Naton laajentuminen hegemonian mittarina

Turkin Nato-kokouksen mukaan länsi pyrkii tulevaisuudessa keskittämään militääristä panostustaan Venäjän rajojen tuntumaan. Hiljattain Nato-kokouksen tiedostustilaisuudessa puhunut Naton pääsihteeri Jeans Stoltenberg julisti sotilasliiton päätöksiä Naton tuoreita uhkia vastaan. Stoltenbergin rehvastelujen mukaan Nato on voimakkain sotilasliitto maailmassa ja sen asema halutaan säilyttää sekä samalla vahvistaen sitä entisestään. [1]

Natolla onkin aikomus kaksinkertaistaa nopean toiminnan joukkoja Euroopassa. Naton komentoyksikköjä perustetaan Latviaan, Liettuaan, Viroon, Puolaan, Bulgariaan ja Romaniaan. Lisäksi se aikoo kasvattaa Naton nopean toiminnan joukkojen lukumäärän 30 000 sotilaaseen. Tämä liittyy Pentagonin suunnittelemaan sekä viime vuoden joulukuussa Yhdysvalloissa toteutettuun operaatio Atlanttiseen ratkaisuun, sotilasvoimana Venäjää vastaan. [1]

Stoltenbergin mukaan Turkki tulee olemaan yksi johtavista maista tässä korkean valmiuden joukossa. [1]

Nato on levinnyt entistä laajemmalle ja siihen kuluu nykyisin 28 jäsenmaata. Naton laajentuminen lienee myös eräänlainen sionistisen eliitin hegemonian suuruuden mittari.

 

Naton geopoliittisen ”elintilan” kasvattaminen

Naton laajentumisella täytyy olla joku tarkoitus. Kaikki ne maat, jotka kuuluivat Varsovan liittoon, ovat nykyisin Naton jäseniä ja myös osa entisistä neuvostovaltioista kuuluu Natoon. Viimeaikoina Nato on tunkenut syvemmälle itään päin ja aina Venäjän rajoille saakka. Tämä ei voi olla herättämättä huolestuneisuutta Venäjän hallinnossa.

Tähän Naton Venäjän saartamiseen täytyy olla jokin selitys? Esimerkiksi Ukrainan konfliktin laajeneminen sisällissodaksi ei ole mitään muuta kuin sionistisen eliitin johteisen lännen geopoliittista elintilan laajennusta syvempään itään.

Pääasiallisena motiivina tässäkin, kuten muissakin lännen kansainvälisissä operaatioissa, on sionistisen ylimystön pohjaton himo maailman hegemoniaan, joka naamioidaan muun muassa Yhdysvaltojen, Naton ja EU:n syyksi, vaikka nämä valtavat organisaatiot ovat vain kyseisen globaalin eliitin poliittisia instrumentteja.

Olen käsitellyt sitä kuinka Ukrainasta muodostettiin länsimaisen ylikansallisen eli sionistisen eliitin konfliktipesäke näissä artikkeleissa: 1, 2 ja 3. Kirjoituksiin sisältyy lähteet, joten niitä ei tässä tarvitse enempää esitellä.

Sionistien vihan lietsominen ei kohdistu vain lännen puolelta Venäjää kohtaan, vaan kysymyksessä on vastakkainasettelu. Tästä esimerkkinä ovat kuuluisat talouspakotteet, jotka vahingoittavat keskituloisia ja yrityksiä, mutta sionistiseen oligarkiaan ja vastaavasti lännen talmudistiseen eliittiin niillä ei ole vaikutusta.

Ukrainassa ja Venäjällä ovat hallitukset ”kansallismielisen” retoriikkaa hyödyntävien sionistien johdossa. Tosin Putin on opportunisti, joka välillä jopa uhmaa sionistista konklaavia. Yhdysvalloissa ja muutenkin lännessä kansainvälisten talous-, pankkiirieliittien sekä Naton eli sionistien valta on voimakkaampaa.

Mitä tekemistä Ukrainan sodalla on Naton laajentumisen kanssa? Ukraina ei ole Naton jäsenmaa, vaikka lännen globalistinen eliitti sen soisi sitä olevan. Ukrainan kriisi kytkeytyy myös Naton levittäytymiseen, sillä Ukrainalla ja Natolla on läheistä yhteistyötä sekä yhteistyökomissio. Ei kuitenkaan ole uskottavaa, että Nato alkaisi käyttää suoraa sotilaallista voimaa Venäjää kohtaan ilman kolmatta maailmansotaa. [2]

Lännen tuki Ukrainan hallinnolle, jota sionistimafiosona johtaa juutalaistaustainen Petro Porošenko, on horjumatonta. Sallittiinhan EU:n asiantuntijoiden osallistua Ukrainan sisäministeriön henkilöstön koulutukseen ja joukkojen partiointiin. Lisäksi Nato ja Yhdysvallat ovat äskettäin lähettäneet omia joukkojaan Kiovan vahvistukseksi Ukrainaa. Muutenkin Nato aikoo lisätä henkikuntaansa Kiovassa sekä osallistua aktiivisesti konfliktiin. Nämä mainittiin vain esimerkkeinä. Lännen tuesta Ukrainalle löytyy kylläkin paljon havaintoja.

Vaaratekijänä tulee tietysti huomata Yhdysvaltojen suunnitelmat perustaa ohjustukijärjestelmä Ukrainan alueelle. Tämä ei ole yhdysvaltojen, vaan sionistien juonia saada sekasortoa aikaan alueella.

 

Onko suursota todella mahdollinen?

Onko kolmas maailmansota mahdollinen? Se on luultavaa, mutta sen leimahtamisen todennäköisyys ei ole kovin suuri. Toisaalta maailmanpalo syttyy, jos sionistinen aristokratia ei muilla menetelmillä yllä päämääriinsä.

Olisi tietysti outoa, jos Nato maat, USA mukaan lukien aloittaisivat sodan Venäjää vastaan. Kummallista se olisi siksi, että sekä idässä, että lännessä on sionistinen eliitin vaikutus musertavaa. Sotilaallinen interventio lännen ja idän välille olisi looginen vain silloin, jos maailman sionistit katsoisivat sodan vahvistavan heidän otettaan Venäjällä. Kysymyksessä olisi silloin hajota ja hallitse metodi. Sionistit eivät tietenkään välitä humanitäärisestä kärsimyksestä tuon taivaallista. Tämähän paljastuu jo heidän suhtautumisessaan palestiinalaisiin, joiden kohtalo ylittää kaikki inhimillisen kärsimyksen rajat.

Toisaalta sota Venäjän kanssa olisi ilmeisen johdonmukaista sionistien kieroutuneen ajatusmaailman mukaan, mikäli Venäjän voimavarat sidottaisiin länttä vastaan, tällöin sionistisella rintamalla olisi veräjä avoinna esimerkiksi hyökätä Iranin kimppuun. Venäjällä on ystävälliset suhteet Iranin kanssa.

Yhtäältä voidaan huomioida, että kumpikin niin USA kuin myös Venäjä ovat julkisen tiedon mukaan raskaasti varustettuja ydinasevaltioita, kuten Israel myös on. Ydinaseiden merkitys kahden suurvallan välillä voi olla symbolinen enemmän kuin todellinen. Jos emme huomioita tätä ajatusta, vaan ajattelemme että suurvallat käynnistäisivät ydinsodan, se johtaisi maailman tuhoon. Kuka silloin voittaisi? Voittaisivatko väestösuojiin pelastautuneet ihmiset vai rotat tai bakteerit?

 

Ydinaseuhka on uskottava vasta silloin, kun vastassa on ydinaseeton valtio.

 

Suomen poliittinen johto haluaa Suomen Naton jäseneksi

Suomen valtamedia on levittänyt massiivista ja vääristynyttä propagandaansa Venäjää vastaan yrittäen samalla käännyttää kansaa Nato-uskoon. Tästä hupaisana esimerkkinä olkoon hiljattain Suomen Nato-jäsenyyden puolesta uutisoitu Tukholman edustan sukellusvenejahti, jota rummutettiin kokonaisen viikon ajan. Ylen pääuutislähetys oli tuolloin pyhitetty mainitulle komedialle.

Suomen solmima Isäntämaasopimus antoi kuolettavat laukaukset viimeisille itsenäisyyden, vapauden ja puolueettomuuden rippeille. Sopimus sitoo käytännössä Suomen Naton jäsenmaaksi, mutta ilman mitään hyötyjä.

Koska olen käsitellyt Natoa , kuin myös Isäntämaasopimuksesta aikaisemmin lähteineen, niin en tarkastele näitä tässä yksityiskohtaisesti.

 

Kuka uhrautuisi Suomen puolesta?

Valtamedia käynnisti massiivisen propagandan lokakuussa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta uutisoimalla Tukholman edustan sukellusvenejahdista kokonaisen viikon, jolloin esimerkiksi Ylen pääuutislähetykseen ei juuri muuta mahtunut.

Suomen poliittinen Nato-uskovaisten joukko yrittää kaikkensa, että suomalaiset alkaisivat peljäten juosta sotilasliiton siipien suojaan. Tähän propagandistiseen spekulointiin on sisältynyt myös ydinaseiden kuljetus Itämeren yllä. Mitähän vielä keksitään? Tästä huolimatta reippaasti suurin osa suomalaisista vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta kiinnostaako tämä eliittiä? Tuskinpa.

Suomen poliittinen eliitti on vaarantanut Suomen ja suomalaisten turvallisuuden älyttömällä Venäjän vastustamisellaan, Isäntämaasopimuksella sekä luovuttamalla Suomen USA:n ja muiden Nato maiden ”eturintamaksi”.

Suomi on myös sitoutunut Venäjän vastaiseen sotilaalliseen yhteistyön. Tämän mukaan Brittiläiset hävittäjät voivat lennellä Suomen ilmatilassa. Näistä yhteisistä ilmasotaoperaatioista Venäjää vastaan sopivat jo viime vuonna Pohjoismaat, Baltian maat ja Britannia. Hyödynnettiinkö tässä tapauksessa valtamedian uutisrummutusta ”Venäjän ilmatilaloukkauksista Suomen taivaalla”? Nykyisin Suomi on sitoutunut entistä enemmän sotilaallisesti länteen ja ilman minkään kansalaiskeskustelua.

Siten Venäjän ei tarvitse ajautua sotaan Yhdysvaltojen kanssa, joutuakseen konfliktiin Suomen kanssa. Riittää sotilaallisesti uhkaava tilanne lännen ja idän välille. Tällöin Venäjä voi tulkita Suomen USA:n ja muiden Nato maiden tukialueeksi, joka Suomen puolueettomuus politiikasta luopumalla olisi idälle uhkatekijä.

Suurin Suomen ja sen kansalaisten vihollinen on Suomen poliittinen johto, joka pitäisi riisua hyvin äkkiä vallasta. Suomen tulisi harjoittaa puolueettomuuspolitiikkaa ja yhteistyötä Venäjän kanssa riippumatta Venäjän sisäisestä tilanteesta.

Isäntämaasopimus tai edes Nato jäsenyys eivät toisi Suomelle minkäänlaista turvallisuutta.

USA ei tule taittamaan hiustakaan päästään esimerkiksi Helsingin tai Tallinnan turvallisuuden takia.

Sitä paitsi Suomessa pitäisi tiedostaa, että Natolla ei ole omaa armeijaa, vaan sotilasvoima kerätään jäsenmaiden tuella. Kuinka moni Nato jäsenmaa lähtisi taistelemaan Suomen puolesta? Pelkään pahoin, että ei yksikään.

 

Lopuksi

Suomen poliittinen eliitti ja sitä tukeva valtamedia manipuloi ihmisiä jatkuvalla väärennetyllä ”sotapropagandalla”, jonka mukaan Venäjän aggressiot tulee pysäyttää, sillä se ei ole uhkana pelkästään Ukrainalle, vaan laajemmin Euroopan turvallisuudelle sekä transatlanttiselle yhteisölle. Tällä menetelmillä Suomi ajetaan tuhoon, sillä meillä on pitkä rajalinja itäisen naapurivaltion kanssa.

Ukrainan kriisiä ei ole aloittanut Venäjä, vaan sionistinen globaalisuusliberalistinen länsi. On hyvin lyhytnäköistä ulkopolitiikkaa naljailla Venäjälle USA:n sekä muiden Nato-maiden ”turvista”, jotka tosipaikan tullen kääntävät meille selkänsä.

Jos kuka, niin Yhdysvallat ja EU ovat toimineet kokoajan vihamielisesti, mutta Venäjä ei ole vaaraksi kenellekään, jos sitä ei uhata.

Suomen tulee erota muun muassa EU:sta, eurosta ja Isäntämaasopimuksesta sekä aloittaa täyspainoinen puolueettomuuspolitiikka ja harjoittaa yhteistyötä Venäjän, kuten myös muiden maiden kanssa. Näin tulee tehdä siitä huolimatta, vaikka myös Venäjällä vaikuttaa paikallinen sionistinen eliitti, joka vaikeuttaa maan kehitystä.

Suomen on siis harjoitettava liennytyspolitiikkaa luopumalla muun muassa EU:n pakotteista Venäjää vastaan. Ei maassamme sentään niin hulluja kai olla, että alettaisiin tehdä sotavalmisteluja Venäjää vastaan? Maanpuolustus tulee tietysti olla kunnossa. Suomella tulee siis olla puolustuskykyinen ja samalla tehokas armeija, joka on asevarustelultaan moderni.

Suomella ei ole riitaa Venäjän kanssa ja meillä on sen kanssa pitkä ja rauhallinen rajalinja. Venäjä ei hyökkää Suomen kimppuun, jos emme itse anna aihetta siihen.

 

Markku Juutinen

Lähteet

[1]. Nato to boost presence on Russia’s doorstep.

[2]. Tutkija: Tässä on opetus Suomelle – USA, EU ja Nato eivät voi uhata millään.