Keinutuoli heilauttaa surut pois

Keinutuoli on yksi suomalaisten suosikkihuonekaluista.

Sen valmistus aloitettiin Suomessa 1800-luvulla, ja pitkäjalaksinen sekä korkeaselkäinen tuoli seisoo vieläkin monen pirtin ja olohuoneen kunniapaikalla.

Nykyään tuolia on ryhdytty valmistamaan myös uusin muodoin.

Vaikka keinutuoli on yhdessä pinnatuolin kanssa ainoita suomalaisia huonekaluja, joiden alkuperäinen malli on säilynyt pitkään niiden yleistymisen jälkeen, ovat huonekalusuunnittelijat nyt rohkaistuneet etsimään keinutuolille uusia muotoja. Sitä on ryhdytty valmistamaan puun sijaan muovista, sen perinteisesti korkea selkänoja on madallettu ja selkänojan pinnat on karsittu pois.

Jalaksilla keinuvan tuolin alkuperäinen idea on peräisin kehdosta. Suomessa puusepät kehittivät myös omaperäisen kahdenistuttavan keinutuolin, jonka istumakansien alta kuoriutui käyttökelpoinen kehto. Tämä oli ymmärrettävästi suosittu häälahja entisaikaan.

Keinutuoli saapui Suomeen aikoinaan Amerikasta kotiin palanneiden ruotsalaisten mukana. Tämä pitkä- ja ohutjalaksinen sekä korkeaselkäinen tuoli oli kehitetty Amerikassa englantilaismallin perusteella. Mallia nimitettiin Boston-tuoliksi. Tuoli saavutti suuren suosion ja levisi nopeasti kaupunkien puuseppämestareiden välityksellä myös maaseudulle.

Keinutuoli pysyi pitkään talon mukavimpana istuinpaikkana. Mukavuutta lisäsi emännän valmistama keinutuolimatto, joka oli kauniisti koristeltu ja joskus topattukin.

Vauraimmissa taloissa saattoi olla useampia keinutuoleja, joista uudemmat sijoitettiin paremmalle puolelle, mutta vanhoilla keinuttiin arkihuoneessakin. Keinutuolia pidettiin arvokkaana ja siten myös vieraalle sopivana istuinpaikkana. Vierasta saatettiin kehottaa keinumaan sanomalla esimerkiksi: ”Istu ny ja heilauta surut pois!”