Miksi arktinen alue on Yhdysvalloille erikoisen tärkeä?

Trumpin ja Putinin hiljattainen konferenssi Alaskassa aiheutti melkoisen mediamylläkän. Mikä oli Alaskan kokouksen maailmanpoliittinen merkitys? Yhdysvaltojen sotilasstrategia muotoutuu pohjoisen napapiirin mukaisesti, mikä kulkee tiettyjen ja tunnettujen kahdeksan valtion alueen kautta. Yhdysvallat näkevät Pohjois-Atlantin merireitin (Pohjoinen merireitti) oleelliseksi Euroopan sotatoimille. Arktisella alueella on suurvalloille sekä taloudellista että sotilaallista merkitystä.

 

Mikä oli Alaskan kokoustamisen tarkoitus? 

Konferenssia voidaan tulkita siten, että Washington myönsi siinä hävinneensä aloittamansa kauttasodan, Kiovan ja Euroopan välityksellä Moskovaa vastaan. Nämä kaksi suurvaltaa sekä Washington että Moskova vahvistivat välillisesti tietyn kaltaisen sovinnon, jossa Washington ilmaisi halukkuutensa lopettaa Kiovan tukeminen sodassa Venäjää vastaan. Ilmeisesti Washington ja Moskova olivat yksimielisiä siitä, että Yhdysvallat eivät näillä näkymin asetu Euroopan rinnalle pönkittämään Ukrainaa.  Suurvaltojen päämiesten kokoustaminen Alaskassa selventänee sitä geopoliittista kuviota, jossa kaksi ydinaseilla varustettua suurvaltaa ei aloita (ainakaan nykyisessä maailman tilanteessa) suoraa eli välitöntä sotaa toisiaan vastaan. Lienee sanomattakin selvää se, että miksi ne eivät aloita välitöntä sotaa toisiaan vastaan. 

Tosin Trump on jälleen uhkaillut Venäjää uusilla pakotteilla, ilmoittaen kyllästymisensä Venäjän viivyttelyyn rauhan suhteen, uutisoi Al Jazeera 4. syyskuuta. 

Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaan vaikuttavat tietyt Israel mieliset taustavoimat saivat Yhdysvaltojen operoimaan Ukrainan vallankumouksen ja Ukrainan hallinnon militanttien hyökkäyksen Donetskin kansantasavaltoja vastaan vuonna 2014. Tästä seurasi raaka murhaava terrori Donetskin venäjänkielisiä kohtaan.  Vuonna 2022 Venäjään liitetty Donetskin kansantasavalta sai viimein pyytämäänsä apua Venäjältä, ja entisen Itä-Ukrainan turvallisuus alkoi kohentua. 

Eurooppa käynnisti Yhdysvaltojen massiivisella tuella ja johdolla, Ukrainan sodan tukemisen Venäjää vastaan. Huolimatta lännen hirvittävän laajasta sotateollisuudesta Kiovan hyväksi (tai turmioksi), on Venäjän puolustussota edennyt entistä lähemmäs Kiovan portteja. Tässä sodan vaiheessa Washington on joutunut myöntämään tappionsa Moskovalle, joten Washington ei saavuttanut sille asetettua tehtävää eli nykyisen Moskovan hallinnon kaatamista, ja eikä siten itä-Aasian sivilisaatioiden sotilaallista, taloudellista sekä poliittista valtaamista. Tässä yhteydessä “valtaamisella” tarkoitetaan lähinnä Yhdysvaltojen ja sen johtaman läntisen maailmanjärjestyksen taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen vaikutusvallan lisäämistä Aasiassa, etenkin Kiinan sekä Intian suhteen. 

Washington ei näe enää kannattavaksi jatkaa proxy-sotaa Kiovan kautta Moskovaan, vaan globaalin hegemonia aseman kannalta painopisteet suuntautuvat muualle. 

Washingtonin tavoitteet antarktisen aluetta kohtaan 

Ensinnäkin on sanottava, että Venäjä on todellinen arktinen valtio, joka on yksi kahdeksasta arktisen alueen valtiosta. Lisäksi 60 prosenttia kuuluu arktisen alueen pinta-alasta Venäjälle ja 80 prosenttia arktisen alueen väestöstä asuu Venäjällä. Niin ikään Venäjän hiilivetyvarannoista, kuten maakaasusta 80 prosenttia sekä raakaöljystä 70 prosenttia ovat arktisella alueella. Arktisen alueen koillisväylä, joka on Pohjoinen merireitti Venäjän pohjoispuolella, yhdistää Atlantin sekä Tyynenmeren (Turpopankki 2025). 

Venäjän federaatio omaa pisimmän arktinen mannerjalustan, omaa historiallisesti merkittävän kokemuksen arktisten alueiden kehittämisestä, edistyksestä ja tehokkaasta poliittisesta toiminnasta alkuperäiskansojen tukemiseksi polaarialueella. Venäjällä on arktisella alueella suurin ja tehokkain jäänmurtajien laivasto. Lisäksi Venäjän säännöllisesti järjestämät kansainväliset foorumit edistävät yhteistyötä, houkuttelevat investointeja alueelle sekä kehittävät arktisen alueen matkailua (Turpopankki 2025). 

Yhdysvallat, Britannia ja EU ovat enentäneet viimevuosina aggressiivisesti sotilaallista ja taloudellista aktiivisuuttaan arktisella alueella. Arktisella alueella tärkeimmät sotilasstrategiset elementit jakautunevat kahteen osaan. Näitä ovat yhtäältä konventionaalisten kaukovaikutteisten ohjusten sekä ydinaseiden merkitys, jotka ovat tärkeitä Venäjän puolustukselle. Toiseksi Eurooppa, ja eritoten Yhdysvallat näkevät Pohjois-Atlantin merireitin (Pohjoinen merireitti) oleelliseksi Euroopan sotatoimille (Saukkonen, Mikkonen 7/2021, 11, 12). 

Yllä esitetty on syynä Yhdysvaltojen kiinnostukseen arktista aluetta kohtaan. Pohjoisen merireitin ansiosta ja geopoliittiselta sijainniltaan arktinen alue muodostaa sotilaallisesti hyvin merkittävän strategisen alueen sekä lännen, että idän suhteen, aina itä-Aasian alueelle saakka. Yhdysvaltojen imperialistiset tavoitteet eivät voi unohtaa arktisen alueen hyödyntämää sotilaallista sekä taloudellista potentiaalia itä-Aasialle, Yhdysvallat pyrki kaikin tavoin torjumaan tiettyjen itä-Aasian ja BRICS-maiden voimistumista. 

Tanskan Grönlannilla on valtaisa merkitys Yhdysvaltojen sotilaalliselle varustautumiselle. Se on myös suurin syy siihen, että Yhdysvallat haluaa “ostaa” Grönlannin Tanskalta. Yhdysvaltojen intresseissä mitä ilmeisimmin on aseistaa Grönlanti ydinaseilla. 

Yhdysvaltojen hyökkäysstrategia muotoutuu pohjoisen napapiirin mukaisesti, mikä kulkee tunnetusti kahdeksan valtion alueen kautta, kuten esim. Venäjän, ja sen vastapuolen Kanadan alueella, Grönlannin ja Islannin alueella. P-napapiiri hipoo myös Norjaa, Ruotsia ja Suomea sekä näiden vastapuolella olevaa Yhdysvaltoja. P-napapiiriltä on mahtavat sotilasstrategiset asemat Venäjälle ja laajemmin itä-Aasiaan. 

Taloudellisesti ajatellen Yhdysvaltoja inspiroi arktisella alueella sijaitsevat 13 prosentin vielä piilossa olevat öljyvarat ja myös koskemattomat 30 prosentin maakaasuesiintymät (USGS 2009). Ainoastaan öljyn sekä maakaasun taloudellinen potentiaali on tuhansissa miljardeissa Yhdysvaltojen dollareissa. Kokonaisuudessaan Arktiksen taloudellinen mittavuus on vielä tätäkin suurempi, mikä perustuu pohjoisen alueen luonnonvarojen moninaisuuteen sekä Koillisväylän mahdollisesti tarjoamiin näkymiin.  

Arktisen alueen luonnonvaroista strategisiksi voidaan luokitella ainakin poikkeukselliset maametallit, kalatalous sekä alueella sijaitsevat energiaresurssit. Näistä strategisista resursseista viime vuosien aikana runsaasti huomiota ovat herättäneet harvinaiset maametallit, joiden myötä Grönlantiin on kohdistunut samaan aikaan sekä Yhdysvaltojen että Kiinan merkittävä mielenkiinto. Kokonaisuudessaan uusiutuvan energiantuotannon ketju, esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman valmistusprosessi, on riippuvainen harvinaisista maametalleista. On huomattava, että keskeinen osa kehittyneestä viestintäteknologiasta, autoteollisuudesta sekä aseteknologiasta ovat maametalleista riippuvaista. Esimerkiksi Lockheed Martinin valmistaman F-35-hävittäjän valmistaminen tarvitsee Yhdysvaltojen kongressin selvityksen mukaan yli 400 kilogrammaa harvinaisia maametalleja (Financial Times 2021). 

Lopuksi 

Alaskan kokous viitoittaa tietä seuraavalle: 

Yhdysvallat haluaa edelleen olla valtiojärjestyksen ja kansainvälisen järjestelmän ohjailevana hegemoniana. Washingtonin sijaissota Kiovan kautta Venäjää vastaan ei enää vastaa Yhdysvaltojen tavoitteita, vaan Israelin painostuksesta sotilaallinen ja poliittinen painopiste on siirtynyt Lähi-itään siinä muodossa kuin se kuluneena vuotena on Lähi-idässä esiintynyt.   

Globaalin hegemonian siirtymä Yhdysvaltojen johtamalta läntiseltä akselilta, Aasian akselille on yksi varteenotettavista syistä siihen, miksi Yhdysvallat järjestivät Euroopan välillisesti ja Ukrainan välittömästi proxy-sotaan Venäjää vastaan. Koska menetelmä ei tuottanut tulosta, siirtyi Yhdysvallat “liennytyspolitiikkaan” Venäjän suhteen sekä entistä rajumpaan vastarintaan Kiinaa vastaan.  

Yllä esitetyn lisäksi Eurooppaa villitään globaalien poliittisten taustavoimien kautta sotaan Venäjää vastaan. Mikäli välitön konventionaalinen sota syttyy Euroopan ja Venäjän välille, kuka on voittaja? Siinä Eurooppa ja Venäjä sekä sen liittolaiset raunioittaisivat toisiaan, ja Israelin sekä Yhdysvaltojen sionistinen akseli korjaisi sadon. Konventionaalinen sota saattaisi myös muuttua kemialliseksi-, biologiseksi-, ja jopa ydinasesodaksi. 

Markku Juutinen 

Lähteet 

Financial Times (2021): “China targets rare earth export curbs to hobble US defence industry”, 17.2.2021. https://www.ft.com/content/d3ed83f4-19bc-4d16- b510-415749c032c1   

Paukkunen, S. ja Mikkonen H. (7/2021): Suurvaltojen arktis: Muuttuvan geopolitiikan vaikutukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. 11, 12. https://www.fiia.fi/wp-content/uploads/2021/06/ffpp7_suurvaltojen-arktis_samu-paukkunen-harri-mikkola.pdf 

Shola Lawal (4.9.2025). Al Jazeera. Trump says he has pressured Putin for Ukraine truce: So what has he done? US President Trump has threatened non-specific consequences for Putin if Russia fails to agree to peace with Ukraine. https://www.aljazeera.com/news/2025/9/4/trump-says-he-has-pressured-putin-for-ukraine-truce-so-what-has-he-done     

Turpopankki (2025): Venäjän arktinen alue. https://turpopankki.fi/suurvaltoja/suurvalta-venaja/venajan-arktinen-alue/#toggle-id-1 

USGS (2009): “Assessment of undiscovered oil and gas in the Arctic”. https://pubs.er.usgs.gov/ publication/70035000