Kodittomien ruokkiminen on laitonta monissa Yhdysvaltojen suurkaupungissa

Mitä tekisit, jos poliisi uhkaisi pidättää sinut voileivän jakamisesta kodittoman kanssa, joka todella tarvitsisi sitä? Tällainen mielikuva voi tuntua äkkiseltään aivan päättömältä, mutta se on valitettavasti todellisuutta suurkaupungeissa kautta Yhdysvaltojen.

Yli 50 amerikkalaista suurkaupunkia on hyväksynyt viime vuosina lakeja, jotka kieltävät leiriytymisen tai ruoan jakamisen kodittomille ja useissa kaupungeissa näitä lakeja myös valvotaan. Toisinaan tavoitteena vaikuttaa olevan näiden kodittomien häätäminen jonnekin muualle. Ilmeisesti näitä lakeja säätävien sydämettömien poliitikkojen mielestä kodittomat hakeutuvat ruoan puutteessa ja putkareissun uhan alla muualle, missä heitä ei häiritä niin paljon. Tämä on jälleen yksi esimerkki siitä, miten julmaksi ja kylmäksi yhteiskuntamme on muuttumassa. Keskiluokka on hajoamassa ja köyhyys lisääntyy räjähdysmäisesti ja silti monen amerikkalaisen sydän on paatumassa. Jos tämä jatkuu, niin millainen on tulevaisuuden Amerikka?

Järjestö nimeltään Rakkaus voittaa ministeriöt pääsi vastikään otsikoihin, kun Pohjois-Carolinan Raleighissa poliisi uhkasi pidättää heidät aamiaissämpylöiden ja kahvin jakamisesta ydinkeskustassa asuville kodittomille. Järjestö oli tehnyt tätä toimintaa jo kuuden vuoden ajan, mutta nyt siitä oli tullut laitonta. Tässä erään paikalla olleen kertomus:

Lauantaina 24. elokuuta Rakkaus Voittaa saapui aamuyhdeksältä Moore-aukiolle, aivan kuten olemme tehneet käytännössä joka ikinen lauantai ja sunnuntai jo kuuden vuoden ajan. Tarjoamme kaikille halukkaille kuuman kahvin ja aamiaisleivän maksutta ja vaille sitoumuksia. Pidämme tämän lupauksemme yhteisöllemme yhteistyössä viiden suuren lähiökirkon kanssa, jotka auttavat meitä työvoimalla ja rahoituksella.

Tuona aamuna kolme Raleighin poliisilaitoksen poliisia esti meitä tekemästä työtämme ensimmäistä kertaa historiassa. Yksi heistä sanoi melko tylysti, että meidät pidätettäisiin, jos yrittäisimme jakaa ruokaa.

Yhteistyökumppanimme kirkko toi paikalle 100 makkarasämpylää ja paljon kahvia. Pyysimme poliiseilta lupaa jakaa sämpylät jo yli 70 ihmiselle, jotka odottivat nälkäisinä jonossa. Poliisit eivät antaneet lupaa ja jouduin kertomaan odottaville ihmisille, etten voinut ruokkia heitä, koska minut olisi muuten pidätetty lain rikkomisesta.

Raivostuttaako tämän lukeminen? Niin sen pitäisikin. Eikä tätä tapahdu vain Raleighissa, vaan ympäri Yhdysvaltoja. Floridan Orlandossa kodittomien ruokkimista estäviä lakeja on puitu jo oikeudessa:

Mistä lähtien on ollut laitonta antaa jollekulle ruokaa? Orlandossa se on ollut laitonta huhtikuusta 2011 lähtien, kun aktivistiryhmä hävisi oikeusjutun kaupunkia vastaan yritettyään kumota lain vuodelta 2006, joka kielsi ruoan jakamisen yli 25 hengen ryhmälle. Asetuksen mukaan näitä ”suuria” hyväntekeväisyys ruoanjakotapahtumia puistoissa kolmen kilometrin säteellä kaupungintalosta järjestävät tahot tarvitsevat toimintaan luvan ja niitä jaetaan vain kaksi lupaa vuodessa jokaista puistoa kohden…

Jälleen yksi esimerkki siitä, miten läpimätä ja epäoikeudenmukainen on oikeusjärjestelmästä tullut. Hassua on se, että jotkut näistä kontrollifriikeistä poliitikoista uskoo oikeasti ”auttavansa” kodittomia säätäessään näitä lakeja. New Yorkissa pormestari Bloomberg on kieltänyt kansalaisia lahjoittamasta ruokaa suoraan kodittomien yömajoille ja hän tuntuu aidosti vakuuttuneen siitä, että tämä oli juuri oikea teko kodittomien hyväksi…

”Pormestari Michael Bloombergin ruokapoliisi iski jälleen! Ruokalahjoitukset kodittomien yömajoihin on kielletty, koska kaupunki ei voi todentaa niiden suola, rasva- ja kuitupitoisuutta”, raportoi CBS 2:n Marcia Kramer.

Glenn Richter saapui West Siden synagogaan maanantaina kerätäkseen ylimääräisiä bageleita, tuoreita ravitsevia bageleita, lahjoitettavaksi köyhille. Kuitenkin Bloombergin ruokapoliisin uuden asetuksen mukaan hän ei saa enää lahjoittaa ruokaa kaupungin kodittomien yömajoille.

Luuletteko oikeasti, että kodittomat välittävät ruoan ”suola-, rasva- ja kuitupitoisuudesta”? Eivät tietenkään. He haluavat vain syödä.

Asia olisi aivan toinen, jos kyseessä olisi vain muutama erillinen kaupunki, jotka ovat näitä lakeja säätäneet. Valitettavasti näin ei ole asian laita. Todellisuudessa jo yli 50 suurkaupunkia on säätänyt näitä lakeja. ”Atlanta, Phoenix, San Diego, Los Angeles, Miami, Oklahoma ja yli 50 muuta kaupunkia on ottanut käyttöön leiriytymisen estäviä tai ruoan jakamisen kieltäviä lakeja”, kertoo kodittomuuden ja köyhyyden kansallinen avustusjärjestö.

Mitä ihmettä oikein Amerikalle on tapahtumassa? Se miten kohtelemme kaikkein haavoittuvaisinta kansanosaamme, kertoo meistä kansakuntana paljon. Valitettavasti ainoastaan poliitikkomme eivät ole muuttumassa kylmäsydämisiksi. Alla kirje tuntemattomalta naapurilta perheelle, jolla on vakavasti autistinen lapsi. Lyhyesti suomennettuna kirjeessä syyllistetään äitiä siitä, että hän on päättänyt muuttaa heidän hienolle asuinalueelleen lapsensa kanssa, joka on epänormaali, aiheuttaa poikkeuksellista meteliä ja pelottaa kaikkia kulmakunnan ”normaaleja” lapsia. Hyökkäys käy hyvin henkilökohtaiseksi, kun kirjoittaja toteaa, että äidin pitäisi muuttaa metsään ”villin” lapsensa kanssa ja säästää muu yhteiskunta kärsimyksiltä. Kukaan ei tule koskaan ottamaan poikaa töihin, eikä kukaan nainen koskaan rakastamaan tai seurustelemaan tämän kanssa. Lapsi olisi pitänyt lopettaa jo syntyessään tai käyttää eutanasiaa nyt. Lisäksi kirjoittaja julistaa inhoavansa ihmisiä, jotka luulevat ansaitsevansa ”erityiskohtelua” siksi, että heillä on erikoinen lapsi. Kukaan ei halua heitä naapurustoon, mutta kellään muulla ei ole pokkaa kertoa siitä. Kaiken kaikkiaan olisi kaikille parempi, jos perhe muuttaisi tai ”eutanoisi” lapsen.

Tämä on kerta kaikkiaan uskomatonta. Joidenkin sydän on paatumassa ja muuttumassa kylmäksi, kun hätä ja tarve rakkaudelle ja myötätunnolle yhteiskunnassamme on kasvamassa.

Suurimmalle osalle amerikkalaisia ei ole tapahtunut mitään taloudellista elpymistä. Joidenkin tietojen mukaan Suuri Lama päättyi vuonna 2009, mutta se taitaa riippua näkökulmasta. Luultavasti niille 5 prosentille, jotka ovat huipulla, elpyminen on ollut kaiketi melko hyvää. Niille muille 95 prosentille se ei ole tainnut olla lainkaan niin hyvää. Vaikka yritysten tuotot ovat nousseet ennätyslukemiin viime vuosina ja Wall Street on kukoistanut keskuspankin valuutan elvyttämisen turvin, suurin osa amerikkalaisista joutuu edelleen todella ponnistelemaan ja kituuttamaan. Seuraava hätkähdyttävä taulukko on peräisin Jim Quinnin Burning Platform –blogista:

Valtamedia väittää jatkuvasti, että olemme ”taloudellisen elpymisen” tilassa ja ”talous vahvistuu”, mutta todellisuudessa mediaani ruokatalouden tulot ovat edelleen 4,4 % pienemmät kuin vuonna 2009, kun edellinen lama virallisesti ”päättyi”. Kaikille ei ole läheskään tarpeeksi työpaikkoja ja olemassa olevien työpaikkojen laatu heikkenee pelottavalla vauhdilla. Tuloksena on ennätysmäärä amerikkalaisia, jotka joutuvat avuntarpeessaan kääntymään valtion puoleen. Tähän mennessä yli 100 miljoonaa amerikkalaista on ajautunut sosiaaliavustusten piiriin, eikä siinä ole mukana vielä Medicaren ja sosiaaliturvan ohjelmat.

Mutta kenenkään ei koskaan pitäisi väheksyä ihmisiä, jotka saavat valtionavustuksia. Totuus on se, että jokainen meistä saattaa olla jossain vaiheessa samassa tilanteessa. Itse asiassa on arvioitu, että ”neljä viidestä amerikkalaisesta tulee jossain vaiheessa elämäänsä painimaan työttömyyden tai melkein köyhyyden kanssa tai joutuu turvautumaan sosiaaliavustukseen.”

Älkää siis epäröikö auttaa pulassa olevia lähimmäisiä tai ruokkia kodittomia. Jonain päivänä tarvitset itse apua.

Alkuperäinen artikkeli: http://theeconomiccollapseblog.com/archives/it-is-illegal-to-feed-the-homeless-in-cities-all-over-the-united-states