Korkeat kolesteroliarvot ja muut toissijaiset riskitekijät sydän- ja verisuonisairauksissa

Kolesteroli on vain toissijainen riskitekijä

Maailmanlaajuisesti sadoilla miljoonilla ihmisillä veren kolesteroli, triglyseridit, LDL-kolesteroli ja muut riskitekijät ovat koholla. Kolesterolia ja kaikkia muita veren riskitekijöitä pidetään kuitenkin vain “toissijaisina” (sekundaari) riskitekijöinä, koska ne voivat aiheuttaa vaurioita vain silloin, kun verisuonen seinämä on jo heikentynyt vitamiinien puutteesta. Näin ollen kohonnut veren kolesterolitaso ja muut riskitekijät eivät ole sydän- ja verisuonitautien syy — ne ovat seurauksia meneillään olevasta verisuonitaudista.

Farmaseuttisiin lääkkeisiin perustuva konventionaalinen lääketiede rajoittuu hoitamaan sydän- ja verisuonitautien oireita välittämättä perussyystä — verisuonten seinämien heikkoudesta. Kolesterolia alentavien lääkkeiden markkinointikampanjoissa kolesteroli julistetaan ykskantaan “syntipukiksi”. Miljoonat ihmiset käyttävät uusinta lajia näiden lääkkeiden uusinta lajia (statiineja) hoidon toivossa, mutta verisuonten seinämien heikkouden taustalla olevaa heikkoutta ei koskaan hoideta. Journal of the American Medical Association (JAMA) -lehden (3.1. 1996) mukaan statiinien tiedetään aiheuttavan syöpää ja muita vakavia sivuvaikutuksia ja “niitä tulisi välttää aina kun se on mahdollista”.

Nykyaikainen solulääketiede tarjoaa uuden käsityksen niistä tekijöistä, jotka aiheuttavat kolesterolin kohoamisen ja muut riskitekijät sekä näiden luonnollisen ehkäisyn. Kolesteroli, triglyseridit, LDL, lipoproteiini (a) ja muut aineenvaihduntatuotteet ovat ihanteellisia korjaustekijöitä ja niiden tasot veressä kohoavat, kun valtimoiden seinämien rakenne heikkenee. Verisuonten seinämien krooninen heikkous lisää kysyntää ja sen vaikutuksesta näiden korjausmolekyylien tuotantovauhti lisääntyy maksassa. Kolesterolin ja muiden korjaustekijöiden tuotannon lisääntyminen kohottaa näiden molekyylien määrää verenkierrossa ja tuottaa vähitellen sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.

Siksi ensisijainen toimenpide kolesterolin ja muiden riskitekijöiden alentamiseksi verenkierrossa on vakauttaa/eheyttää valtimoiden seinämät ja tällä tavalla vähentää näiden riskitekijöiden aineenvaihdunnallista tuotantotarvetta maksassa. Sen tähden ei ole yllättävää, että tohtori Rathin suositukset solujen tervehdyttämiseksi auttavat valtimoiden seinämien vakauttamisessa/eheyttämisessä ja samalla alentamaan veren kolesterolia ja muita riskitekijöitä luonnollisella tavalla.

Solulääketiede auttaa laajentamaan käsitystä eri tekijöistä, jotka vaikuttavat kunkin henkilökohtaiseen riskitekijäprofiiliin. Kolesterolin ja muiden riskitekijöiden perustasot ovat perinnöllisesti määräytyneitä eikä niitä voi muuttaa. Ne kaksi tekijää, joihin voitte vaikuttaa vähentääksenne riskiänne, ovat ruokavalio ja — ennen kaikkea — erityiset välttämättömät ravinteet, jotka säätelevät soluaineenvaihduntaa.

Tieteellisissä ja kliinisissä tutkimuksissa on jo dokumentoitu C-vitamiinin, B3-vitamiinin (nikotinaatti,niasiini), B5-vitamiinin (pantotenaatti, pantoteenihappo), E-vitamiinin ja karnitiinin sekä muiden tohtori Rathin soluterveyttä koskevien suositusten arvo kohonneiden kolesterolitasojen ja muiden veren riskitekijöiden alentamisessa.

Tohtori Rathin soluterveyttä koskevat suositukset sisältävät joukon vitamiineja ja välttämättömiä ravinteita, jotka normalisoivat toissijaisten riskitekijöiden kohonneet tasot. Nämä välttämättömät ravinteet alentavat kolesterolin ja muiden korjausmolekyylien tuotantoa maksassa ja samalla edistävät valtimoiden seinämien korjausta.

Suositukseni potilaille, joiden kolesteroli ja muut riskitekijät ovat koholla: kolesterolin alentaminen korjaamatta ensin valtimoiden seinämiä on riittämätöntä ja kohtalokasta sepelvaltimoiden hoitoa. Aloittakaa mahdollisimman varhain parantaaksenne valtimoiden seinämien eheyttä noudattamalla tässä kirjassa esitettyjä suosituksia. Toimenpiteiden seurauksena veren kolesterolitasot ja muut riskitekijät yleensä normalisoituvat. Jos olette kolesterolia tai lipidejä (rasvat) alentavalla lääkityksellä, kehotan teitä lopettamaan niiden käytön mahdollisimman pian.

Mitä teidän tulisi tehdä

1. Poistakaa mielestänne käsitys, että kolesteroli aiheuttaa sydäntaudin.
2. Eheyttäkää valtimoittenne seinämät tohtori Rathin solujen terveyttä koskevilla suosituksilla.
3. Syökää enemmän viljaa, vihanneksia ja muita runsaasti kuituja sisältäviä ruokia “huudellaksenne” pois liikakolesterolin kehostanne luonnollisella tavalla.
4. Lopettakaan kolesterolilääkitys!

Useimpien suosituksiani noudattavien ihmisten veren kolesterolitaso ja muut veren riskitekijät alkavat laskea nopeasti. Tiedämme jo miksi näin tapahtuu. Tämä välttämätön ravinneohjelma alentaa kolesterolin ja muiden toissijaisten riskitekijöiden tuotantoa maksassa ja johtaa näin
tämän riskitekijän vähenemiseen veressä.

Mielenkiintoista tässä on se, että jotkut potilaat kertovat kolesterolitason nousseen, kun he ovat alkaneet ottaa vitamiineja. Koska veren kolesterolin kohoaminen ei johdu kolesterolin tuotannon lisääntymisestä, se on peräisin muista lähteistä — lähinnä valtimoseinämien ateroskleroottisista kertymistä. Tohtori Constance Spittle selitti ensimmäisenä tämän tärkeän mekanismin The Lancet -lehdessä vuonna 1971.

Hän raportoi, että vitamiinien ottaminen aiheutti usein tilapäisen veren kolesterolin kohoamisen ennestään sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla. Sitä vastoin terveiden koehenkilöiden kolesterolitaso ei noussut vitamiinitäydennyksellä.

Tilapäinen kolesterolin kohoaminen on lisämerkki valtimoiden tervehtymisestä ja rasvakertymien vähenemisestä. Tässä kuvattu mekanismi ei koske vain kolesterolia vaan myös triglyseridejä, lipoproteiini (a):ta ja muita toissijaisia tekijöitä, jotka ovat vuosikymmenten kuluessa kertyneet valtimoiden seinämiin ja päässeet vähitellen verenkiertoon.

Suositukseni tässä tapauksessa: Jos kolesterolitasonne sattuisi nousemaan alettuanne noudattaa näitä suosituksia, se voi olla osoituksena vanhojen kertymien poistumisesta valtimoiden seinämistä. Teidän tulisi jatkaa vitamiiniohjelmaa, kunnes, usean kuukauden kuluttua, veren kolesterolitaso laskee alkuperäisen arvon alle. Runsaasti liukenevaa kuitua (esimerkiksi kauralese, vilja ja pektiinit [jota tehdään omenan ja sitrushedelmien puristusjätteistä]) voivat alentaa edelleen kolesterolia ja muita toissijaisia riskitekijöitä veressä.

Seuraavissa kirjeissä esitetään, kuinka kolesteroli ensin kohoaa jasitten laskee potilailla, jotka noudattavat tohtori Rathin soluterveyden suosituksia.

Hyvä tohtori Rath

Ryhdyin ottamaan kuitutuotetta helmikuussa 1994. Kolesterolini kohosi edelleen 280:sta (7,18) yli 320:een (8,20) vuoden 1994 toukokuuhun mennessä, jolloin aloin noudattaa suosittamaanne vitamiiniohjelmaa. Kolesterolini on laskenut 180:een (4,60) ja HDL- ja LDL-kolesterolin välinen suhde on normaali kuten triglyseriditasonikin. Tärkeintä on kuitenkin se, että lipoproteiini (a) laski 15:sta 1:een! Jatkan ohjelmaani ikuisesti. Kiitos tohtori Rath työstänne luontaishoitojen hyväksi. Niillä voidaan vähentää sydäntautien riskiä. Suurin kiitoksin M. R.

Hyvä tohtori Rath

Olen 45-vuotias ja viime vuoden joulukuusta alkaen olen noudattanut välttämättömien ravinteiden ohjelmaanne. Otan myös kuituvalmistetta. Viime huhtikuussa kolesterolitasoni oli 259 (6,64). Tässä huhtikuussa oltuani vasta neljä kuukautta tällä ohjelmalla kolesterolini oli laskenut 175:een (4,48)! Tohtori Rath, haluan todella kiittää teitä siitä,että autoitte minua terveyhtymään ja elämään täydempää elämää. Vilpittömästi M.W.

Hyvä tohtori Rath

Sydäntaudit ovat perinnöllisiä suvussani ja isäni sai ensimmäisen sydänkohtauksen vähän yli 30-vuotiaana. Tarkistutin kolesterolini 19-vuotiaana todetakseni vain, että kolesterolitasoni oli 392 mg/dl (10). Tuolloin lääkärini ei halunnut laittaa minua lääkitykselle, joten pidin silmällä ruokavaliotani ja liikuin enemmän. No, kun aikaa kului, kolesterolini pysyi koholla ja lääkärini katsoi lääkityksen välttämättömäksi. Kieltäydyin aloittamasta lääkitystä ja jatkoin ruokavalion ja liikunnan noudattamista. 26-vuotiaana tutkitutin kolesterolini, ennen kuin aloitin vitamiiniohjelmanne ja laboratoriotulokset osoittivat lukemaa 384 (9,84). Ryhdyin heti noudattamaan ohjelmaanne kuitujuomalla ja arvoni laski 120 pistettä 6-10 viikossa. Neljän kuukauden aikana LDL-kolesterolini laski 308:sta (7,9) 205:een (5,25). Tämä on ohjelma, jota noudatan, ja saan edelleen positiivisia tuloksia.Suosittelen sitä perheelleni ja ystävilleni. Vilpittömästi C.C.

Hyvä tohtori Rath

Ryhdyin ottamaan kuitulisää syyskuussa kaksi vuotta sitten. Kokonaiskolesterolini oli silloin noin 177 (4,53). 90 päivän kuluessa painoni laski 9 kiloa ja kokonaiskolesterolini laski 154:ään (3,94). Viime vuoden marraskuussa aloitin vitamiiniohjelmanne. Vakuutukseen tarvittava tutkimus, joka tehtiin tämän vuoden helmikuussa, osoitti kokonaiskolesterolin olevan 191 (4,9), triglyseriditason 244 (6,25), LDL/HDL-suhde 4,09 ja kokonaiskolesteroli/HDL -suhde 6,8, jotka kaikki olivat koholla. Huomatkaa vielä, että tämä oli helmikuussa. Kolesteroli mitattiin maaliskuussa ja uudestaan kesäkuussa. Molemmissa kokonaiskolesteroli oli 134 (3,43). Heinäkuussa mitattu lipidiprofiili osoitti kokonaiskolesterolin olevan 135 (3,46), triglyseridien 180 (4,6), LDL/HDL -suhteen 1,47 ja kokonaiskolesteroli/LDL -suhteen laskeneen 6,8:sta 3,16:sta. Teidän sepelvaltimoiden terveysohjelmanne toimii! Vilpittömästi L. M.

Tohtori Rathin ohjelman tehokkuus veren riskitekijöiden vähentämiseksi on todettu kliinisillä tutkimuksilla

C-vitamiinin vaikutus veren kolesterolitasoon ja muihin veren rasvoihin on dokumentoitu lukuisissa kliinisissä tutkimuksissa. Yli neljäkymmentä näistä tutkimuksista on arvioinut tohtori Harri Hemilä Helsingin Yliopistosta. Potilailla, joiden kolesteroliarvot olivat alussa korkeat (yli 270 mg/dl – 6,92), C-vitamiinin antaminen ravintolisänä alensi kolesteroliarvoja jopa 20 %. Sitä vastoin potilailla, joiden kolesterolin lähtöarvo oli alhainen, kolesterolia alentava vaikutus oli vähäinen tai arvot pysyivät muuttumattomina.

American Heart Associationin (Amerikan sydänliitto) tukemassa tutkimuksessa tohtori B. Sokoloff osoitti, että 2-3 grammaa C-vitamiinia päivässä alensi triglyseridin veriarvoja keskimäärin 50-70 %. Osoitettiin, että C-vitamiini lisäsi triglyseridien hajottamiseen kykenevien entsyymien (lipaasit) tuotantoa ja alensi triglyseriditasoa.

Tohtori Jacques kollegoineen osoitti, että ihmisillä, jotka ottivat 300 mg C-vitamiinia päivässä, oli myös paljon korkeampi veren HDL-taso kuin 120 mg päivässä ottavilla. Tämä on erityisen tärkeää, koska HDL sisältää rasvoja kuljettavia molekyylejä, jotka voivat siepata kolesterolia ja muita rasvoja valtimoiden seinämistä ja kuljettaa ne takaisin maksaan poistettavaksi. Tämä on toinen C-vitamiinin ominaisuus, joka voi auttaa vähentämään valtimotukkeumia ja parantaa sydän- ja verisuonitauteja. Tohtori W.J. Hermann on kollegoidensa kanssa raportoinut, että E-vitamiinitäydennys kohottaa myös veren HDL-tasoja.

Muissa kliinisissä tutkimuksissa on osoitettu, että tohtori Rathin solujen terveysohjelman osatekijät toimivat synergeettisesti C-vitamiinin kanssa kolesterolin ja muiden veren rasvojen alentamisessa. Näitä ovat B3-vitamiini (nikotiinihappo, niasiini), B5-vitamiini (pantotenaatti), E-vitamiini, karnitiini ja muut välttämättömät ravinteet. Tämä synergeettinen vaikutus on tärkeä etu yksittäisten vitamiinien mega-annoksiin verrattuna.

Testatut soluravinteet (Viite):

•  C-vitamiini (Ginter, Harwood ja Hemilä)
• B3-vitamiini (Altschul, Carlson ja Guraker)
• B5-vitamiini (Avogaro, Cherchi ja Gaddi)
• E-vitamiini (Beamish ja Hermann)
• Karnitiini (Opie)

Lipoproteiini (a) — toissijainen riskitekijä kymmenen kertaa vaarallisempi kuin kolesteroli

Nyt haluaisin esitellä teille erityisen tärkeän toissijaisen riskitekijän, lipoproteiini (a):n. Lipoproteiini (a):n alkuperäinen tehtävä on hyvin hyödyllinen. Se suorittaa monia eri korjaustehtäviä, esimerkiksi haavojen parantumisessa. Jos valtimon seinämä on vahingoittunut pitkäaikaisesta vitamiinin puutteesta, lipoproteiini (a) muuttuu kuitenkin kymmenen kertaa kolesterolia vaarallisemmaksi riskitekijäksi. Katsotaanpa tarkemmin, kuinka lipoproteiini (a) -molekyylit eroavat rasvamolekyyleistä.

Kolesteroli ja triglyseridit eivät kellu veressä samoin kuin rasva kelluu keitossa. Tuhannet kolesterolimolekyylit ovat pakkautuneina yhteen muiden rasvamolekyylien kanssa pieniksi pyöreiksi palloiksi nimeltä lipoproteiinit. Miljoonia näitä rasvaa kuljettavia ajoneuvoja kiertää koko ajan kehossamme. Tunnetuin näiden lipoproteiinien joukossa on HDL-kolesteroli (high-density lipoproteins eli “hyvä kolesteroli”) ja LDL (low density lipoproteins eli “paha kolesteroli”).

LDL:n ja lipoproteiini (a):n vertailu

LDL-kolesteroli: Suurin osa veren sisältämästä kolesterolimolekyyleistä kuljetetaan miljoonissa LDL-hiukkasissa. Kuljettamalla kolesterolia ja muita rasvamolekyylejä kehomme soluihin LDL on hyvin hyödyllinen ajoneuvo ravinteiden toimittamissa näihin soluihin. LDL on leimattu “pahaksi kolesteroliksi”, koska vielä viime aikoihin saakka tutkijat ovat uskoneet, että LDL oli pääasiallinen rasvakertymien aiheuttaja valtimoiden seinämissä. Tämä käsitys on nyt vanhentunut.

Mitkä ovat tosiasiat lipoproteiini (a):sta?

• Lipoproteiini (a), ei LDL, on tärkein rasvahiukkanen, joka aiheuttaa kolesteroli- ja muut rasvakertymät valtimoiden seinämiin.
• Tarttuvuudestaan johtuen lipoproteiini (a) on yksi tehokkaimpia korjausmolekyylejä valtimoiden seinämissä, ja vitamiinin puutteen jatkuessa siitä tulee yksi vaarallisimmista ateroskleroosin ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä.
• Kun Framinghamin sydäntutkimus, joka on kaikkien aikojen laajin tutkimus sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä, arvioitiin uudelleen, todettiin, että lipoproteiini (a) on kymmenen kertaa suurempi sydäntaudin riskitekijä kuin kolesteroli eli LDLkolesteroli.

Lipoproteiini (A) on LDL-hiukkanen, jonka ympärillä on tarttuva proteiini. Tämä biologinen “liimateippi” on nimeltään aporoteiini (a) eli apo (a). A-kirjain voisi itse asiassa olla yhtä kuin “liima”, Liima-apo (a) tekee lipoproteiini (a) rasvapallosta yhden tarttuvimmista hiukkasista kehossamme. Vitamiinien puutteesta kärsivässä kehossa lipoproteiini (a) muuttuu tärkeimmäksi toissijaiseksi riskitekijäksi:

• sydän- ja verisuonitaudit ja sydänkohtaukset
• aivoverisuonitaudit ja halvaukset
• restenosis (tukkeutuminen) pallolaajennuksen jälkeen
• ohitussiirrännäisten tukkeutuminen ohitusleikkauksen jälkeen

Kollegojeni kanssa Hamburgin yliopistossa suoritin kattavimmat tutkimukset lipoproteiini (a):sta valtimoseinämässä. Nämä tutkimukset osoittivat, että ateroskleroottiset vauriot ihmisen valtimoissa koostuvat pääasiassa enemmän lipoproteiini (a):sta kuin LDL-molekyyleistä. Sitä paitsi ateroskleroottisten vaurioiden suuruus vastasi lipoproteiini (a):n partikkeleiden määrää valtimoissa. Sarja lisätutkimuksia on tämän jälkeen vahvistanut nämä löydöt.

Lipoproteiini (a):n veriarvot vaihtelevat suuresti yksilöiden välillä. Mitä tiedämme lipoproteiini (a):n veriarvoihin vaikuttavista tekijöistä?

Lipoproteiini (a):n tasot määräytyvät ensisijaisesti perinnöllisesti. Erityiset ruokavaliot eivät vaikuta lipoproteiini (a) -tasoihin. Lisäksi mitkään tällä hetkellä tarjolla olevat lipidejä alentavat reseptilääkkeet eivät alenna lipoproteiini (a) -tasoa. Ainoat aineet, joiden on tähän mennessä osoitettu alentavan lipoproteiini (a) -tasoa, ovat vitamiinit. Professori Carlson osoitti, että 2-4 grammaa B3-vitamiinia (nikotiinihappo, niasiini) päivässä pystyi alentamaan lipoproteiini (a) -tasoa jopa 36 %. Koska nikotiinihappo suurina määrinä voi aiheuttaa ihottumaa, on hyvä lisätä päiväannosta vähitellen. Omat tutkimuksemme ovat osoittaneet, että C-vitamiinilla yksistään tai yhdessä pienempien nikotiinihappoannosten kanssa saattaa olla alentava vaikutus lipoproteiinien tuotantoon ja siten alentaa lipoproteiinin veriarvoja. Yhdessä “teflon”-aineen lysiinin ja proliinin kanssa nämä kaksi vitamiinia voivat huomattavasti vähentää sydänja verisuonitautien riskiä, joka liittyy lipoproteiini (a) -tasoon.

Menetelmiä alentaa lipoproteiini (a):n aiheuttamaa riskiä:

1. Lipoproteiini (a):n veriarvojen alentaminen

• – B3 (nikotinaatti, niasiini)
• – C-vitamiini

1. Lipoproteiini (a):n tarttuvuuden vähentäminen

• – lysiini – proliini

Lipoproteiini (a) on erityisen mielenkiintoinen molekyyli johtuen sen käänteisestä suhteesta C-vitamiiniin. Seuraava löytö laukaisi kiinnostukseni vitamiinitutkimuksiin: lipoproteiini (a) -molekyylejä esiintyy enimmäkseen ihmisillä ja muutamilla eläinlajeilla, jotka eivät kykene tuottamaan C-vitamiinia. Sitä vastoin optimimääriä C-vitamiinia tuottamaan kykenevät eläimet eivät tarvitse lipoproteiini (a):ta merkittävissä määrin. Ilmeisesti lipoproteiini (a) -molekyylit korvaavat monia C-vitamiinin ominaisuuksia kuten haavojen paraneminen ja verisuonten korjaus.

Vuonna 1990 julkaisin yksityiskohdat tästä tärkeästä löydöstä Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä ja siteerasin tohtori Linus Paulingia tämän julkaisun toisena kirjoittajana.

Kolesteroli – virhepäätelmä sydäntaudeista 

Lukiessanne tätä kappaletta olette ehkä esittäneet itsellenne kysymyksiä: “Mutta entä kolesteroli? Ovatko nuo raportit kolesterolista vain median mainostemppu?” Valitettavasti tästä on kysymys. Tässä on joitakin selvittäviä tosiasioita: Lääketieteen johtava teorioiden rakentelu sydän ja verisuonitaudeista on seuraava: Korkeat kolesterolitasot ja veren riskitekijät vaurioittavat verisuonien seinämiä ja johtavat ateroskleroottisiin kertymiin. Tämän hypoteesin mukaan kolesterolin alentaminen on ensisijainen toimenpide sydänverisuonitautien ehkäisemiseksi. Kymmenet miljoonat ihmiset maailmassa ottavat nykyään kolesterolia alentavia lääkkeitä odottaen, että ne auttavat ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja. Näiden kolesterolia alentavien lääkkeiden takana oleva markkinointipropaganda ansaitsee lähemmän tarkastelun, 70-luvulla Maailman terveysjärjestö suoritti kansainvälisen tutkimuksen määritelläkseen, voisivatko kolesterolia alentavat lääkkeet vähentää sydänkohtausten riskitekijöitä. Tuhannet tutkimukseen osallistujat saivat kolesterolilääkkeen “Clofibrate”. Tätä tutkimusta ei voitu viedä loppuun, koska ne ihmiset, jotka ottivat kolesterolilääkettä, kokivat liian monia sivuvaikutuksia. Näin ollen tutkimukseen osallistujien terveyden ja elämän nimissä tämä kolesterolilääkettä koskeva tutkimus jouduttiin lopettamaan.

80-luvun alussa tehty laaja yli 3800 amerikkalaista miestä käsittävä tutkimus pääsi otsikoihin. Tutkimuksessa testattiin, voisiko kolesterolia alentava lääke Cholestyramin vähentää sydänkohtausten riskitekijöitä. Yksi tutkimusryhmä otti jopa 24 grammaa (24 000 mg) Cholestyraminea joka päivä usean vuoden ajan. Tämän ryhmän verrokkiryhmä otti saman määrän placebota (lumelääke). Tämän tutkimuksen tulokset olivat, että kolesterolilääkettä saavasta ryhmästä kuoli sama määrä ihmisiä kuin verrokkiryhmästä. Erityisen lukuisia tätä kolesterolilääkettä ottavien potilaiden keskuudessa olivat onnettomuudet ja itsemurhat. Näistä tosiasioista välittämättä lääkkeen markkinoinnista kiinnostuneet päättivät mainostaa tätä tutkimusta menestyksenä. Sitä, että lääkettä saaneessa ryhmässä oli hieman vähemmän sydänkohtaustapauksia, markkinoitiin kolesteroli-sydänkohtaus -hypoteesin vahvistuksena. Harvat ihmiset välittivät tämän tutkimuksen varsinaisesta kuolleisuustilastosta.

80-luvun lopulla uusi ryhmä kolesterolia alentavia lääkkeitä tuotiin markkinoille. Niiden osoitettiin alentavan kolesterolin tuotantoa kehossa. Pian tämän jälkeen todettiin, että nämä lääkkeet eivät ainoastaan alentaneet kolesterolin tuotantoa kehossa vaan vähensivät myös välttämättömiä aineita, esimerkiksi ubiquinolia (koentsyymi Q-10). Karl Folkes, M.D. Teksasin yliopistosta Austinissa soitti hälytyskelloja Proceeclings of the National Academy of Sciences -lehdessä. Professori Folkers kertoi, että ennestään sydäntautia sairastavat potilaat, jotka ottivat näitä uusia kolesterolia alentavia lääkkeitä, saattoivat kokea hengenvaarallista sydämen toiminnan heikentymistä.

Kolesterolia alentavia lääkkeitä valmistava lääketeollisuus koki jätti-iskun 6. tammikuuta 1996. Tuona päivänä Journal of the American Medical Association -lehti julkaisi artikkelin nimeltä Carcinogenicity of Cholesterol-Lowering Drugs. Tohtori Thomas Newman ja tohtori Stephen Hulley Kalifornian yliopistosta San Franciscon lääketieteen oppilaitoksessa osoittivat, että useimpien markkinoilla olevien kolesterolilääkkeiden tiedettiin aiheuttavan koe-eläimillä syöpää määrillä, joita yleisesti määrätään sadoille tuhansille ihmisille. Tämän artikkelin aiheuttamat seuraukset olivat niin hälyttäviä, että tekijät herättivät aiheellisen kysymyksen: “Kuinka voi olla, että näistä asioista päättävä elin Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) salli näiden lääkkeiden myynnin miljoonille ihmisille?” Tämän tutkimuksen tekijöiden antama vastaus: “Näitä lääkkeitä valmistavat lääkeyhtiöt vähättelivät niiden sivuvaikutuksia ja sillä tavalla poistivat esteet niiden hyväksymiseltä.”

Tämän kirjan ensimmäisessä painoksessa vuonna 1993 selitettiin ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle, että eläimet eivät saa sydänkohtauksia, koska ne tuottavat riittävästi C-vitamiinia, ei siksi että niiden kolesterolitaso on alhainen. Sydänkohtaukset johtuvat pääasiassa vitamiinien puutteesta — ei kohonneesta kolesterolista. Pain selvisi, että kolesterolia alentavat lääkkeet, beetasalpaajat, kalsiumantagonistit ja monet muut lääkkeet korvattaisiin vähitellen välttämättömillä ravinteilla sydän- ja verisuonitautien eliminoimiseksi. Tämän päämäärän saavuttamiseen tarvittava aika riippuisi vain yhdestä ainoasta tekijästä: kuinka nopeasti tieto keripukin ja sydän- ja verisuonitautien välisestä yhteydestä leviäisi. Sydän- ja verisuonitautilääkkeiden valmistajat tiesivät, että he menettäisivät vähitellen triljoonien dollarien arvoiset lääkemarkkinat. Näiden oireisiin kohdistuvien lääkkeiden monen triljoonan dollarin arvoiset globaalit markkinat romahtaisivat väistämättä, kun miljoonat ihmiset saisivat tietää, että vitamiinit ja muut välttämättömät ravinteet ratkaisevat sydän- ja verisuontautiepidemian.

Tämä on tausta sille, miksi lääketeollisuus kuluttaa satoja miljoonia dollareja vastustaessaan luonnollista vaihtoehtoa, solulääketiedettä ja mainostaa lääkkeitä, jotka eivät paranna vaan aiheuttavat uusia sairauksia kuten syöpää.

Miksi karhut eivät ole kuolleet sukupuuttoon 

Jos lukijoitteni joukossa on vielä joku, joka ajattelee, että kolesteroli saattaa aiheuttaa sydänkohtauksia, haluaisin kertoa seuraavat tosiasiat: karhujen ja miljoonien muiden talviunta nukkuvien eläimien kolesteroli taso on yli 400 mg/dl (10,25). Jos kolesteroli olisi todella syypää sydänkohtauksiin ja aivohalvauksiin, karhut ja muut talviunta nukkuvat eläimet olisivat kauan sitten kuolleet sukupuuttoon sydänkohtausten seurauksena. Syy miksi karhuja on edelleen keskuudessamme on yksinkertainen — ne tuottavat kehossaan suuria määriä C-vitamiinia, joka stabiloi/pitää niiden valtimoseinämät ehjinä, niinpä kolesteroli ei aiheuta niille haittaa.

Se että karhut eivät ole kuolleet todistaa:

1. Kohonnut veren kolesteroliarvo ei ole ateroskleroosin, sydänkohtausten ja halvausten ensisijainen syy.
2. Valtimoseinämien vakauden/stabiliteetin/eheyden saavuttaminen ja ylläpitäminen optimaalin vitamiinien saannin avulla on tärkeämpää kuin kolesterolin ja muiden verenkierrossa olevien riskitekijöiden alentaminen.
3. Kolesterolista ja muista korjaustekijöistä verenkierrossa voi tulla riskitekijöitä vain, jos valtimoiden seinämät ovat heikentyneet kroonisen vitamiinien puutteen takia.

Solujen terveyttä koskevat suositukset potilaille, joilla on korkea kolesteroli ja muita aineenvaihduntahäiriöitä 

Solujen terveyttä koskevien perussuositusten lisäksi suosittelen, että potilaita, joilla on kohonnut kolesteroli ja muita aineenvaihdunnan häiriöitä, ottamaan seuraavia bioenergiatekijöitä suurempina annoksina:

• C-vitamiini: suojaamaan ja parantamaan luonnollisesti valtimoiden seinämiä, vähentämään lisääntynyttä kolesterolin tuotantoa ja muita sekundaareja riskitekijöitä maksassa ja alentamaan näiden sekundaarien riskitekijöiden määrää veressä.
• E-vitamiini: veren rasvojen ja miljoonien solujen antioksidanttisuojaukseen
• B1-vitamiini: soluaineenvaihdunnan optimointiin ja erityisesti bioenergian toimittamiseen
• B2-vitamiini: soluaineenvaihdunnan optimointiin ja erityisestibioenergian toimittamiseen
• B3-vitamiini: kohonneen kolesterolin ja lipoproteiinien tuotannon alentamiseen maksassa
• B5-vitamiini: solujen aineenvaihduntamolekyylin keskeistä rakennekomponenttia (koentsyymi A) varten ja optimaaliseen rasvamolekyylien palamiseen aineenvaihdunnassa
• B6-vitamiini: biotiini ja foolihappo: homokysteiinin riskitekijöiden lisääntymisen ehkäisemiseen ja solujen aineenvaihdunnan optimointiin
• Karnitiini: rasvojen soluaineenvaihdunnan optimointiin ja triglyseriditason alentamiseen

 

Alkuperäinen juttu: http://www.lootuskirja.fi/File/R3kolv__ri.pdf