Kolumni: Resitentti vaihtuu

Kahdentoista vuoden Halos-kauden jälkeen presidentti vaihtuu.

Kampanjat ovat näyttäneet vaisuilta. Mainonta on siirtynyt lyhtypylväistä nettiin ja muutamiin ”vaaliväittelyihin”. Lainausmerkeissä siksi, että ehdokkaiden sanavalinnat ovat olleet tarkoin harkittuja ja värittömiä. Virheisiin ei ole varaa, sillä media on armoton. Niinistön murskamenestys gallupeissa on saanut muut varpailleen. Kannattaako tärvätä puolueen eduskuntavaaleissa huvenneita mainoseuroja mahdottoman edessä?

Ainoa toiveikas on yltiöpositiivinen Paavo V., joka on täysin vakuuttunut mahdollisuuksistaan. Hän uskoo ”kansan syvien rivien” haluavan presidentiksi vahvan valtiomiehen. Kieltämättä hänen meriittinsä valtiomiehenä ovatkin ylivertaiset. Valitettavaa hänen kannaltaan on, että yli puolet kansasta äänestäisi toisella kierroksella ketä muuta tahansa hänen valintansa estääkseen.

Entäs sitten toinen Paavo, Paavo L.? Myös hänen valtiomiesuransa ajoilta monilla on vahvoja antipatioita. Ylimielinen käytös ja syrjäseutujen väheksyntä muistetaan. Viime vuosina tämä Paavo on ajanut lähinnä omia etujaan suuryhtiöiden konsulttina. Säälittävimpiä irtiottoja häneltä oli Soinin vakaumuksen mollaaminen vaalitentissä. Väsähtänyt vanhan miehen olemus ei ole vakuuttanut omiakaan. Gallupit laahaavat pohjalukemissa myös omien joukossa.

•••

Timo Ässän ulkopoliittiset ansiot ovat vaatimattomammat. Suuren oppositiopuolueen johtajana hän lähti kisaan lähinnä velvollisuudentunnosta. Hänenkin kannanottonsa ovat olleet aiempaan verrattuna vaisuja. Ehkä hän ajattelee puolueen parasta, sillä ilman häntä se kuihtuisi omaan mahdottomuuteensa. Jos menestys jatkuu, hänen aikansa tulee myöhemmin.

Pekka H. taas jakaa kansan. Älykkäästä ja kokeneesta ehdokkaasta ei voi olla pitämättä. Hänellä on vaan se yksi ominaisuus, jota ei saa ääneen mainita. Olisi vaan pelkkä Pekka. Muut ovatkin sitten täyte-ehdokkaita. Kolmas Paavo, Paavo A. heistä ehkä vahvimmilla. Monen mielestä hän on liian nuori ja kokematon. Fiksu kaveri, mutta väärästä puolueesta. Vaikka presidentti onkin virassaan puolueiden ulkopuolella, lähtökohdat vaikuttavat tämän sarjan ehdokkaiden kohdalla. Eva B:n huono ulosanti suomenkielellä ei ole omiaan vahvistamaan hänen asemiaan. Elisabet Rehn –ilmiötä ei koeta tällä kertaa. En usko myöskään Sari Essayahin vakuuttavan kovin suurta äänestäjäjoukkoa, selkeästä ulosannistaan ja raikkaasta habituksestaan huolimatta.

•••

Mitä jää jäljelle? Gallupien kuningas, Sauli N. Vaikka kannatus laskee kuin lehmän häntä, se taitaa kuitenkin riittää kalkkiviivoille asti. Tällaista politiikka Suomessa on. Valtavan kansansuosion oloissa riittää pelkkä otsan rypistely sopivissa kohdissa. Tulkinta jää kansalle. Onhan hänellä niin herttainen puolisokin!
Selvää pässinlihaa. Kansa heittää taas aivot narikkaan ja äänestää voittajaa. Katuhaastattelussa haastateltu naishenkilö paljasti kaiken: ”Äänestän tietysti Saulia, koska se voittaa!”

Kirjoittaja on ylivieskalainen palomies- sairaankuljettaja ja vapaa kirjoittaja.