Kuolema korjaa satoa

NATO:n sotakoneet ovat tarkoituksella valinneet siviilikohteita. Muuan tällainen tapaus oli telttakylän pommitus Gaddafin suojapaikaksi uskotun rakennuksen edustalla.
– Valtamedia tunnustaa verilöylyn, mutta sanoo pommituksen uhrien kuolleen hallituksen ja kapinallisten ristitulessa. Uhreja kuvataan ”aktivisteiksi, jotka olivat pystyttäneet impromptu-telttakylän osoittaakseen solidaarisuutta Gaddafille ja vastustaakseen NATO:n pommituksia” selittää professori Chossudovsky.
Elokuun viimeisillä viikoilla siviilejä on kuollut arviolta 3000 henkilöä. Sairaalat ovat kaaoksen vallassa, eikä vettä saa, koska NATO on pommittanut vesiputket hajalle lähes koko maassa. UNICEF:in edustaja, Christian Blaslev-Olesen varoittaa tilanteen Libyassa saattavan kääntyä epidemioiden leviämisen takia ennen näkemättömäksi humanitaariseksi katastrofiksi.

Elinolot pahenevat päivä päivältä Libyan pääkaupungissa, kahden miljoonan asukkaan Tripolissa. Suurimmassa osassa kaupunkia vesi- ja sähköjohdot ovat poikki, eikä viemäriverkosto toimi.  Sairaaloista ovat tarvikkeet loppumassa, ja ruokaa ja polttoainetta on vaikea saada, kertoo BBC.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on vedonnut kansainväliseen yhteisöön, jotta Libyaan saataisiin humanitaarista apua sekä järjestyksen ylläpitämiseksi maassa.
YK on luvannut lähettää kirurgiryhmiä sekä lääkkeitä ja ruokaa Libyaan Punaisen Ristin kautta.

Brittilehdistä The Guardian kiinnitti huomiota siihen, että ”Libyan tapaus ei ole tuonut meitä yhtään lähemmäs yksimielisyyttä siitä, onko itsenäisen valtion alueella tehty aseellinen väliintulo oikeutettua edes ihmisoikeuksien ja demokratian nimeen”, mutta päätyy siihen, että on, ”koska Gaddafi oli verinen tyranni”.
Guardian huomauttaa, että ”aseellinen väliintulo olisi oikeutettua samoilla perusteilla myös Syyriassa”, mutta siirtää vastuun siitä ettei sitä tapahdu Kiinalle ja Venäjälle, jotka eivät halua laajaa sotaa Lähi-idässä. Guardianin mukaan NATO ei olisi kyennyt voittamaan Libyassa ilman Yhdysvaltain sotakoneistoa, joka auliisti antoi ammuksia ja muuta kalustoa NATO:n käyttöön. Ranskalainen journalisti ja kirjailija Thierry Meyssan, joka vietti sodan aikana Libyassa pari kuukautta, puolestaan katsoo, että Yhdysvaltain, Ranskan, Britannian ja Qatarin yhdistäneen voimansa mediasodankäynnissä, jossa ei ole yritettykään antaa puolueetonta tai aina edes totuudenmukaista kuvaa tapahtumista Libyassa ja Syyriassa.

Meyssanin mukaan France24, BBC, AlJazeera sekä CNN, joka toimii Pentagonin psykologisen sodankäynnin yksikön kanssa yhteistyössä, ovat keskittyneet puolueellisesti kuvaamaan Libyan ja Syyrian hallitusten tekemisiä rikoksiksi samalla, kun NATO:n tekemät rikokset on kuvattu myönteisessä valossa.
Meyssan vertaa tiedotusta Libyan sodasta Venezuelan tilanteeseen vuonna 2002, jolloin Globovisión esitti filmiä vasta presidentiksi valittua Chavezia tukevista joukoista ampumassa maltillisia oppositiovoimia. Myöhemmin osoittautui, sanoo Meyssan, että ne joita kohti ammuttiin, olivatkin Chavezia tukevia maltillisia mielenilmaisijoita ja ampujat olivat CIA:n aseistamia tarkka-ampujia. YK:n yleiskokous on kieltänyt ´rikoksina rauhaa vastaan´ rauhaa uhkaavan sotapropagandan käytön, vastakkaisen informaation sensuroinnin sekä tiedonkulun estämisen päätöslauselmissaan nro 110 (v. 1947), nro 381 (v. 1950) sekä nro 819 (v. 1954).