Miksi yritykset vähenevät?

Maamme yritysten määrä on vahvassa laskussa. Viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä aloittaneiden määrä supistui 29 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan (tilastokeskus).

Laman hellittäessä uusia yrityksiä syntyi esim. v. 2005 vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 9792 ja vastaavana aikana v. 2007 aloittaneita oli 11911. Tänä vuonna vertailuajankohtana aloittaneiden yritysten määrä oli vain 7259. Suuret ikäluokat eläköityvät eikä yrittäjyys innosta enää nuoria. Syitä ovat, että jatkajaa ei löydy, virkakoneistoon ei luoteta, työllistäjän riskit ja vihreys vaikeuttavat kilpailua.

Viime vuoden neljännellä neljänneksellä yrityksiä lopetti 7674, kun niitä 2008 lopetti 11330. Muutos kuvaa EU:n talouskehitystä. Tammi-toukokuussa tuli vireille 1327 konkurssihakemusta. Niiden määrä laski 4 %.

1990-luvun laman aikana yrityksiä kaatui tai kaadettiin n. 65000. Siitä aiheutuneen suurtyöttömyyden nujertaminen edellytti kekseliäisyyttä uusien työpaikkojen syntyyn. Aloittaneiden yritysten määrää nosti se, että valtiovalta yllytti pikkuporkkanoin työttömiä työllistämään itsensä yrittäjinä. Työttömyystilastot sievistyivät ja työttömyyden hoitokulut supistuivat ilman työpaikkojen lisäystä. Moni aiheetta kaadettu turhautunut yrittäjä jäi mieluummin työttömäksi kuin aloitti yrittämisen luottokelvottomana.

Kokemus opetti, että lamanjälkeiset velkaongelmat ja yrittäjäperheiden kokema oikeusturvan puute syövät yrittäjyyshalua edelleen. Kymmenettuhannet verottajan ja pankkien aiheettakin kaatamat yrittäjät ja takuumiehet tietävät, miten tuomioistuimessa käy, jos verottaja tai pankki on osapuolena. Vaasan hovioikeuden ex-presidentti Erkki Rintala esitti ankaraa kritiikkiä HS:ssa 6.8.2010 suomalaista oikeushallintoa ja tuomarikoulutusta kohtaan. Ex-oikeusasiamies Jakob Söderman tunnusti tosiasiat ja jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen 9.8.2010.

Ote tohtori/professori Jukka Kemppisen nettikirjoituksesta (A.P. Pietilän kirja ”Pankkikriisin peitellyt paperit”): 5. TOUKOKUUTA 2009 Koivisto ja korkein oikeus
Tämä lainaus on Erkki Tuomiojan verkkosivulta tuon kirjan esittelystä.
”Koivisto ei ainoastaan ottanut julkisestikin jyrkästi kantaa pankkien puolesta niiden velallisia vastaan, vaan myös järjesti oikeushistoriallisesti ainutlaatuisen puhuttelun presidentinlinnassa eräille korkeimman oikeuden jäsenille ja muille oikeuslaitoksen johtaville tuomareille ja alan huippujuristeille. Tilaisuuden jälkeen KKO:n linja muuttui ja se asettui uusissa ratkaisuissaan yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pankkien puolelle velallisia vastaan.”

Oikeustieteen tohtori Zacharias Sundströmin väitöstutkimuksen mukaan vain 5 % oikeustapauksista, joissa valtio on osapuolena, päättyy kansalaisen voittoon. Verokonsultti Liisa Mariapori tutki verotarkastuksia väitöskirjaansa varten. Hän tuli johtopäätökseen, että tarkastuskertomuksista 80 % on tehty tahallaan väärin. Raahen käräjäoikeus määräsi hänen aiemmin aiheesta julkaisemansa kirjan tuhottavaksi, mutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) totesi hänen sanavapauttaan loukatun ja Suomen valtio sai EIT:n langettavan päätöksen.

Paluu yrittäjäksi vaikeutui, kun tuomiot vääristivät luottotietoja eivätkä EIT:n langettavat päätökset ole muuttaneet niitä. Erkki Tuomioja kyseenalaistaa tuomioistuinten riippumattomuuden. Vaikka pankeilla oli korkein mahdollinen taustatuki ja ongelmaluotoille avoin ”tukipiikki”, vain Osuuspankki jäi suomalaisomistukseen. Liikepankit ja metsäteollisuus siirtyivät pääosin ulkomaalaisomistukseen.