollisuus. Perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain maininta Suomen EU-jäsenyydestä ei vaikuta mahdollisuuteen erota unionista. Kirjauksen jälkeenkin Suomi voi erota unionin jäsenyydestä eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä. Mutta onko eroaminen sitten enää mahdollista nopeasti, alle viiden vuoden? Voiko eduskuntaa enää hajottaa missään olosuhteissa?
Lakimuutoksiin on otettu myös pykälä 53§ suorasta demokratiasta. Arkikeskusteluissaan ihmiset kysyvätkin, mikä voisi olla Suomessa järjestettyjen kansanäänestysten merkitys tilanteessa, jossa Suomi on Euroopan Unionin osavaltio? Varsinkin, koska Euroopan Unionissa ei ole mitään mekanismia, millä kansalainen voisi asioihin vaikuttaa. Kansalaisaloitteita saa tehdä komission hyväksymistä aiheista, jonka jälkeen komisso päättää hyväksyykö vai hylkääkö aloitteen.
Pykälä 23§ esittää muutoksia perusoikeuksista poikkeusoloissa. Hyväksyttynä muutokset antavat luvan polkea kansalaisten perusoikeuksia laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana. Myös muita poliisin valtuuksia lisääviä lakiesityksiä on tehty, ja Euroopan Unionin poliisivoimien Europolin valtuudet ovat sellaiset, ettei Europolin tarvitse kunnioittaa Suomen tai minkään Euroopan Unionin jäsenvaltion lainsäädäntöä.
Pykälän 118 § viilaus nähdään kansalaisten käymässä keskustelussa haluna rajoittaa kansalaisen syyteoikeutta lakia esittänyttä virkamiestä vastaan. Eräs tulkinta pykälän merkityksestä onkin, että sen tarkoitus on varmistaa, ettei ketään saada vastuuseen esimerkiksi mahdollisessa maanpetosoikeudenkäynnissä.
Pykälä 94 § eli Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen on muotoilultaan poikkeuksellisen epämääräinen, ottaen huomioon, että kyseessä on laki: ”Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee…Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle.”
Kansalaiskeskusteluissa on noussut huolenaiheena esiin se, että pykälien 94§ ja 95§ muotoilu mahdollistaa lakiin sopimattoman epämääräisen sanavalintansa takia toimivallan siirtämisen käytännöllisesti katsoen mille tahansa kansainväliselle järjestölle tai toimielimelle. Tällaisia toimielimiä voisivat olla esimerkiksi YK, Maailmanpankki, IMF, NATO tai vaikkapa maailmanhallitus.
Keskusteluissa ihmetellään myös, miksi pykälän toiseen momenttiin lisättiin kohta toimivallan siirtämisestä Euroopan unionille. Osa keskustelijoista aprikoi, että kyseisellä lain kohdalla kumotaan puolestaan kolmannen momentin kohta, jonka mukaan valtiosäännön kansanvaltaiset perusteet menevät aina kansainvälisten velvoitteiden edelle. Näin mikään ei enää rajoittaisi toimivallan siirtämistä Euroopan unionille.
Suomen rikoslain 12 ja 13 luvun mukaan Suomen valtion itsenäisyyden vaarantaminen, sen alueen tai alueen osan luovuttaminen tai toimiminen Suomen itsenäisyyden vaarantaen on rikos.
Armeijan käyneet pohdiskelevatkin keskustelupalstoilla rikosilmoituksen tekemistä, sillä heidän arvionsa mukaan Suomen hallituksen ja eduskunnan toiminta vaarantaa Suomen edun, alueen ja suvereniteetin, jota he ovat sotilasvalalla vannoneet puolustavansa.
Perustuslain muutosesitys
- Hallitus on tehnyt esityksen Suomen perustuslain muutoksesta. Oikeusministeriö esitteli lakiesityksen eduskunnalle täysistunnossa 18. toukokuuta 2010.
- Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan, jolle ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan oli annettava omat lausuntonsa.
- Perustuslakivaliokunnan mietintö valmistui 4. helmikuuta 2011.
- 9. helmikuuta lakiesitys otettiin eduskuntaan ensimmäiseen käsittelyyn. Asiaa käsiteltiin kolmena päivänä. Eduskunta hyväksyi esityksen.
- Vaalien jälkeen kokoontuva eduskunta jatkaa lepäämään jätetyn lakiehdotuksen käsittelyä. Koska kyse on perustuslain muutoksesta, eduskunnan tulee hyväksyä se kahden kolmasosan enemmistöllä.
Suomen rikoslain 12 ja 13 luvun mukaan Suomen valtion itsenäisyyden vaarantaminen, sen alueen tai alueen osan luovuttaminen tai toimiminen Suomen itsenäisyyden vaarantaen on rikos.
Armeijan käyneet pohdiskelevatkin keskustelupalstoilla rikosilmoituksen tekemistä, sillä heidän arvionsa mukaan Suomen hallituksen ja eduskunnan toiminta vaarantaa Suomen edun, alueen ja suvereniteetin, jota he ovat sotilasvalalla vannoneet puolustavansa.
Tekstin tärkein kohta: on aika saattaa Stubb, Katainen, Lipponen, Ahtisaari ja Koivisto oikeuden eteen.
Suomen perustuslain muuttaminen tiivistelmänä
Perustuslakiuudistus (HE 60/2010) on tällä hetkellä (13.2.) menossa eduskuntakäsittelyn II-vaiheeseen. Perjantaina 11.2. eduskuntakäsittelyn I-vaiheessa äänestettiin pykälistä 1, 94, 95, 58 ja 66.
Voit katsoa täältä suoraan äänestystulokset puolueittain sekä hallituksen ja opposition osalta. Kaikki äänestyksen tulokset löydät tästä, josta näet myös miten eri kansanedustajat ovat äänestäneet. Koko lain alkuperäiset valtiopäiväasiakirjat ja edistymisen löydät Eduskunnan sivuilta. Voimassaolevan Suomen perustuslain voit lukea tästä (L 731/1999).
Lakimuutosta kohtaan on noussut suurta mielenkiintoa kansalaisten keskuudessa, esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla, sillä valtamedia eivätkä poliitikot ole suostuneet perustuslakiuudistuksen taustoja valottamaan. Näin ollen olemme tehneet tiivistelmän perustuslakiuudistuksesta, jonka voit lukea alta.
Kursivoidut otsikot ovat kirjoittajan (ylläpidon) mielipiteitä, muut suoria lainauksia lakiesityksestä.
————
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta (HE 60/2010)
Muutettavat lainkohdat
Tulevaisuudessa Suomi on Euroopan Unionin jäsen ja suomalainen voi äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa
1 §. Valtiosääntö
Pykälän loppuun lisättäisiin maininta Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa.
Pykälän 3 momentin säännöksellä on tulkinnallista merkitystä arvioitaessa sitä, milloin kansainvälinen velvoite on ristiriidassa perustuslain täysivaltaisuutta koskevien säännösten kanssa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännössä Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa on pidetty tärkeänä ja jo vakiintuneena perustuslain 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuna kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisen muotona.
Unionin jäsenyyden yleisluonteinen mainitseminen perustuslaissa toisi esiin sen erityisen merkityksen, joka jäsenyydellä Suomelle on tiiviytensä ja laaja-alaisuutensa vuoksi. Jäsenyydellä muissa kansainvälisissä yhteisöissä ei ole vastaavanlaajuisia vaikutuksia, jotka myös ulottuvat suoraan kansalaisiin. Perustuslaista kävisi nykyistä selvemmin ja yksiselitteisemmin ilmi eräs keskeisistä perustuslaissa säänneltyyn julkiseen vallankäyttöön vaikuttavista lähtökohdista.
Säännösehdotus vastaisi nykyistä perustuslain tulkintakäytäntöä, jossa Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on muodostunut jo vakiintuneeksi lähtökohdaksi. Jäsenyyden mainitseminen perustuslain kansallisia valtiosääntöisiä perusratkaisuja koskevassa luvussa merkitsisikin nykyisen tilanteen kirjaamista perustuslakiin. Säännöksellä olisi myös kiinteä yhteys kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä, irtisanomista ja voimaansaattamista koskeviin perustuslain 94 ja 95 §:ään sekä niihin ehdotettuihin toimivallan siirtoa koskeviin säännöksiin.
Lissabonin sopimus sisältää määräykset unionista eroamisesta ja siinä noudatettavasta menettelystä. Perustuslain säännös unionijäsenyydestä ei vaikuttaisi tähän menettelyyn.
Uusi laki:
”Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen.”
Tulevaisuudessa suomalainen voi äänestää EU-vaaleissa ja tehdä kansalaisaloitteita, mutta vain määrätyistä aiheista
14 §. Vaali- ja osallistumisoikeudet.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti oikeudesta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa.
Lissabonin sopimuksella muutetun Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaan unionin kansalaisella on äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla. Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvät oikeudet on siten sidottu unionin kansalaisuuteen. Unionin perussopimusten mukaan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset ovat myös Euroopan unionin kansalaisia.
53 §. Kansanäänestys ja kansalaisaloite
Kansalaisaloite olisi uusi kansalaisten vaikuttamismahdollisuus valtiollisella tasolla. Kyse olisi edustuksellista demokratiaa täydentävästä vaikuttamiskeinosta, joka tarjoaisi äänestäjille mahdollisuuden vaikuttaa suoraan poliittisen päätöksenteon asialistaan ja saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi.
Ehdotetun säännöksen mukaan vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään.
Ehdotettu allekirjoittajien määrä olisi noin 0,9 prosenttia Suomen väestöstä ja noin 1,2 prosenttia äänioikeutetuista. Perustuslaissa säädettäisiin aloiteoikeuden edellytyksistä ja aloitteen yleisestä kohdentumisesta. Oikeus aloitteen tekemiseen sidottaisiin äänioikeuteen ja Suomen kansalaisuuteen.
Aloite tehtäisiin suoraan eduskunnalle.
Perustuslaissa säädettäisiin aloiteoikeuden kohdentumisesta lainsäädäntöasioihin. Säännösehdotuksen mukaan kyse olisi oikeudesta tehdä aloite lain säätämiseksi. Muut eduskunnan toimivaltaan kuuluvat asiat jäisivät aloiteoikeuden ulkopuolelle. Tämä ei kuitenkaan asettaisi merkittäviä rajoituksia kansalaisten aloiteoikeudelle ottaen huomioon lainsäädännön alan laajuus. Aloite voisi koskea voimassa olevan lainsäädännön muuttamista tai kumoamista taikka kokonaan uuden lain säätämistä. Kansalaisaloite voisi kohdistua myös perustuslain muuttamiseen tai valtiollisen, neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä koskevan lain säätämiseen perustuslain 53 §:n 1 momentin mukaisesti. Merkittävimpiä aloiteoikeuden ulkopuolelle jääviä asiaryhmiä olisivat kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen sekä valtion talousarvioasiat.
Tulevaisuudessa ihmisen perusoikeuksista voidaan poiketa poikkeusoloissa, joiden määritelmää myös muutetaan
23 §. Perusoikeudet poikkeusoloissa.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että lainsäädäntövallan delegointi mahdollistetaan poikkeusoloissa, kuitenkin eduskunnan lainsäädäntövaltaa turvaavalla tavalla, ja että poikkeusolomääritelmää yksinkertaistetaan nykyisestä.
Pykäläehdotuksen 1 momentin mukaan perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia.
Perustuslain poikkeusolomääritelmästä poistettaisiin nykyinen määre ”vakavuudeltaan aseelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettava”, ja se korvattaisiin vaatimuksella kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen vakavuudesta. Ehdotetulla poikkeusolojen luonnehdinnalla tarkoitettaisiin edelleen samaa kuin kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa käytetyllä ”yleisen hätätilan” käsitteellä.
Ihmisoikeussopimusten hätätilakäsite voi sisältää aseellisen hyökkäyksen ohella muunkinlaisia poikkeusolotilanteita edellyttäen, että ne vakavuudeltaan uhkaavat kansankunnan elämää tai olemassaoloa. Sopimuksissa tarkoitettu hätätila voi siten myös ulottua esimerkiksi kansakunnan elämää uhkaaviin luonnonmullistuksiin, pandemioihin tai suuronnettomuuksiin.
Säännösehdotus antaisi mahdollisuuden laissa säädetyn valtuuden nojalla säätää myös valtioneuvoston asetuksella tilapäisiä poikkeuksia perusoikeuksista. Perusoikeuspoikkeuksia koskevaa asetuksenantovaltaa ei myöskään voitaisi lailla osoittaa tasavallan presidentille.
Tulevan eduskunnan toiminnan muutoksia – lisää toimivaltaa valtioneuvostolle
39 §. Asian vireilletulo eduskunnassa.
Ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimivalta antaa hallituksen esitykset eduskunnalle osoitetaan valtioneuvostolle. Vireilletuloa koskevassa yleissäännöksessä todettaisiin, että asia tulee eduskunnassa vireille valtioneuvoston antamalla hallituksen esityksellä. Päätökset hallituksen esityksen täydentämisestä ja peruuttamisesta kuuluisivat myös valtioneuvostolle. Samoin valtioneuvoston toimivalta koskisi sellaisia esityksiä, joilla annetaan eduskunnan käsiteltäväksi ehdotukset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä sekä velvoitteiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Ehdotuksella ei muutettaisi nykyistä hallituksen esitys -nimikettä. Huolimatta siitä, että vastaisuudessa valtioneuvosto antaisi esitykset eduskunnalle, esitykset säilyttäisivät edelleen perustuslaissa käytetyn ilmaisun mukaisesti nimikkeen ”hallituksen esitys”. Perustuslaissa käytetään yleisesti ilmaisua ”hallitus” silloin, kun tarkoitetaan presidenttiä ja valtioneuvostoa yhdessä.
46 §. Eduskunnalle annettavat kertomukset.
Toimivalta momentissa mainittujen kertomusten antamiseen osoitetaan valtioneuvostolle.
Nykyisen 1 momentin mukaan hallituksen tulee antaa vuosittain eduskunnalle kertomus toiminnastaan sekä niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Tämän mukaisesti hallitus antaa eduskunnalle vuosittain hallituksen toimintakertomuksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen. Tasavallan presidentti antaa nykyisin hallituksen kertomukset eduskunnalle, joten molemmat kertomukset käsitellään sekä valtioneuvoston yleisistunnossa että presidentin esittelyssä. Ehdotetun 39 §:n 1 momentin mukaan toimivalta hallituksen esitysten antamiseen siirtyisi presidentiltä valtioneuvostolle. Yhdensuuntaista tämän kanssa olisi, että valtioneuvosto presidentin sijasta antaisi eduskunnalle myös keskeiset kertomukset toiminnastaan.
Säännösehdotuksen mukaan valtioneuvoston tulisi antaa vuosittain eduskunnalle kertomus hallituksen toiminnasta. Toimintakertomus sisältäisi siten edelleen nykyiseen tapaan tietoja myös tasavallan presidentin toiminnasta. Nykyiseen hallituksen toimintakertomukseen kuuluu ulko- ja turvallisuuspoliittinen katsaus, jonka ulkoasiainministeriö valmistelee yhdessä puolustusministeriön kanssa.
Presidentin valtaoikeudet lakimuutoksen jälkeen – lisää valtaa valtioneuvostolle
58 §. Presidentin päätöksenteko.
Pykälä koskee tasavallan presidentin määrämuotoista päätöksentekoa kaikissa presidentin toimivaltaan kuuluvissa asiaryhmissä. Momentissa säädetään valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen merkityksestä presidentin päätöksenteossa.
Hallituksen esityksen antamisesta ja peruuttamisesta päätetään tämän jälkeen valtioneuvoston uuden ratkaisuehdotuksen mukaisesti. Momentin mukainen palautusmenettely tarkoittaa sitä, että presidentti ei voi asiaa ensimmäistä kertaa hänelle esiteltäessä päättää asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta poikkeavalla tavalla.
Hallituksen esityksen antamista, täydentämistä ja peruuttamista koskeva toimivalta ehdotetaan siirrettäväksi valtioneuvostolle eikä momenttiin ehdotettu uusi säännös presidentin päätöksentekomenettelystä koskisi hallituksen esityksen antamista, täydentämistä ja peruuttamista. Asian palautumisen jälkeen siitä päätettäisiin säännösehdotuksen nojalla valtioneuvoston uuden ratkaisuehdotuksen mukaisesti, jos ehdotus vastaa eduskunnan ilmaisemaa kantaa asiassa eikä asia koskisi lain vahvistamista, virkaan nimittämistä tai tehtävään määräämistä. Ehdotetulla muutoksella vahvistettaisiin hallitustavan parlamentaarisia piirteitä sitomalla valtioneuvoston ratkaisuehdotukseen perustuva presidentin päätöksenteko eduskunnan ja valtioneuvoston yhtenevään kantaan eräissä asiaryhmissä.
Muissa kuin edellä mainituissa, 2 momentissa nimenomaisesti mainituissa asioissa presidentin harkintavalta sidottaisiin valtioneuvoston ratkaisuehdotukseen asian oltua uudelleen valmisteltavana valtioneuvostossa ja sitä toista kertaa esiteltäessä presidentin päätettäväksi, jos valtioneuvoston uusi ratkaisuehdotus vastaa eduskunnan ilmaisemaa kantaa asiassa. Tällaisen päätöksenteon piiriin kuuluisivat pääasiassa erilaiset kansainväliset asiat, jotka presidentti päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla. Näitä ovat esimerkiksi jäsenyyteen kansainvälisessä järjestössä, valtioiden tunnustamiseen, diplomaattisten suhteiden solmimiseen ja katkaisemiseen, valtiosopimusten allekirjoitusvaltuuksiin, valtiosopimusten tai muiden kansainvälisten velvoitteiden hyväksymiseen, ratifiointiin ja irtisanomiseen liittyvät päätökset samoin kuin muut ulkopolitiikan johtamiseen liittyvät määrämuotoiset päätökset.
Ehdotetun 2 momentin mukaisesti presidentti ei edelleenkään voisi asiaa ensimmäistä kertaa hänelle esiteltäessä päättää asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta poikkeavalla tavalla, vaan tällöin asia palautuisi valtioneuvoston valmisteltavaksi. Tältä osin ehdotus vastaa nykyistä sääntelyä. Sen taustalla on perustuslakiuudistuksen esitöihin sisältynyt oletus siitä, että presidentti tekee päätöksensä sisällöllisesti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti.
Ehdotettuun muutokseen liittyen tarkistettaisiin perustuslain 128 §:n 1 momenttia ylipäällikkyyden luovuttamisen edellytyksistä. (jäljempänä)
126 §. Nimittäminen valtion virkoihin.
Pykälässä säädettäisiin valtion hallintovirkoja koskevan nimitysvallan perusteista. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin valtioneuvoston yleistoimivallasta virkanimitysasioissa ja 2 momentissa tasavallan presidentin nimitysvallasta. Ministeriöiden kansliapäälliköiden nimittämisestä ei enää säädettäisi perustuslaissa, vaan tavallisen lain tasolla. Tarkoituksena on, että nimitystoimivalta siirtyisi tältä osin presidentiltä valtioneuvostolle. Pykälän 1 momentin mukaan valtioneuvosto nimittää valtion virkoihin, jollei nimittämistä ole säädetty tasavallan presidentin, ministeriön tai muun viranomaisen tehtäväksi.
Tuleva laki:
”Valtioneuvosto nimittää valtion virkoihin, jollei nimittämistä ole säädetty tasavallan presidentin, ministeriön tai muun viranomaisen tehtäväksi. Presidentti nimittää tasavallan presidentin kanslian päällikön sekä määrää tehtävään edustustojen päälliköt.”
128 §. Puolustusvoimien ylipäällikkyys.
Säännöksessä ehdotetaan ylipäällikkyyden luovuttamismahdollisuus rajattavaksi poikkeusoloihin. Presidentti voisi siten valtioneuvoston esityksestä luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle vain poikkeusoloissa.
Nyt ehdotettu rajaus poikkeusoloihin liittyy perustuslain 58 §:n 2 momenttiin ehdotettuun muutokseen, jonka mukaisesti presidentti olisi sidottu valtioneuvoston ratkaisuehdotukseen ylipäällikkyyden luovuttamista koskevassa päätöksessä, jos ehdotus vastaa eduskunnan ilmaisemaa kantaa asiassa.
Ylipäällikkyyden luovuttamismahdollisuus on poikkeuksellinen järjestely presidentin valtaoikeuksia koskevassa sääntelyssä, sillä muiden toimivaltuuksien kohdalla ei ole vastaavia säännöksiä.
Perustuslailla presidentille osoitetun ylipäällikkyyden luovuttaminen on olennainen presidentin vallan siirto. Näiden seikkojen ja presidentin päätöksentekomenettelyä koskevan muutosehdotuksen vuoksi on perusteltua rajata ylipäällikkyyden luovuttamismahdollisuus poikkeusoloihin.
Tulevaisuudessa pääministeri on Suomen edustaja
66 §. Pääministerin tehtävät.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa ja valtion ylimmän johdon edustusta vaativassa Euroopan unionin muussa toiminnassa. Pääministerin asema Suomen Eurooppa-politiikan johdossa saisi selkeän kirjauksen perustuslaissa.
Uuden säännöksen tarkoituksena on selkeyttää nykyistä käytäntöä Suomen edustautumisessa. Säännöksessä vahvistettaisiin pääministerin asema Suomen edustajana Eurooppa-neuvoston kokouksissa ja muissa valtion ylimmän johdon edustusta vaativissa EU-kokouksissa. Uusi säännös koskisi myös Suomen edustajan määräytymistä valtion ylimmän johdon edustusta vaativassa Euroopan unionin muussa toiminnassa. Tällaiseen toimintaan kuuluvat Euroopan unionin valtion- tai hallitusten päämiesten epäviralliset tapaamiset sekä niin sanotut Euroopan unionin kolmas maa -kokoukset, joissa unioni ja sen jäsenvaltiot kokoontuvat valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla unionin ulkopuolisten maiden tai maaryhmien edustajien kanssa.
Valtioneuvosto voisi vastaisuudessa poikkeuksellisesti päättää, että pääministerin lisäksi tasavallan presidentti osallistuisi Euroopan unionin toimintaan liittyvään kokoukseen, jos Euroopan unionin järjestelmä sen sallii. Merkittävissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa unioniasioissa pääministeri ja valtioneuvosto toimivat läheisessä yhteistyössä presidentin kanssa Suomen kantoja muodostettaessa.
Lakimuutos mahdollistaa Suomen toimivallan siirron Euroopan unionille tai muulle kansainväliselle toimielimelle
94 §. Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen ja
95 §. Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen.
Perustuslakiin ehdotetaan otettaviksi säännökset uudesta toimivallan siirtoa koskevasta menettelystä. Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksymistä koskevan 94 §:n 2 momenttiin lisättäisiin maininta menettelystä, jossa ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle. momenttiin lisättäisiin maininta menettelystä, jossa ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle.
Perustuslain nykyisen 94 §:n 2 momentin mukaan perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista koskeva velvoite on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Nykyisen 95 §:n 2 momentin mukaan perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista koskevan kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamislaki on puolestaan hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä kahden kolmasosan enemmistöllä. Kyse on niin sanotusta supistetusta perustuslainsäätämisjärjestyksestä, joka poikkeaa 73 §:ssä säädetystä perustuslain säätämisjärjestyksestä siten, että lakiehdotus voidaan supistetun perustuslainsäätämisjärjestyksen nojalla hyväksyä ilman kiireelliseksi julistamista samalla vaalikaudella, jolla ehdotus on annettu eduskunnan käsiteltäväksi.
Uuden perustuslain aikana valtion täysivaltaisuutta koskeva tulkintakäytäntö on muovautunut tätä vastaavasti ja erityisesti ottaen huomioon sen, että tärkeä ja jo vakiintuneena pidettävä yhteistyöhön osallistumisen muoto on Suomen jäsenyys Euroopan unionissa. Vain merkittäväksi katsotun toimivallan siirron Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle on katsottu edellyttävän supistetun perustuslainsäätämisjärjestyksen käyttöä.
Myös unionin sisäisen toiminnan tavanomaisena pidettävää, institutionaalisella tasolla tapahtuvaa kehittämistä on pidetty yleensä merkityksettömänä täysivaltaisuuden kannalta. Perustuslakivaliokunta on esimerkiksi arvioidessaan kansainvälisen sopimuksen muuttamis- ja täydentämisvaltaa lähtenyt siitä, että kansainväliseen sopimukseen perustuvalle toimielimelle voidaan antaa toimivaltaa mukauttaa sopimusta, mutta ei muuttaa sitä. Sallittujen mukautusten on tullut olla asialliselta merkitykseltään sellaisia, että ne eivät vaikuta itse sopimuksen luonteeseen eivätkä koske asioita, jotka perustuslain mukaan edellyttävät eduskunnan myötävaikutusta yleensä merkityksettömänä täysivaltaisuuden kannalta.
Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävän toimivallan siirrosta Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle päätettäisiin kahden kolmasosan enemmistöllä. Säännökset merkitsisivät, että toimivallan siirto olisi toteutettavissa perustuslain siihen tarkoitukseen osoittamassa menettelyssä eikä merkittävääkään toimivallan siirtoa enää pidettäisi poikkeuksena perustuslaista. Tämä määräenemmistöä edellyttävä päätöksenteko rinnastuisi lähinnä valtakunnan alueen muuttamista (PL 94 §:n 2 mom. ja 95 §:n 2 mom.) tai talousarvion ulkopuolista rahastoa (PL 87 §) koskevaan perustuslakisääntelyyn. Täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa voidaan edelleen pitää periaatteellisesti tärkeänä asiana, minkä vuoksi päätöksenteossa on perusteltua säilyttää määräenemmistövaatimus. Sen sijaan tavallisella ääntenenemmistöllä voitaisiin päättää muuta kuin merkittävää toimivallan siirtoa koskevien kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta.
Myös kysymyksessä olevan toimivallan siirron suhteella Suomen aikaisempiin kansainvälisiin velvoitteisiin ja jäsenyyksiin olisi merkitystä samoin kuin kansainvälisen velvoitteen liitynnällä perustuslain kokonaisuuteen ja erityisesti 1 §:n 3 momentin säännökseen Suomen kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisen tarkoitusperistä. Erityistä merkitystä olisi Suomen jäsenyydellä Euroopan unionissa, mitä ilmentää myös ehdotettu 1 §:n 3 momentin säännöksen muutos, jonka mukaan Suomi on Euroopan unionin jäsen.
Kansainvälinen velvoite koskisi Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa esimerkiksi, jos kyse olisi liittymisestä Euroopan unionin kaltaiseen, tiiviydeltään, laajuudeltaan ja syvyydeltään siihen rinnastettavaan kansainväliseen järjestöön ja velvoitteeseen samalla liittyisi toimivallan siirtoa perustuslaissa säädetyillä aloilla. Sen sijaan esimerkiksi uudenkaan toimivallan siirto järjestölle, jonka jäsenenä Suomi jo on, ei tapauksesta riippuen välttämättä merkitsisi Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa. Huomiota olisi kiinnitettävä erityisesti siihen, miten uuden toimivaltuuden siirto vaikuttaa järjestelyyn kokonaisuutena samoin kuin esimerkiksi siihen, miten uuden toimivallan siirto liittyy jo aikaisemmin siirrettyyn toimivaltaan. Esimerkiksi jos siirrolla ei muutettaisi jo olemassa olevan kokonaisjärjestelyn luonnetta, ei siirtoa olisi arvioitava Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittäväksi.
Säännösehdotukset eivät kokonaan poistaisi poikkeuslakien tarvetta kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisen yhteydessä. Toimivallan siirron ohella kansainväliseen velvoitteeseen saattaa sisältyä esimerkiksi perusoikeussäännösten kannalta erikseen arvioitavia näkökohtia.
Voimaansaattamisasetus annetaan säännönmukaisesti sen jälkeen, kun Suomi on jo ilmoittanut sitoutumisestaan kansainväliseen velvoitteeseen. Tällainen täytäntöönpanotoimi kuuluu valtioneuvoston ja joissakin tapauksissa ministeriön vastuulle.
Voimaantulo
Ehdotetut muutokset Suomen perustuslakiin ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2012. Ehdotukset sisältävät muutoksia tasavallan presidentin valtaoikeuksiin. Tämän vuoksi on esitystä valmisteltaessa katsottu, että perustuslain muutosten voimaantulo tulisi sovittaa yhteen nykyisen tasavallan presidentin toimikauden päättymisen ja uuden presidentin toimikauden alkamisen kanssa.
Näin toimittiin myös perustuslain kokonaisuudistuksen voimaantulon kohdalla vuonna 2000. Nyt ehdotetut perustuslain muutokset olisi siten asianmukaista saattaa voimaan samanaikaisesti, kun vuoden 2012 presidentin vaalissa valittu uusi tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa.
Lähde Eduskunnan valtiopäiväasiakirjat/HE 60/2010
koonnut: Riika Järvinen
linkit löytyvät http://riikkasoyring.nettisivu.org
Toivottavasti seuraava eduskunta peruu tämän vaarallisen älyttömyyden.
Esko Seppänen käsittelee kirjassaan OMA PÄÄOMA Lissabonin sopimuksen rakenteluvaiheita. Ei jaksa millään uskoa, minkälaisen sopimustekeleen perusteella EU:ssa eletään. Suomalaisten poliitikkojen järjen juoksua sopii epäillä tai asiantuntemuksen puutetta. Elävätkö he unimaailmassa/toisella planeetalla kuin järkikansalaiset vai mistä on kysymys. Epäilen, etteivät he edes tiedosta mm. NWO:n tavoitteita.
14 §. Vaali- ja osallistumisoikeudet.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti oikeudesta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa.
Lissabonin sopimuksella muutetun Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaan unionin kansalaisella on äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla. Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvät oikeudet on siten sidottu unionin kansalaisuuteen. Unionin perussopimusten mukaan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset ovat myös Euroopan unionin kansalaisia.
—– Huomatkaa, että mainitaan Euroopan Parlamentin vaalit ja kunnallisvaalit mutta ei jäsenvaltioiden eduskuntavaaleja.
Tarkoittaako tämä, että kansalliset parlamentit lakkautetaan?
14 §. Vaali- ja osallistumisoikeudet.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti oikeudesta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa.
Lissabonin sopimuksella muutetun Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaan unionin kansalaisella on äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla. Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvät oikeudet on siten sidottu unionin kansalaisuuteen. Unionin perussopimusten mukaan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset ovat myös Euroopan unionin kansalaisia.
—– Huomatkaa, että mainitaan Euroopan Parlamentin vaalit ja kunnallisvaalit mutta ei jäsenvaltioiden eduskuntavaaleja.
Tarkoittaako tämä, että kansalliset parlamentit lakkautetaan?
”Hieman” asenteellinen palsta tämäkin… Tyypillinen esimerkki asioiden irrottamisesta asiayhteydestään:
unionin kansalaisilla ei ole oikeutta äänestää asuinmaansa valtiollisissa vaaleissa, ellei hän ole kyseisen maan kansalainen. Eli oikeus äänestää ilman kansalaisuutta on vain EP:n vaaleissa ja kunnallisvaaleissa.
Kuinka puolueesi äänesti perustuslain muutosesityksestä:
äänet puolueittain http://riikkasoyring.nettisivu.org/ajatukset/artikkelit/perustuslakiuudistuksen-aanestystulokset/
TIEDOTE
Perustuslain muutosta vastustava mielenosoitus Helsingissä 4.3. Kokoontuminen Kiasmalla kello 14.
Marssimme eduskuntatalon editse ja jatkamme siitä edelleen näyttäytymään Euroopan oikeistojohtajille, jotka kokoontuvat täällä samana päivänä. Heidät on kutsunut Suomeen Jyrki Katainen, joka on perustuslakiuudistusten pääarkkitehti.
Perustuslaki ei saa sallia vallan siirtoa maan rajojen ulkopuolelle! Muuten se myös tehdään ja Suomi menettää itsemääräämisoikeutensa. Tämän uudistuksen voi kaataa 67 kansanedustajaa, jotka ovat sitä vastaan uudessa eduskunnassa.
Ne, jotka haluavat säilyttää kansamme itsenäisyyden, levittäkää tietoa ja tulkaa mukaan!
Yhteyshenkilö: Vesa Noroviita, vesa(ät)styrge.com
Lakimuutostiivistelmä:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevm_9_2010_p.shtml
Noin puolessa välissä on kriittinen kohta: ”Euroopan unioni perustuslaissa ja toimivallan siirto kansainväliselle toimielimelle”.
Uutinen Kataisen isännöimästä pääministerikokouksesta (yleensä valtionvarainministeri kutsuu rahaministereitä, ei pääjehuja):
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=48706:epp-johtajat-kataisen-vieraaksi-helsinkiin&catid=63:eu&Itemid=33
http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=261469
Ote rikoslaista:
”Joka tehdäkseen valtiopetoksen, ryhtyy yhteydenpitoon vieraan valtion tai sen asiamiehen kanssa, on tuomittava valtiopetoksen valmistelusta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.”
Kansalaiset ,med börjare!
http://www.adressit.com/joukkokanne_nykyhallitus_ja_kedust_syytteeseen_maanpetoksesta
Maamme myyjät,hävetkää!
Tämä perustuslain kanssa pelailu on todella pöyristyttävää. Olen blogannut paljon jo ennen tätä siitä, kuinka perustuslakia ei enää oteta tosissaan lakeja säädettäessä. Ja nyt sitten perustuslaki, joka on jo alistettu EU:n perustuslain alle, aiotaan takoa täyteen porsaanreikiä! Minä en anna tämän tapahtua, mikäli edustajana seuraavalla kaudella olen.
Lex Soininvaara jo loukkasi röyhkeästi alle 25-vuotiaiden perustuslaillista asemaa ja siitä kantelinkin. Saa nädä, mitä tulosta tulee. Joka tapauksessa nyt on vallassa tapahduttava perustavanlaatuinen muutos. Porvareilla on noussut kusi päähän jo niin, että se pursuaa yli! Vaalisloganini ”saat markan, jos äänestät minut eduskuntaan” on päivä päivältä entistä ajankohtaisempi.
Hansi, Varsinais-Suomi