Kauppapaikat saatava uusjakoon

Miksi sitten näin on päässyt käymään? Miksi kilpailuvirasto ei tee mitään tai päättäjät eivät puutu asiaan? Yksi iso ongelma Konttisen mielestä on juuri se, että valtakunnan ja kuntatason päättäjät syövät samasta sopasta. Viime vuosien vaalirahasotkut ovat paljastaneet kytköksiä päättäjien ja suurliikemiesten välillä.
-Yrittäjäjärjestö on vaatinut keskustelua kuntapäättäjien kytköksistä keskusliikkeisiin. Poliitikot istuvat SOK:n ja Keskon hallituksissa. He päättävät kaavoituksesta ja siitä, että yhä massiivisempia hypermarketteja nousee keskustan reunamaille, Konttinen kirjoittaa.

Yrittäjät näkevät tilanteessa jopa rakenteellista korruptiota. Pienet ja riippumattomat kauppiaat saavat luvan rakentaa putiikkinsa yhä syrjemmälle, sinne, minne asiakkaita ei riitä. On selvä, että ne eivät pärjää kilpailussa.
-Ja samalla suurten kauppaketjujen bisnes paranee, koska päättäjät sijoittavat suurmarketteihin myös julkisin verovaroin ylläpidettyjä palveluja, kuten kirjastoja ja terveyskeskuksia. Alkoista 70 prosenttia sijaitsee nykyään S-marketeissa, Konttinen toteaa.
-Julkisen ja yksityisen tilan hämärtäminen palvelee kauppamiehiä. Eikä poliittisia päättäjiä näytä huolestuttavan se, että julkiset palvelut karkaavat automatkojen päähän, vaikka ostoparatiiseihin eivät pääse vanhukset eivätkö autottomat.

Entä sitten kilpailuvirasto? Se tekee parhaillaan selvitystä elintarvikealan keskittymisestä, mutta niin se on tehnyt Konttisen mukaan viimeiset parikymmentä vuotta.
-Pelkät selvitykset ja raportit eivät riitä. Jos mitään ei tehdä käytännössä, on selvä, että pienet kaupat ja tuottajat eivät pärjää tässä kilpailussa. Kauppaan tarvittaisiin uusia toimijoita, mutta se edellyttäisi mahdollisuutta hankkia kannattavia kauppapaikkoja.

Konttinen ottaa esimerkin Ikean yrityksestä hankkia itselleen rakennusmaata.
-Sitä ei löytynyt pariin kymmeneen vuoteen. Kunnan päättäjien kaavoitusmonopoli on tehokas keino estää kilpailua.