Masennuksen hoitoon käytetään enimmäkseen selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä eli SSRI-Iääkkeitä, mutta monilla saattaa olla käytössä samalla useampiakin lääkkeitä myös muiden sairauksien hoitamiseksi. Tähän valikoimaan kuuluu usein myös tyroksiini, jolla hoidetaan kilpirauhasen vajaatoimintaa.
Asiakkaiden kertomusten mukaan tyroksiini on auttanut myös masennukseen paremmin kuin SSRI-lääkkeet, joita heillä ennestään on ollut käytössä. Tyroksiinin vaikutuksia masennukseen on tutkittu jossain määrin, mutta useimmiten niissä on käytetty tyroksiinin (T4) lopullista ja aktiivisempaa muotoa, trijodotyroniinia (T3), jota meillä ei ole lääkkeenä helposti saatavilla. Toistaiseksi tutkimustulokset eivät ole saaneet aikaan muutoksia hoitokäytäntöön, vaikka osalla niistä onkin saatu aikaan positiivisia tuloksia. Eräs tärkeä havainto on, että T3:n alhaiset pitoisuudet aivoissa vähensivät serotoniinireseptoreiden herkkyyttä, mistä masennustilan paheneminen voisi olla seurauksena.
Lisätutkimukset avaavat uusia näkymiä
Tyroksiinin T4 muuttaminen trijodotyroniiniksi T3 on todellisuudessa mutkikkaampaa kuin yleensä ajatellaan. Muutoksen tekee seleeniaktivoitu entsyymi, mutta sitä esiintyy eri elinten soluissa kolmea rakenteellisesti ja toiminnallisesti toisistaan poikkeavaa muotoa: Dl, D2 ja D3. Kaiken lisäksi näiden puoliintumisaika on suhteellisen lyhyt muutamasta kymmenestä minuutista muutamaan tuntiin ja tuotantoa säädellään useilla eri tekijöillä avaamalla ja sulkemalla geenejä. Näin kulloinenkin entsyymi pitoisuus vaikuttaa kunkin muutosreitin aktiivisuuteen. Tämä säätelymenetelmä vaatii nopeasti vaihtelevaa proteiinisynteesiä, joka vuorostaan vaatii toimiakseen sinkkiä. Sinkin puute voi häiritä monia elimistön toimintoja lähinnä sekoittamalla T3:n tuottoa.
Verenkierto, kilpirauhastoiminnat ja lämmöntuotto sekaisin
Monet valittavat huonoa verenkiertoaan kertoen, että sormet ja varpaat ovat jääkylmät kesälläkin. Tämä ei useinkaan johdu heikosta verenkierrosta, vaan itse asiassa heikosta kehon lämmöntuotosta. Lämmöntuotto on vuorostaan riippuvainen kilpirauhashormonien, T4:n ja T3:n, tuotosta ja aktiivisuudesta. Nämä toiminnat ovat vuorostaan riippuvaisia useista hivenaineista ja niitä tarvitsevista entsyymeistä. Näillä hivenravintoaineilla ei saisi kuitenkaan olla toimintaa säätelevää ominaisuutta; niistä ei saisi olla puutosta. Lämmöntuotannon säätelyn tulee tapahtua hypotalamuksen, aivolisäkkeen ja kilpirauhasen yhteistyössä. Näin ylläpidetään kehon perusaineenvaihduntaa sekä sen mukana myös riittävää lämmöntuottoa, jota voidaan pitää helppona kilpirauhasen toiminnan mittarina.
Kilpirauhasen hormonituotanto
Terve ja riittävän aktiivinen kilpirauhanen tuottaa normaalisti tarpeeksi tyroksiinia, joka ylläpitää perusaineenvaihduntaa ja peruslämmöntuottoa sekä lukuisia muita aineenvaihduntajärjestelmiä. Osa tyroksiinista ei tavallisesti valmistukaan täysin neljä jodia sisältäväksi, vaan jää valmiiksi aktiivisimpaan muotoon trijodotyroniiniksi, T3:ksi, johon kuuluu vain kolme jodia. Jäljelle jäävän ja kehoon kiertämään ohjatun tyroksiinin tulee aktivoitua soluissa T3:ksi, jotta tarvittava aktivaatio olisi riittävä. Tämän muutoksen tekee eri elimissä viime vaiheessa dejodinaasi-entsyymit Dl, D2 tai D3, joiden aktivoitumiseen tarvitaan seleeniä.
Tyroksiinin tuotantoesteet
Tyroksiinia tuotetaan L-tyrosiini-nimisestä aminohaposta. Useimmiten L-tyrosiinista ei ole puutetta. L-tyrosiini-aminohappoja tarvitaan kaksi yhteen tyroksiinimolekyyliin. Tähän yhdistelmään tulee kiinnittää neljä jodiatomia. Tämän kiinnitys työn tekee kilpirauhasen erittämä peroksidaasi-entsyymi, joka tarvitsee aktivoituakseen kuparin. Näin ollen kuparinpuute pystyy jarruttamaan tyroksiinin tuotantoa. Tähän asti meillä on kolme ainetta, joita vähintään tarvitaan tyroksiinin tuotantoon: L-tyrosiini, jodi ja kupari. Jodin puutteelle on tunnusomaista kilpirauhasen kompensatorinen liikakasvu eli struuma. Tämä estyy ja vähenee jodin saannin myötä.
Tyroksiinin vapauttaminen kilpirauhasesta
Valmis tyroksiini varastoituu valmistuspaikalleen kilpirauhasen rakkulamaiseen kudokseen. Sen vapautuminen verenkiertoon vaatii entsyymin, joka aktivoidaan sinkillä. Sinkinpuute voi jarruttaa tyroksiinin vapautumista, ja tyroksiinitaso veressä ei tästä johtuen pysy riittävänä. Rinnakkain tähän tilaan voi vaikuttaa myös aivolisäkkeen toimintahäiriöt, joissa kilpirauhasen toimintaa ja tyroksiinin tuottoa ja vapauttamista säätelevän TSH -hormonin (thyroidea stimulating hormon) tuotanto ei ole tasapainossa.
Verenkiertokin säätelee kehon lämpötilaa
Lämmöntuoton ollessa niukkaa autonomisen hermoston säätely osallistuu keskikehon lämmön ylläpitämiseen vähentämällä lämmönhukkaa kehon ääreisosissa eli käsissä ja jaloissa. Tästä seuraa, että sormien ja varpaiden lämpötila saattaa olla normaalissa huoneenlämmössä alle 25 astetta. Erityisesti tässä tilassa on tunnusomaista, että sormet voivat olla jopa 5-10 astetta kämmentä viileämpiä. Tästä huolimatta kilpirauhastestien tulokset ovat ”normaalit”. Äärimmäisenä ilmiönä voivat olla jopa varpaiden tai sormien kuoliot ja amputaatiouhka. Onhan verenkierto tällöin todellakin erittäin huono, mutta syy on useimmiten muualla kuin itse verisuonistossa.
Laboratoriotutkimukset ja oireilut
Normaalisuus on monien laboratoriotutkimusten ongelma. Tämä normaalisuus tulee esiin siinä, että niin monilla on riittämättömän lämmöntuoton ongelma, vaikka he ovatkin näennäisesti terveitä ”vilukissoja”. Laboratorioiden viitearvot muodostetaan vakiojakautumaan perustuen ja sen äärimmäiset osat luetaan patologisiksi.
Lämmöntuottoa voidaan normalisoida
Käytännössä voidaan kuitenkin toimia siten, että selvitellään elimistön hivenainetasoja ja korjataan niitä toivottuun suuntaan ja seurataan lämmöntuotannon muutoksia kehon ääreisosissa, kuten sormissa ja kämmenissä. Yllätykseksemme sormet ja varpaat ovat tällä tavoin lämmenneet jopa siten, että entisen 25 asteen asemesta ne ovat 35-37-asteiset – ja elämä hymyilee. Masennuskin on samalla kertaa saattanut saada lähtöpassit! Kilpirauhasen toiminnan normalisoitumista odotellessa voidaan masennusta ja univaikeuksia hoitaa serotoniinin esiasteella, 5- hydroksitryptofaanilla, 5-HTP:llä, joka ei tee mitään väkisin, mutta helpottaa serotoniinin tuottoa ja auttaa masennuksen hallinnassa.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Luontaisterveys-lehdessä