Timo Isosaari: Poliittisen inflaation ikävät seuraukset

Ravinnon ja tuotantomenetelmien vaikutukset ihmisen terveyteen ovat paljon suuremmat kuin virallinen lääketiede myöntää.

Kemiallisten lannoitteiden käyttö alkoi levitä maailmalla 1960-luvulta lähtien voimakkaasti ja esim. nitraattilannoitus on USA:ssa lisääntynyt tähän päivään mennessä 230 %. Meillä kasvu lienee samaa luokkaa. Vuonna 2009 julkaistun tutkimuksen mukaan, samalla ajanjaksolla Alzheimer-kuolleisuuden riski kasvoi 150-kertaiseksi ja huomattava kasvu tapahtui myös Parkinson-kuolleisuudessa. Lannoituksen lisäksi nitraatteja käytetään runsaasti elintarvikkeiden jalostuksessa, joten ravintomme sisältää erilaisia typen lähteitä jopa 5-kertaisen määrän tarpeeseen nähden.

Fosfori on toinen kemiallisen lannoituksen peruspilari, jota käytetään myös jalostusteollisuuden lisäaineena. Saamme sitä noin 4 kertaa enemmän kuin tarvimme. Liiallinen fosfori näyttää sitovan kalsium-ionit suuriksi ryppäiksi, jotka eivät pääse kulkeutumaan normaalisti luustoon ja seurauksena on osteoporoosi. Toinen kalsifikaation seuraus on kalkin kerääntyminen verisuoniin.  Autoimmuunijärjestelmämme yrittää suojata meitä kuljettamalla liialliset pitoisuudet mm. virtsaan. Ilmeisesti D-vitamiinilla on tässä synteesissä suuri merkitys, koska D-vitamiinin puutoksen on raportoitu saaneen pandeemiset piirteet. Nyt pienikin ulkoinen ärsyke riittää suistamaan autoimmuunijärjestelmän väärille raiteille. Syntyvät oireet ovat moninaisia ja niiden edessä lääketiede levittelee käsiään.

•••

Kasvit tarvitsevat kasvaakseen 12–20 eri ravinnetta (alkuainetta), mutta ottavat niitä noin 60, jos niitä maaperässä on saatavilla. Kemiallisessa lannoituksessa maahan lisätään vuosittain 5–10 erilaista ravinnetta, eli ne, joilla satotaso saadaan korkeaksi. Myös kasvinjalostuksella muutetaan kasvien ominaisuuksia, jotta ne voisivat mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää nämä lisätyt ravinteet. Seurauksia lienee useita. Selkeät todisteet on olemassa esim. viljojen gluteenipitoisuuden lisääntymisestä moninkertaiseksi muutamassa vuosikymmenessä. Gluteeni ja muut proteiinit alkavat aiheuttaa ongelmia herkille ihmisille, erityisesti pohjoisilla leveysasteilla. Toinen aivan selvä seuraus on kasvien ravinnesuhteiden epätasapaino, joka pahenee jatkuvasti. Tutkijat ohittavat tämän tosiseikan kokonaan. Pidän näitä yhtenä syynä allergioiden järjettömään yleistymiseen.

•••

Suomalainen kasviviljely- ja elintarviketutkimus on valjastettu täydellisesti kemian- ja jalostusteollisuuden intresseille. Nämä tahot ovat myös vuosien saatossa lobanneet maahan lainsäädännön, jolla haitataan tai jopa kokonaan estetään pienien yritysten kehittämispyrkimykset luonnonmukaisempien viljelymenetelmien kehittämiseksi tai lähiruoan tuottamiseen. Tämä on se kuiluun päättyvä tie, joka on edessä toimialasta riippumatta, kun tavoitteeksi asetetaan voittojen maksimointi. Tällaisen kehityskulun välttämiseksi me valitsemme poliittiset päättäjät. On mielestäni aiheellista kysyä, mitä nämä vaaleilla valitut demokratian äänitorvet ovat saaneet aikaan?
Kirjoittaja työskentelee maatalousyrityskonsulttina Nokialla.