Mitä hyötyjä yhteiskunnallisesta murroksesta on käytännössä?

Empiirinen analyysi siitä, mitä saavutetaan, kun tehdään loppu ulkomaalaisella rahalla huoraavien poliitikkojen hegemonialle.

Ihmiskunta on ajautumassa globaalin talouskriisiin ja sitä kautta maailmantalouden täydelliseen romahdukseen. Tähän ei ole syynä koronaviruksen paniikin omainen uutisointi vaan historiallisen valtavan maailmanlaajuinen velkamäärä, joka toimii kuten velkapommi, jonka koronavirusepidemia nyt on sytyttänyt. Koronavirusepidemia ei siis ole syy globaaliin talousromahdukseen, vaan uusliberalistisille arvoille perustuva kansainvälinen luotonantojärjestelmä, vaikka pandemia ja sen paniikinomainen uutisointi on toiminut vain sytykkeenä taloudellisen kriisin synnyssä.^{1, 2}

Hiljattain viittasimme talousjulkaisu Bloombergin uutisointiin siitä ettei koronaviruksen (k-viruksen) aikaansaama pörssiromahdus perustu sijoittajien paniikkiin vaan autenttisten yritysten tuhoutumiseen. Talouden asiantuntijat ovat viimein hylänneet optimismin, ja nyt yleinen konsensus ennustaa rajua maailmanlaajuista lamaa.³

Keskuspankit ovat epätoivoisesti lapioineet pörsseihin tähtitieteellisiä rahasummia, että markkinoiden uskottavuus vahvistuisi kurssien keinotekoisella elvyttämisellä. Täten päädymmekin siihen johtopäätökseen, jonka mukaan aito vaurastuminen pohjautuu tuottavaan työhön, ja sen hedelmiin eli työn hyytymiin. Tällöin kysynnan ja tarjonnan lainalaisuuksien mukaan kuluttajien tulojen kasvu lisää kysyntää, mikä puoletaan kasvattaa tuotantoa, jolloin talous kokonaisuudessaan vaurastuu. Finanssikeinottelu ja uudenliberalismin ideologian mukaiset globaalit rahoitusmarkkinat kasvattavat vain kansainvälistä velkapommia, joka ei voi olla räjähtämättä, ja synnyttämättä globaalia talouskriisiä.³

Yllä oleva johtaa premisseihin, jonka mukaan ensinnäkin juutalaisen Rothschildien, ja muiden juutalaisten perhedynastioiden luoman kansainvälisen rahoitusvelkajärjestelmän systeemi ja kyseisen eliitin muu kansainvälinen hegemonia pyrkivät ajankohtaisen globaalin talousromahduksen kautta luomaan totaalin maailman hallituksen eli Uuden Maailmanjärjestyksen.

Toisena premissinä voitaisiin ajatella kapitalistisuusliberalistisen maailmanjärjestelmän romahtamista eli se olisi tullut tiensä päähän. Joskin ensimmäinen premissi on uskottavampi.

Meidän on uudesta luotava maa

Tuleva globaali taloudellinen laskusuhdanne saattaa tarkoittaa parhaimillaan siunausta kansallisvaltioiden itsenäistymisen tavoitteille. Huonojen aikojen vallitessa moni päätyy siihen tulokseen, että uusliberalistinen globaalien pääomien valtajärjestelmä on tullut tiensä päähän. Tällaisena aikana voidaan ajatella kansan innostuvan vallankumouksellisesta toiminnasta, mikä ei johtaisi vain yhteiskunnallisen ja poliittisen perusrakenteen uudistamiseen vaan myös seinien sekä kattorakenteen reformiin.

Tällainen reformi johtaisi jalostuneeseen muutokseen, jos yhteiskunnallisen murroksen tavoitteena olisi taloudellisten toimijoiden, rahoitusmekanismien, tuotantolaitoksien, tuotantosuhteiden dramaattinen muuttaminen, jonka kautta päästäisiin muuttamaan koulutuksen, median, tieteiden, kulttuurin ja lainsäädännön formaattia edistyksellisemmäksi. Näin menetellen tapahtuisi sekä yhteiskunnallinen että poliittinen vallankumous.

Toivottua lopputulosta ei syntyisi, ellei poliittista järjestelmää kokonaisuudessaan hajotettaisi. Tämä edellyttäisi hallituksen, eduskunnan ja kaikkien eduskuntapuolueiden eliminointia.

Niin muodoin yllä olevat päämäärät vaatisivat eliitin syrjäyttämisen lisäksi, vanhojen valtarakenteiden täydellistä murskaamista.

Juuri tällaisessa laskusuhdanteessa hyvinvointivaltion romahtaa, mihin sisältyy räikeä eriarvoisuuden lisääntyminen, oikeusvaltiokäsitteen väljähtäminen, rahoitusimperiumien riiston ja suoranaisen ryöstelyn kohteeksi ajautuminen ja taloudellisen illuusion kaatuminen, tai sen läpinäkyvyys kaikessa karmeudessaan.

Koska olemme esittäneet vallankumouksen teoriaa aikaisemmin muiden muassa artikkelissa

Vallankumouksen teoria, emme tarkastele asiaa teoreettisesti vaan empiirisesti. Toisin sanoen keskitymme siihen, mitä yhteiskunnallinen murros tarkoittaa käytännössä?

Euroopan Unionista eroaminen: Suomen liittämisessä Eurooppaan (ETA-, EY- ja EU-jäsenyys) syyllistyttiin valtiopetokseen, maanpetokseen, vaalipetokseen, sekä valehteluun, salailuun sekä juonitteluun.^{4, 5}

Suomen on helppo erota Unionista, sillä Suomi ei ole koskaan laillisesti edes ollutkaan EU:n jäsen maa.

Suomi hyötyisi jättäytyessään EU:n ulkopuolelle seuraavasti:

Ensimmäinen hyöty, joka ei ole rahassa mitattavissa olisi itsenäisyyden ja vapauden saavutus.

Itsenäisyys tarkoittaisi myös vapautta muodostaa Suomelle oman ulkopolitiikan, jonka mukaan maa noudattaisi puolueetomuuspolitiikkaa, kehittäisi vahvan maanpuolustuksen ja syventäisi suhteensa myös Venäjään ennen muuta taloudellisesti.

Euroopan Unionissa hegemonia keskittyy globaaliin bisnesmaailmaan. EU:sa hallitsevan finanssieliitin verkostot, jotka lamauttavat kansanvallan jäänteitä lakialoite ja lahjus kerrallaan. Brysselissä, vallan ytimessä, työskentelee 30 000 lobbaria. Jo ainoastaan Euroopan parlamenttiin pääsee jatkuvasti noin 4500 lobbaria, mikä tarkoittaa kutakin europarlamentaarikkoa kohden noin kuusi piinkovaa ammattilaista, jotka yrittävät vaikuttaa päätöksiin. Huolestuttavaa on, että EU-poliitikot luottavat enemmän lobbauskoneistoon kuin puolueettomiin asiantuntijoihin.⁶ Siten eri maiden hallitukset ja eduskunnat ovat globaalinen suurpääomien ja giganttisten yhtiöiden orjuudessa Brysselin lobbauskoneiston ansiosta.

Irrottautumalla EU:sta Suomi vapautuisi finanssieliitin salaisesta ja lamaannuttavasta globaalista vallasta enemmän itsenäiseksi toimijaksi.

Koska ei olisi enää täysin vapaata liikkuvuutta valtakunnan rajojen yli, ”turvapaikanhakijat” voitaisiin pysäyttää rajalle.

Sitoutumattomuus pakkosäädöksiin sekä direktiiveihin, ja täten itsemääräämisoikeuden säilyttäminen. Näitä säädöksiä ovat asetukset, direktiivit, päätökset, suositukset ja lausunnot. Direktiiveihin kaikkien EU-maiden velvoitetaan yltämään. Muista säädöksistä asetukset ja päätökset ovat sitovia. Tällainen kahlitseva velvoite on muun muassa direktiivi yhteisestä turvapaikkapolitiikasta.⁷

Huomionarvoista on, että komissio on ehdottanut siemenviljalakien muuttamista tavalla, joka lisäisi agribisneksen suurten jättifirmojen, kuten Monsanton tai Dupont Pioneerin, valtaa ja vapauksia, ja johtaisi ruokakasvien geneettisen monimuotoisuuden kiihtyvään köyhtymiseen. Tällaiselta geenimanipulaatiolta säästyttäisiin EU:n ulkopuolella.

Suomi ei olisi enää velvoitettu maksamaan muiden talouskriisiin ajautuneiden maiden velkoja. Vielä tuoreessa muistissa on Euroopan velkakriisi, jossa tuettiin, ja ilmeisesti vieläkin tuetaan, suomalaisten verovaroilla EU:n kriisimaita ja -pankkeja.

Suomi olisi enemmän turvassa itsenäisyyttä rajoittavilta ja terveydelle haitallisilta vapaakauppasopimuksilta, kuten esim. TTIP (tyrehtynyt), CETA, TPP ja TiSA.

Suomalaisten tuottavien yrityksien, luonnonvarojen ja kansallisenomaisuuden myyminen ulkomaisille sijoittajille estyisi tai ainakin tulisi hankalammaksi.

EU:n jäsenmaana Suomen luonnonvarojen ja maan kansalaisomaisuuden myyminen ulkomaisille kasvottomille finanssikeinottelijoille on helpompaa kuin itsenäisessä Suomessa. Miksi se on helpompaa? Sentähden, että esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltojen välille voidaan solmia TTIP:n kaltainen vapaakauppasopimus, jonka myötä EU:n jäsenmaat mahdollisesti avaisivat ovensa kotimaisten yrityksien ja luonnonvarojensa uslosmyyntiin. Myös luonnonvarojen yhtiöittäminen helpottaa suurinvenstoijien ostoaikeita.

Huomion arvoista on, että kansainvälisten suuryritysten ja globaalien investoijien etuisuuksia ajava välimiesoikeus asettaa kansallisen oikeusjärjestelmän rinnalle, kansainvälinen oikeusjärjestelmän, jossa ongelmat ratkaistaan vain jälkimmäisen oikeusjärjestelmän päätöksillä.⁸

EU:n ulkopuolisena valtiona Suomella olisi paremmat mahdollisuudet irrottautua juutalaisen Rothschildien, ja muiden juutalaisten perhedynastioiden luomasta laillistettuun anasteluun ja kurjistamiseen perustuvasta kansainvälisestä rahoitusvelkajärjestelmästä. Tämän sijalle otettaisiin itsenäinen talousdemokratian reformi.

Taloudellisesti riippumattomana ja itsenäisenä omavaraisena valtiona Suomi kehittyisi hyvinvointiyhteiskannaksi, jossa ei olisi EU-Suomen äärimmäistä eriarvoisuutta. Tällöin Suomen ja sen kansalaisten hyvinvointi olisi prioriteeteistä ensimmäisenä.

Ilman EU-jäsenyyttä Suomen valtiolla olisi vapautensa myöntää valtion tukea kunnille, jotka saattaisivat ajautua tilanteeseen, jossa itse eivät pystyisi vastaamaan taloudestaan.

EU:n jäsenmaana valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Kuntaliitto -sivulta voidaan lukea:⁹

”Kuntien  yrityksille myöntämä tuki kuuluu Euroopan unionin valtiontukisäätelyn piiriin. Säännöt koskevat kaikkia toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta etua.

Valtiontukien säätelyn kannalta ei ole merkitystä, onko kysymyksessä yksityinen vai julkisomisteinen yritys. Valtiontukisäännöksiä sovelletaan myös kuntien tai kuntayhtymien omistamiin yrityksiin. Koska valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, on annettavalle tuelle löydettävä hyväksyttävä peruste. Lisäksi tuki on myönnettävä yksityiskohtaisten menettelysäännösten mukaisesti.”

Kuntaliitokset voitaisiin purkaa.

Unionista eroaminen edistäisi kuntien kehittämistä

Kunnallisella tasolla päätettäisiin monista ihmisille tärkeistä arjen asioista, kuten esimerkiksi terveyden- ja sairaudenhoidosta, päiväkodeista, lasten peruskoulutuksesta, infasruktuurista ja niin edelleen.

Terveyden- ja sairaudenhoito ja peruskoulutus olisivat ilmaiset. Tähän olisi varaa, koska valtion varantoja ei enää riistettäisi kansanvälisten pankkiirien ja uusliberalististen verenimijöiden hyödyksi. Koska työllistettyjen työn hyödyt rikastuttaisivat omaa valtiota, koituisi siitä myös taloudellista siunausta kansalaisille.

Suomen valtio päättäisi itse verojen korotuksista ja uusien verojen tarpeista.

Euroopan talous- ja rahaliitosta eroamisen hyödyt:

Professori Heikki Patomäkikirjoittaa teoksessaan Eurokriisin anatomia siitä kuinka EMU riisti jäsenmailtaan mahdollisuuden lainata rahaa suoraan keskuspankeilta. Maastrichtin sopimus nimittäin kielsi maiden oman keskuspankkirahoituksen. Siten euromaista tuli valuutan liikkeelle laskijoiden asemasta valuutan käyttäjiä. Maastrichtin sopimuksen mukaan euromaiden pitää ottaa velkaa yksityisiltä markkinoilta, millä alistetaan maat korkotason nousulle. Siten valtioiden ja kuntien lainojen korot sekä velkakirjojen hinnat määräytyvät rahoitusmarkkinoilla, jossa globaalit liikepankit säätävät lainoille ehdot omien voitontavoitteidensa mukaisesti huomioiden kunkin euromaan lainoittamiseen kuuluvat riskialttiudet.¹⁰

Suomen eroaminen Euroopan talous- ja rahaliitosta (EMU:ta eli eurosta) vapauttaisi maan sitoutumisen Euroopan yleiseen valuuttakantaa, ja sen epävakauteen. Tällöin kansalaisten hyvinvointi ja työllisyys eivät olisi sitoutuneena eurovaluutan kohtaloon, mikä vapauttaisi suomalaiset olemasta kansainvälisten kriisien armoilla.

Yksityisten pankkien valta on riippuvaista korosta ja oikeudesta tehdä uutta rahaa eli velkaa, joten korko- ja velkaorjuudesta on vapauduttava.

Eurosta eroaminen mahdollistaisi rahanluontioikeuden varaamisen valtiolle eli sen keskuspankille. Pankit siis kansallistettaisiin eikä rahan synnyttäminen olisi yksityisten luontonantajien käsissä.

Valtion keskuspankin rahoituksella turvattaisiin valtion yritysten sekä yksityisten yritysten toiminta. Selvää tietysti on, että vaurastuminen perustuu tuottavaan työhön, ja sen hedelmiin. Tällöin kysynnän ja tarjonnan lainalaisuuksien mukaan kuluttajien tulojen kasvu lisää kysyntää, joka puolestaan kasvattaa tuotantoa, jolloin talous kokonaisuudessaan vaurastuu. Lisäksi kävisimme suoraa vaihtokauppaa ulkomaiden kanssa vaihtamalla tuotteita ja hyödykkeitä ohittamalla pankkien välikädet.

Valtion omistuksessa oleva keskuspankki voisi luoda tarvittaessa rahaa velattomasti, jota säännösteltäisiin inflaation ja deflaation (rahan arvon nousu) eliminoimiseksi. Velattoman rahan jakelu tapahtuisi esimerkiksi valtion kulutuksen mukaan tai perustulon kautta. Velkarahan tulisi olla korotonta.

Irtautuminen isäntämaasopimuksesta, ja sen hyödyt:

Suomen allekirjoittaessa isäntämaasopimuksen, maa liittyi käytännössä Nato-jänseneksi niin lähelle kuin ilman virallista sopimusta voi liittyä.

Varteenotettavana tekijä tässä on Suomen ja Venäjän yhteinen – pitkä rajalinja. Nato-jäsenenä Suomen alueelle sijoitetut liittoutuman sotilaallisesti strategiset järjestelmät synnyttäisivät paineen Venäjälle vahvistaa sotilaallista varusteluaan Suomen suuntaan. Isäntämaasopimuksen ulkopuolella Suomella ei olisi näitä uhkatekijöitä Venäjän suunnalta.Muistettava on, että Natolla ei ole omia sotavoimia. Suomen on aivan turha nojautua Naton helmoihin, sillä tarvittaessa Naton sotavoimat kootaan jäsenvaltioiden sotavoimista, joiden käytön osallistumisesta päättävät jäsenvaltiot.

Koulumaailman kehittäminen ja perheiden tukeminen

Esi-, perus-, toisen asteen – ja korkeakoulutus on miltei järjestään sionistisen eliitin saastuttamia. Koulutusmaailmaan tulee vaikuttaa julkisen vallan rooli, mikäli julkinen valta saadaan palvelemaan oikeudenmukaisia ja hyviä arvoja. Negatiivisiin asioihin vaikuttavat oppimateriaalien hankinnat, joita kustantavat Pohjoismaissa sellaiset sionistiset toimijat kuten esimerkiksi Sanoma ja Bonnier. Näissä materiaaleissa pakkosyötetään sukupuolineutraaliutta, monokulttuurisuutta, historian vääristelyä sekä yhteiskunnan oikeiden arvojen mitätöimistä jne..

Opetuksen ei tule olla ”arvoneutraalia”, vaan opetuksen täytyy olla isänmaallisia, yhteisvastuullisia, perinteiseen perhemalliin liittyviä ja uskonnollisia arvoja sekä oppimista edistävä instituutioita. Nykyinen suomalaisvastainen opetusmateriaali on siis poistettava oppilaitoksista.

Lisäksi lainsäädännöllisesti valtion olisi kiellettävä vapaamuurarius ja osallistuminen Bilderberg-ryhmän konferensseihin. Naisten ja lapsiperheiden asemaa tulisi parantaa siten, että suosittaisiin mallia, jossa äidit hoitaisivat lapsensa ensimmäiset neljä ikävuottaan kotonaan. Tästä he saisivat erityisen hoitolisän. Tämä helpottaisi nuorten perheiden elämänalkua yhteisellä taipaleella.

Luonnollisesti koulutusmaailman on pysyttävä teknisen ja automaatiokehityksen mukana sekä huomioitava tämä opetuksessa.

Yhteenveto

Demokratian sijaan voitaisiin kokeilla soveltaen kansallissosialismia uudessa yhteiskuntamallissa. Nykyisin demokratia sallii liberaaliudessaan esimerkiksi henkistä kehitystä turmelevan viihteen sekä pedagogiikan suorastaan perverssin opetusohjelman koululaisille. Niinpä demokraattisella ”vapaudella” ei ole aina käytössään välineitä torjuakseen maassa rehottavia turmelevia virtauksia. Demokratiassa mahdollistuu myös yksilönvapauden nimissä hyötyä rahan voimalla lähimmäistensä kustannuksella näiden työstä.

Kansallissosialismia soveltaen ajettaisiin työväenluokan asiaa, muiden muassa siten, että edistettäisiin työllisyyttä ja yritysvoittojen jakoa työntekijöille, pääomatulojen kontrolloimista, keinottelun ja koronkiskonnan kieltämistä (vankeusrangaistuksen uhalla), suuryrityksien sosialisoimista, pääoman herruuden lakkauttamista ja vapaakaupan sijaan omavaraistaloutta. Lyhyesti sanoen pidettäisiin yllä sääntelevää valtiovaltaa, työnarvon antikapitalistista korostusta ja pyrittäisiin rajoittamaan plutokratiaa sekä koron ja ulkomaanvelan vaikutusta kansallisessa talouselämässä. Kuten yllä sanottiin, valtiolla olisi keskuspankki ja oma raha, jota se käyttäisi korottomasti investointeihin. Ulkomaisessa vaihtokaupassa maksuvälineenä soveltuisi sekä raha että tavaroiden vaihto.

Lopuksi

Nykyisin kaikki tietävät, että on meneillään valtava ja jatkuvasti kiihtyvä väestön siirto poliittisesta Lähi-idästä Eurooppaan. Negatiivista globalisaatiota edustava eliitti, pääsääntöisesti juutalaisiksi itseään nimeämä ylimystö, haluaa korvata eurooppalaiset eteläpuolisen Saharan mustalla populaatiolla sekä Lähi-idän tiettyjen alueiden väestöllä. Tällainen katastrofi on torjuttavissa kansallisvaltioiden itsenäistymisellä.

Markku Juutinen

Lähteet

1. Financial Time (2020). Will the coronavirus trigger a corporate debt crisis? Saatavina: https://www.ft.com/content/4455735a-63bc-11ea-b3f3-fe4680ea68b5

2. #neuvottelija 9 – Korona Black Swan (2020). Saatavina: https://www.youtube.com/watch?time_continue=4&v=6Lf8qQdj2fc&feature=emb_title

3. Bloomberg (24.3.2020). Global Economy Crashes on Mass Virus Business Shutdowns. Saatavina: https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-03-24/europe-dragged-into-record-recession-in-battle-to-halt-virus

4. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020

5. http://jormajaakkola.fi/EY-mukautuksen%20historia

6. Kivi, Jaana (2016). Bryssel myyty; Lobbausparatiisin kauppiaat. Into

7. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013L0032&from=EN

8. Spotlight | Yle (1.12.2014): Valtio käräjillä?
http://areena.yle.fi/1-2205433

9. https://www.kuntaliitto.fi/laki/kunnat-yhtiot-ja-markkinat/valtiontuki

10. Patomäki, Heikki (2012). Eurokriisin anatomia. Into