Lapsiasian käsittely ja kesto käräjäoikeudessa

Minulla on riita puolisoni kanssa yhteisen lapsemme huollosta ja asumisesta. Miten asiassa tulisi edetä ja kuinka kauan mahdollinen oikeudenkäynti kestäisi?

Kun vanhemmat eroavat, olisi lapsen kannalta erityisen suotavaa saada sovinto aikaan koskien lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta. Varsin usein asioista päästään yhteisymmärrykseen. Kirjallinen sopimus vahvistetaan tällöin lastenvalvojan luona.

Ellei sopimusta saada aikaiseksi, kumpi tahansa vanhemmista voi saattaa asian lapsen kotipaikan käräjäoikeuteen. Asia käynnistyy kirjallisella hakemuksella. Käräjäoikeus pyytää toiselta osapuolelta tämän jälkeen hakemukseen kirjallisen vastauksen.

Mikäli hakemuksessa on haettu väliaikaismääräystä, käräjäoikeus järjestää väliaikaisistunnon, jossa päätetään mm. siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu riidan oikeusprosessin aikana. Ellei sovintoa saavuteta väliaikaisistunnossa, käräjäoikeus pyytää sosiaalitoimelta olosuhdeselvityksen lapsen ja vanhempien olosuhteista.. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, selvityspyyntö menee molempien vanhempien kotikuntien sosiaalitoimille. Sosiaalitoimen selvitystä ei pyydetä, jos on ilmeistä, että se ei ole tarpeen asian ratkaisemisen kannalta.

Olosuhdeselvityksellä on merkittävä rooli päätettäessä lapsen huolto- ja tapaamisasiasta. Pääperiaate on, että selvitys keskittyy asioihin, joihin vanhemmat hakevat ratkaisua. Valitettavaa on, että sosiaalitoimet ovat sikäli ruuhkautuneita, että selvityksen saamisessa voi kestää jopa puolikin vuotta.

Sosiaalitoimen selvityksen valmistumisen jälkeen järjestetään käräjäoikeudessa lopullinen istunto, josta annetaan päätös. Päätöksestä voi valittaa edelleen hovioikeuteen.

Prosessuaalisesti lapsen huolto-, asumis-, elatus- ja tapaamisriidat ovat erikoisia siksi, että ne eivät saavuta oikeusvoimaa. Samaa lasta koskeva asia voidaan milloin tahansa aiemman päätöksen lainvoimaistuttua saattaa uudelleen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämä mahdollistaa krooniset lapsiriidat, joissa samaa lasta koskevat asiat ovat jatkuvasti vireillä eri oikeusasteissa, vaikka mitään olosuhdemuutoksia ei olisi tapahtunut.

Viime vuosina tuomioistuinten rooli lapsiriitojen sovittelijan on korostunut. Joissakin käräjäoikeuksissa on käyttöönotettu norjalaista mallia oleva ns. Follo-sovittelu, jossa käytetään sosiaalialan asiantuntijaa apuna. Kokemukset sovittelusta ovat olleet positiivisia.

Neuvoisinkin kysyjää ensimmäiseksi kääntymään oman kunnan sosiaalitoimen puoleen ja varaamaan aika lastenvalvojalta. Ellei lapsen asioista päästä sopimukseen niin siinä tapauksessa kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen. Oikeusprosessin kestosta on vaikea antaa täsmällistä vastausta mutta useita kuukausia kestävään prosessiin kannattaa joka tapauksessa varautua.

Theresa Bergroth-Penttilä
OTM, lakimies
Asianajotoimisto
Talviaro Oy
www.lakineuvo.fi