Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on viimeisimpinä kuukausina lisännyt merkittävästi Yhdysvaltain joukkojen läsnäoloa Karibian alueella. Lähiviikkoina Yhdysvallat aikoo lähettää alueelle myös sotalaivueen, jota johtaa lentotukialus Gerald R. Ford.
Yhdysvallat teki iskuja viime syksyn aikana 14 alukseen Karibianmerellä. Näihin venezuelaisiin aluksiin tehdyissä iskuissa on kuollut ainakin 61 ihmistä. Trumpin mukaan alukset olivat kytköksissä Yhdysvaltoihin suuntautuvaan huumeiden salakuljetukseen.
Muutama päivä siten uutisoitiin, että Yhdysvaltain merivartiosto oli vallannut jo toisen tankkilaivan Venezuelan lähivesillä. Asiasta uutisoi uutistoimisto Reuters, joka oli saanut tiedon kolmelta yhdysvaltalaiselta, nimettömänä pysyttelevältä virkamieheltä.
Yhdysvaltalaisten viranomaisten mukaan päätavoitteena on puuttua Latinalaisen Amerikan huumekartellien uhkiin.
Miksi Yhdysvallat ahdistelee Venezuelaa?
Todellisuudessa pääsääntöisenä tavoitteena Yhdysvalloilla ei ole tyrehdyttää Latinalaisen Amerikan huumekartellien uhkia.
Kuten M.C. Piper (2005) esittää kirjassaan Final Judgment, että Yhdysvallat on itse hankkinut huumeita CIA:n, Mossadin ja muiden tiettyjen toimijoiden välityksellä liittovaltioonsa ja myös muualle maailmaan. Yhdysvallat on ollut vastuussa Afganistanin hallitsevasta roolista kansainvälisessä heroiinikaupassa, joka on ainoastaan toistoa, sille mitä tapahtui aiemmin Burmassa, Thaimaassa ja Laosissa 1940-luvun lopulta 1970-luvulle. Näiden maiden muodostamaa huumeviljelmistä tunnettua aluetta kutsutaan ”Kultaiseksi kolmioksi”.
Yhdysvaltojen Venezuela-politiikan tavoitteena on ollut Maduron vallan horjuttaminen, mikä on myös samalla lisännyt Venezuelan riippuvaisuutta Kiinasta, Venäjästä ja Iranista. Erityisesti Kiina ja Venäjä ovat tarjonneet taloudellista sekä poliittista tukeaan kansainvälisen painostuksen keskellä (Laine 31.03.2025).
Voidaan päätellä, että Yhdysvaltojen aggressiiviisuuteen Venezuelaa kohtaan vaikuttavat seuraavat tekijät:
Yhdysvallat himoitsee Venezuelan merkittäviä öljyvaroja. Venezuelan mahdollisten öljyvarojen turvin Yhdysvallat vähentäisi Kiinan ja ehkä myös Venäjän vaikutusvaltaa mainitulla geopoliittisella alueella.
Yllä mainittu vaikutus on kasvanut Venäjän ja Ukrainan konfliktin aikana, Yhdysvallat on tukenut merkittävästi sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti Ukrainaa.
Yhdysvaltojen tavoitteena on presidentti Nicolás Maduron hallinnon kaataminen.
Lopuksi
Yhdysvaltojen voimapolitiikka Venezuelaa kohtaan osoittaa selvästi Yhdysvaltojen ja sen transatlanttisen liittouman yksinapaisuutta ja polarisaatiota. Jo yli kymmenen vuotta sitten kansainvälisen politiikan areenalla kirjoitettiin, että Kiina oli tuolloin tietyillä mittareilla maailman talous. Lisäksi Shanghain yhteistyöjärjestö SCO oli nousemassa sotilaallisessa voimassa NATO-maiden rinnalle. Yhdysvallat ei hyväksy maailmanjärjestyksen hegemoniansa kuihtumista. Washingtonin Caracasin politiikka on linjassa Washingtonin maailmanjärjestyksen hegemonia intressien kanssa.
Markku Juutinen
Lähteet
Reuters, AFP, STT (20.12.2025)
Piper, Michael Collins (2005): Final Judgment. American Free Press. Saatavilla pdf-muodossa: http://americanfreepress.net/PDF/Final_Judgment.pdf [1]
Ella Laine (31.03.2025). The Ulkopolitiikka. Pakotteet työntävät Venezuelaa lähemmäs Kiinaa ja Venäjää – ratkaisu tilanteeseen löytyy maan sisältä — The Ulkopolitist [2] https://www.ulkopolitist.fi/2025/03/31/pakotteet-tyontavat-venezuelaa-lahemmas-kiinaa-ja-venajaa-ratkaisu-tilanteeseen-loytyy-maan-sisalta/ [2]