Kolumni: Hannele

Hannele täyttää pian 60 vuotta. Hän on tavallinen suomalainen nainen; lievästi ylipainoinen, liikkuu kohtalaisesti ja syö omasta mielestään melko terveellisesti. Hannele pyrkii parhaimpansa mukaan noudattamaan virallisia ravitsemussuosituksia eli hän suosii hyvin hiilihydraattipainotteista ruokavaliota, käyttää lähinnä vain pehmeitä rasvoja, kuten margariinia ja rypsiöljyä, syö suolaa niukanlaisesti, nauttii runsaasti kuituja lähinnä ruisleivän muodossa, juo rasvatonta maitoa ja valitsee aina kun mahdollista, kevyttuotteen. Alkoholia Hannele käyttää melko vähän, eikä tupakkakaan pala.
Kaikki näyttää paperilla melko hyvältä, mutta Hannelen olo on kaikkea muuta kuin hyvä. Hän on jatkuvasti väsynyt ja mieliala vaihtelee suuresti. Hannele sairastaa vuosittain useamman flunssan ja lisäksi hän kärsii toistuvista univaikeuksista sekä tyypin 2 diabeteksesta.

Hannele kyllästyy jatkuvaan pahaan oloon ja päättää mennä lääkärin pakeille. Lääkäri kysyy Hannelelta, onko hän mielestään masentunut. Vastaus on empimätön ”kyllä”. Lääkäri määrää siltä istumalta Hannelelle mielialalääkkeet. Lisäksi Hannelen kolesteroliarvot ovat virallisen linjauksen mukaan liian korkealla, huolimatta Hannelen noudattamasta virallisterveellisestä ruokavaliosta. Kotiin viemisiksi Hannele saakin reseptit entistä tehokkaampaan lääkitykseen sekä ohjeistuksen syödä entistä vähärasvaisempia ruokia.

Hannelen pitäisi olla mitä parhaimmassa iässä, mutta todellisuudessa hän pelkää sydänkohtausta ja kuolemaa. Eihän tässä näin pitänyt käydä?

Hannele päätti mm. lääkäri Antti Heikkilän kirjoihin törmättyään muuttaa ruokailutottumuksiaan dramaattisella tavalla. Hän lopetti viljojen mussuttamisen ja korvasi ne hampunsiemenillä ja tattarilla. Rypsiöljy vaihtui kookosöljyyn ja margariinit aitoon voihin. Peruna sai väistyä avokadon tieltä, myrkkysuola sai tehdä tilaa aidolle käsittelemättömälle merisuolalle. Kaikki lääkkeet nitropurkkia lukuun ottamatta lensivät roskiin ja niistä säästyneillä rahoilla Hannele osti erilaisia superruokia sekä D- ja C- vitamiineja.
Kun ruokavaliomuutoksesta oli kulunut puolisen vuotta, oli entinen, sairas Hannele tiessään. Hän tunsi monen vuoden tauon jälkeen itsensä elinvoimaiseksi ja jopa nuorekkaaksi. Poissa olivat kivut ja säryt, kolotukset ja ahdistukset – Hannele oli saanut elämänsä takaisin.

Pian koitti kuitenkin edellisen lääkärikäynnin yhteydessä sovittu kontrollikäynti. Hannele kertoi iloisesti lääkärille siitä, kuinka hänen vaivansa ovat hävinneet radikaalien ruokavaliomuutosten myötä, mutta saikin uutisilleen huonon vastaanoton: Lääkäri käski häntä lopettamaan moiset ruoalla leikkimiset ja etsimään ne roskiin heitetyt lääkkeet. Lopuksi valkotakki kirjoitti vielä varmuuden vuoksi pari reseptiä ja toivotti naama punastuneena Hannelelle turvallista kotimatkaa.

Vaikka tämä tarina on täysin mielikuvituksen tuotetta ja kirjoitettu paikoin hieman provosoivasti, on se silti valitettavan tosi. Pelkästään Suomessa Hannelen kaltaisia tapauksia lienee satoja tuhansia. Vain harva näistä Hanneleista uskaltaa tai ymmärtää hakea apua sairausteollisuuden ulkopuolelta. Onneksi tarinan Hannele oli kuitenkin viisas, ja ymmärsi kuunnella myös omaa ääntään – ja ennen kaikkea kehoaan.

Kirjoittaja ylläpitää netissä Raikasweb-terveysblogia,
www.raikasweb.com.