(6 arviota, keskiarvo: 4,00 / 5 tähteä 5)
Ladataan... 1913 Näyttökerrat 1 Kommenttia
Näkökulma: Kun luonto köyhtyy, ihminen sairastuu
(6 arviota, keskiarvo: 4,00 / 5 tähteä 5)Ladataan...Talouskasvua vaativa talousmallimme on suuri syy luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen, ja sen suorat seuraukset tunnemme myös terveydessämme.
Kun luonto köyhtyy, köyhtyy myös ihmisen immuunipuolustus, ja tätä sitten yritetään paikata lääkkein, joiden valmistusprosessi köyhdyttää luontoa lisää. Kaupungistuminen siis lisää sivilisaatiosairauksia. Tuoreimmat tutkimukset kertovat, että luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin vähenemisellä on monimutkainen, mutta kiistaton yhteys ihmisen terveyteen.
•••
Biodiversiteetin köyhtyminen johtaa todennäköisesti myös sellaisten eläimien, kasvien ja mikrobien häviämiseen, jotka toimivat puskureina tartuntatautien leviämistä vastaan. Vastaavasti tauteja aiheuttavat bakteerit ja mikrobit valtaavat lisää elintilaa väistyviltä lajeilta, ja uusia superbakteerilajikkeita kehittyy.
Multa kynsien alla on terveellistä paitsi immuunipuolustukselle, myös mielenterveydelle. Brittitutkijat selvittivät jo vuonna 2007, että tavanomainen maaperässä esiintyvä bakteeri Mycobacterium vaccae voisi lisätä aivojen serotoniinituotantoa. Välittäjäaineella tiedetään olevan tärkeä rooli oppimisessa, ja sitä käytetään myös masennuksen hoitoon.
Yhteys mikrobeihin ja käsien paneminen multaan siis vähentävät allergioita ja muita immuunihäiriöitä. Tasapainoisesti toimiva hankittu immuniteetti tarvitsee pohjakseen vahvan luontaisen immuniteetin, joka edellyttää jatkuvaa ihon, suoliston ja hengitysteiden kautta tulevaa stimulaatiota erityisesti maaperän kierrättäjäbakteerien kanssa. Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee siis haasteita pysyäkseen toimivana. Ilman harjaannusta vierasainetoleranssi alkaa pettää.
Ihminen ei selviä ilman bakteereita. Ihminen on bakteereita. Meissä on bakteereita enemmän kuin ihosoluja. Tästä syystä ylenpalttinen siisteysintoilu sairastuttaa.
Kenties tulevaisuudessa kaupungissa on jopa multa-kauppoja, jotka myyvät hyvinvoinnin edistämiseksi terveysmultaa jalkakylpyjä varten? Ajatus kuulostaa kaukaa haetulta, mutta koska nykyään kaikki mahdollinen muutenkin kaupallistetaan, se ei ole mahdoton.
Venäjällä ja Karjalassa allergioita on huomattavasti vähemmän kuin länsimaissa. Kaupan päälle antibakteeriset siivousaineet saastuttavat vesistöä, ja palaavat sitä kautta ravinnon ja juomaveden myötä elimistöömme. Onhan ihminen ravintoketjun pää.
•••
Nykyinen elämäntapamme ja -rytmimme, kaupungistuminen, vuorotyö, teollinen elintarviketuotanto ja elintarvikehygienia ovat katkaisseet yhteytemme luontoon, luonnolliseen ruokavalioon, maatalousympäristöön ja karjaan, toisin sanoen luonnolliseen elämänrytmiin. Myös maatalouden harjoittama tehoviljely muuttaa maaperän mikrobeja ihmisen kannalta väärään suuntaan.
Seurauksena on massiivisesti heikentynyt vastustuskyky sekä erilaiset elämäntapasairaudet: masennus, syöpä, diabetes, autoimmuunisairaudet, elämänhallinnan menettäminen ja eliniän lyheneminen.
Mikään talouskasvu ei riitä kattamaan elämäntapamme aiheuttamia kustannuksia.
Yhteiskuntarakenne, jossa tällä hetkellä elämme ei suinkaan ole ollut ihmiskunnan luonnollinen kehityskaari. Eurooppalainen teollistuminen alkoi Englannista, jossa ihmiset elivät rauhallista maalaiselämää. Kuten yleensä, myös koulukirjoissa, kerrotaan on, että työn ja elinmahdollisuuksien puutteet saivat ihmiset lähtemään kaupunkeihin eliu tehtaisiin töihin. Tämä ei suinkaan pidä paikkaansa. Englannissa ihmiset pakotettiin tehtaisiin töihin, valtion viranomaiset ”rekrytoivat” ihmiset suoraan maatiloiltaan. Koneiden yleistyminen ei alun perin ollut ihmisten suosiossa, päin vastoin. Ihmiset eivät halunneet, että koneet korvaavat ihmiset.
Ennen vanhaan ihmiset päättivät omista asioistaan yhteisöjen kesken. Vaikka työ oli raskasta, ihmiset silti olivat onnellisempia ja tasapainoisempia kuin nykypäivänä. Tämä on selitettävissä hyvin helposti. Saadakseen sisältöä elämälleen ihmisen täytyy tuntea kuuluvansa johonkin ja tekevänsä työtä jonkin tärkeän eteen. Ennen vanhaa se oli oma yhteisö, työtä siis ei ainoastaan siis tehty oman, vaan koko yhteisön eteen. Yhteisöissä myös yhdessä päätettiin yhteisön asioista, jolloin jäsenet pystyivät konkreettisesti vaikuttaa sekä omaan, että yhteisön elämänkulkuun.
Se pahoinvointi, joka nyky-yhteiskunnasta kumpuaa ei ole mikään mystinen ja ratkaisematon ilmiö, kuten monet asiantuntijatahot antavat olettaa. Se on suora seuraus, ei ainoastaan ihmisen erkaantumisesta luonnosta, vaan myös kaupungeistumisesta ja teollistumisesta. Usein kuulee sanottavan, että nykypäivänä elämä on huomattavasti helpompaa kuin ennen vanhaan. Tämäkään asia ei pidä paikkaansa. Ihmisten eristäytyminen toisistaan, vaikutusmahdollisuuksien puute ja merkityksetön työ luovat ihmiselle tyhjiön, jonka saattaa kuulla teiniu-ikäisen muotoilemana: millään ei ole mitään väliä. Tämä johtaa taas henkiseen tasapainottomuuden tilaan, joka on taas suoraan verrannollinen fyysiseen. Jos elämä on helpottunut, niin mikä tai mitkä ovat mittarit? Jos se on se, että saamme tehdä suhteellisen helppoa, mutta merkityksetöntä työtä, katsoa suhteellisen mukavaa, mutta merkityksetöntä ohjelmaa televisiosta, ja saamme elää suhteellisen merkityksellisessä demokratiassa, mutta todellisuudessa emme voi mihinkään vaikuttaa, niin voimme ehkä todeta eläneemme suhteellisen merkityksettömän elämän. Noin 400 000 ihmistä syö tällä hetkellä mielialalääkkeitä Suomessa. Jos vaiettu historia kiinnostaa: Noam Chomsky: Understanding Power.