Kommentti: Yhdysvallat ja Israel Euroopan suurimmat uhat

Suomalaiset kokevat Yhdysvallat suurimmaksi uhkaksi omalle kansakunnalleen. Israel oli uhkalistalla toisena.

EU:n komissio julkaisi 3.11.2003 eurobarometri -mielipidekyselyn, jossa kysyttiin mikä valtio on suurin uhka maailmanrauhalle. Suomalaiset vastaajat nimesivät suurimmaksi uhkaksi Yhdysvallat. Toisena listalla oli Israel. EU-maiden kansalaisten enemmistö piti – Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta – Israelia suurimpana uhkana rauhalle maailmassa jättäen Yhdysvallat listalla keskimäärin toiseksi.

Usa ja Israel arvostelivat EU-kyselyä voimakkaasti.

Yhdysvaltain maailman täydelliseen hallintaan tähtäävien pyrkimysten tavoitteena on myös avaruuden militarisointi. Yhdysvallat aikoo sijoittaa avaruuteen pitkälle kehittynyttä teknologiaa tukemaan sotajoukkojaan maalla, merellä ja ilmassa. Politiikkaan kuuluu myös se, että muita maita estetään tekemästä samoin. (lähde: The Project for the New American Century)

Kirjalilija-kolumnisti Kalle Isokallio kuvasi tätä talouden kolonisaatiota jo joitakin vuosia sitten:

– Suomalaistenkin poliitikkojen tulisikin seurata, miten trendit maailmalla muuttuvat. Chicagon koulukunnan oppi palveluiden yksityistämisen autuudesta luotiin kaksikymmentä vuotta sitten, jotta amerikkalaisille rahoitusyhtiöille syntyisi uusia tuottoisia sijoituskohteita. Monen pienen maan kansallisvarallisuus siirrettiinkin alihintaan sijoittajille. Nyt kun alihinnoitteluun ei suostu enää kuin Suomi, yksityistäminen on menossa pois muodista. Tavaramarkkinoiden täydellinen vapautus taas luotiin siksi, että amerikkalaisille tuotteille avautuisi markkinat kehittyviin maihin.

Kesäkuussa 2009 Jekaterinburgissa, Venäjällä oli maailman johtajien huippukokous. Paikalla olivat mm. Kiinan presidentti Hu Jintao, Venäjän Dmitri Medvedev ja huippujohtajia SCO:sta, kuuden kansan Shanghai Cooperation organisaatiosta (Kiina, Venäjä, Kazakhstan, Kyrgyzstan, Tajikistan ja Uzbekistan). Kokouksessa otettiin ensimmäinen muodollinen askel dollarin korvaamiseksi maailman valuuttavarantona.

Jos hanke onnistuu, dollarin arvo tulee alas ja tuonnin kustannukset, kuten öljy, kallistuvat. USA ei enää kykene jatkamaan militanttioperaatioitaan. Lisäksi Kiina on neuvotellut Brasilian ja Malesian kanssa mahdollisuudesta hoitaa kauppavaihto tulevaisuudessa Kiinan yuanilla. Venäjä on ilmoittanut alkavansa vaihdon ruplilla ja paikallisilla valuutoilla. Lisäksi Venäjä, Kiina, Intia, Pakistan ja Iran ovat moudostamassa sotilaallis-taloudellista liittoa pakottaakseen USAn ulos Euraasiasta.

Ex-presidentti Mihail Gorbatshov puolestaan puhui samasta asiasta vuonna 2006. Hänen mukaansa 1990-luvun alun talousuudistukset Venäjällä romuttivat täysin maan taloudellisen sekä sosiaalisen tasapainon, mahdollistivat Venäjän kansallisomaisuuden – pääasiassa luonnonvarojen – vapaan ryöstelyn, sekä köyhdyttivät suurimman osan maan väestöstä.

– Itsenäisen Venäjän ensimmäiset hallitukset työskentelivät täysin Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) talutusnuorassa ja siksi maata oli tuohon aikaan vaikea kutsua edes itsenäiseksi, Gorbatshov kommentoi. Hänen mukaansa länsi tuki tuolloin voimakkasti Venäjän johtoa, ja jo tuolloin venäläisille heräsivät omat epäilyksensä läntistä apua kohtaan.

– On absurdia olettaa, että Venäjä myös tulevaisuudessa toimisi muiden maiden kynnysmattona ja globaalina kerjäläisenä, Gorbatshov korosti. (lähde: Sergei Glazyev Genocide: Russia and the New World Order)

Vuoden 2010 kesäkuun alussa YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi neljännellä kierroksella laajoja sanktioita Iranin islamistista tasavaltaa vastaan. Sanktiot sisältävät laajennetun asesaarron ja kovempia talouspakotteita.

Ironista on, että tämä päätös hyväksyttiin vain muutaman päivän kuluttua siitä, kun neuvosto oli suoraan hylännyt ehdotuksen paheksua Israelia sen osuudesta Gaza Freedom Flotilla -alusta vastaan tehdystä iskusta kansainvälisillä vesillä.

USAn painostuksesta Kiina ja Venäjä ovat tukeneet turvallisuusneuvoston rankaisujärjestelmää, omaksi haitakseen asti.

Heidän päätöksensä neuvostossa heikentää Venäjän ja Kiinan omaa sotilaallista liittoutuneisuutta Shangain yhteistyöjärjestössä (SCO), jossa Iranilla on tarkkailijan asema. Turvallisuusneuvoston päätös jäädyttää Kiinan ja Venäjän Iranin kanssa solmimat keskinäisen sotilaallisen yhteistyön ja kauppasopimukset. Sillä on vakavia jälkiseurauksia Iranin ilmapuolustusjärjestelmiin, mikä osittain on riippuvainen venäläisestä teknologiasta ja ammattitaidosta.

Turvallisuusneuvoston päätös näyttää käytännössä vihreää valoa sotaa Irania vastaan.

Seuraukset ovat maailmanlaajuiset, niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisestikin.

Lue lisää: Tekopyhä sota