Näkökulma: Kulta ei ole kuplassa – se jatkaa nousuaan

Kulta on varallisuudesta kaikista arvostetuin.

Viimeaikainen kullan heilahdus alaspäin on taas kirvoittanut talouden asiantuntijoilta varoituksia kuplasta – kuten ovat toistuvasti tehneet sen jälkeen, kun kullan kurssi nousi yli 400 dollarin unssilta. Kupla puhkeaa yleensä jatkuvien, toinen toistaan korkeampien kurssiennätysten jälkeen, eikä vastikään nähdyn kaltaisten korjausliikkeiden jälkeen, tai kuten elokuussa nähtiin, kun 200 dollarin pudotuksen jälkeen kulta jatkoi vuosikymmenen jatkunutta nousuaan.

Se, että kulta jatkaa nousuaan kaikista vaikeuksista huolimatta ja sen sanotaan olevan kuplassa, on yksi parhaimpia merkkejä vahvasta nousukaudesta, sillä kuplat puhkeavat yleensä pitkittyneen kulutusjuhlan jälkeen. Vielä ollaan kaukana niistä ajoista, kun kansa jonotti joka päivä ostaakseen kultaa, kuten tapahtui 1980 Torontossa. Kuitenkin kun puhutaan kullasta, ei pelkkä yksinkertainen vastalause koskaan riitä. Se tulee jatkossakin olemaan kaikista varallisuuden lajeista eniten arvosteltu, kiistelty ja haukuttu, sillä kulta on suoranainen haastaja kaikille maailman fiat-valuutoille.

Koska yksikään maailman paperirahoista ei ole kultakantaan sidottu, on tämä melkoinen haaste. Varoitukset kultakuplasta ja syyt siihen, ettei pitäisi omistaa kultaa, tulevat jatkumaan laantumatta kullan jatkaessa nousuaan 10.000 dollariin unssilta, ja ehkä korkeammallekin. Paras tapa hankkia tarpeeksi tietoa kullan hankkimiseksi ja omistamiseksi, jotta varallisuus olisi turvassa tulevina vaikeina aikoina, on tutustua puolueettomiin tutkimuksiin kullan hinnan nousun perussyistä.

Tämä on perusolettamus kirjassani $10.000 Gold – Why it will get there sooner than you may expect (Kulta 10.000 dollarissa – Ja miksi se voi nousta sinne nopeammin, kuin uskot).

Tässä artikkelissa tutkailemme kolmea tärkeintä syytä, miksi kulta ei ole kuplassa ja saattaa nousta arvossaan tulevina vuosina. Kullan tarkasteluun on kaksi tapaa. Ensimmäinen, länsimaisille tuttu, on tarkastella kultaa fiat-valuutan kokemusten kautta. Tällä tapaa kulta nähdään vain vaihdon kohteena, jolla voidaan saavuttaa kurssivaihteluista johtuvia voittoja, kuten millä tahansa muulla kulutushyödykkeellä.

Toinen tapa on se, miten suurin osa tämän hetken kullan ostajista ajattelee kultaa. Kiinalaiset, intialaiset ja Lähi-idän asukkaat pitävät kultaa varallisuuden säilyttäjänä, joka toimii tarvittaessa myös rahana. Tämä ryhmä tulee olemaan vastuussa kullan kurssihinnan noususta viisinumeroiselle alueelle.

Suurin osa näistä ihmisistä on joutunut omakohtaisesti kokemaan, mitä valuuttakriisi voi pahimmillaan tehdä omaisuudelle. Innokkaimmat ostajat, kiinalaiset, kokivat 4000 % kuukausittaisen inflaation vuosien 1947 ja 1949 välillä.

Kulta olisi kuplassa, jos se olisi tavallinen kulutushyödyke, mitä se ei ole. Kulta on ollut rahaa jo yli 3000 vuoden ajan ja on sitä edelleen tänä päivänä. Vaikka sitä ei ole virallisesti luokiteltu rahaksi, se hoidetaan kuitenkin pankkien ja välittäjien valuuttatiskeillä ja kullan suurimmat omistajat ovat keskuspankkeja.

Vuodesta 2009 keskuspankit ovat alkaneet ostamaan enemmän kultaa kuin myyneet, eli ovat olleet netto-ostajia. Eläkerahaston hoitaja Shane McGuire toteaa kirjassaan, Hard Money: Taking Gold to a Higher Investment Level, että kulta ja hopea ovat oikeastaan uusimmat, eivät vanhimmat, varallisuuden lajit, sillä vasta 40 vuotta sitten ne olivat virallisesti rahaa. Monet varmasti muistavat ajan, jolloin hopeadollarit olivat kaupoissa tasan dollarin arvoisia.

Jotta ihmiset pääsisivät irti fiat-rahan ajattelutavasta, on syytä rohkaistua ajattelemaan dollareiden tai euron sijaan kultaunsseissa. Voi esimerkiksi kysyä: ”Kuinka monta unssia on tämän sijoituksen riski?” ja ”Kuinka monta unssia voin odottaa saavani voittoa?”

Tämä perspektiivi tuo meille sen kaikkein tärkeimmän ymmärryksen kullan todellisesta luonteesta, eli kulta ei nouse arvossaan – valuutat menettävät arvoaan verrattuna kultaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kulta, kuten raha, voi vaikuttaa nousevan arvossaan niin kauan kuin valuutat jatkavat putoamistaan. Tältä kannalta katsottuna on helppo ymmärtää kullan nousun kolme perussyytä, jotka kertovat, miksi kulta ei ole kuplassa ja tulee miltei varmasti nousemaan yli 10.000 dollarin unssilta, ellei nykyisiä rahatalouden käytäntöjä muuteta dramaattisesti.

Kullan nousun kolme syytä ovat siis maailman valuuttojen ostovoiman heikentyminen, rahan luomisen aiheuttama inflaatio sekä peruuttamattomat trendit, jotka nostavat kullan hintaa.

Kirjoittaja on Bullion Management Groupin toimitusjohtaja.

Kääntänyt Tuomas Engström. Artikkeli ilmestynyt aiemmin Resource World-lehdessä 10/2011.

Kultaa ja hopeaa: www.ikihopea.fi

 

Lue myös:

Ostovoiman heikentyminen

Peruuttamattomat trendit aiheuttavat kullan jatkuvan nousun

1 kommentti

  1. Niin, johan jo isokirjakin kertoo meille! Kullan ja hopean Minä (Jumala) annan rikkaudeksi teille!

    Plusääni(0)Miinusääni(0)

Kirjoita kommentti

Pakolliset kentät on merkitty *

Kotimaa

Ulkomaat