Niinistön mukaan Venäjä rakentaa Suomesta viholliskuvaa, vaikka Suomi on hyökkääjänä

Presidentti Sauli Niinistö väittää, että Venäjä muodostaa Suomesta viholliskuvaa, ja että Venäjä omaksuu ”hyökkääjänä” uhrin roolin. Niinistön väittämät kuulostavat kovin kummallisilta ja järjettömiltä, ottaessamme huomioon, että Suomi on kouluttanut sotilaallisesti ukrainalaisia, tukenut taloudellisesti valtavilla summilla ja asevarustelulla Ukrainaa, jotta se pystyisi jatkamaan terrorihyökkäystään Venäjää ja venäjänkielisiä vastaa. Virallinen Suomi on toteuttanut myös muita instituutionaalisia aggressiivisuuksia Venäjän hallintoa ja venäläisiä vastaa. Käsittelemme näitä ja niiden seurauksia jäljempänä kirjoituksessa.

Niinistö Venäjä suhteita rakentamassa

Ruotsin suomalainen -lehti kirjoittaa Niinistön ulkopoliittisista ”viisauksista”. Lehden mukaan Niinistön sanoma on selvä: Venäjä kehittelee Suomesta vauhdilla viholliskuvaa, toteaa suurlähettiläskokouksessa puhunut Niinistö. Niinistön mukaan Venäjä ”hyökkääjänä” ja ”ilkeilijänä” on omaksunut uhrin aseman, ja lännestä, Suomi mukaan lukien, on muodostettu vaaratekijä.

Niinistö huomauttaa turvallisuudentarpeesta kaikilla sektoreilla. Täten mahdolliset aukot turvamuurissa pitää tilkitä sekä puolustuksen suorituskyvyssä että lainsäädännössä.

Kansallinen yksituumaisuus on myös Niinistölle tärkeää, ja niin siitä huomautettiin Suomen perinteisenä kivijalkana.

Niinistö jatkaa, että riidan siementä kylvetään ja ravitaan myös maamme rajojen ulkopuolella, mutta Suomen ensimmäinen sekä merkittävin puolustuslinja kulkee jatkossakin suomalaisten korvien välissä.

Lehti kirjoittaa, että vaikka Venäjä eskaloi sotaa, on ”oikeudenmukaisen” rauhan äärilinjat jo Ukrainassa hahmottumassa maailmalle. Mutta kuitenkin sota jatkunee vielä pitkään.

Analyysiä Niinistön väittämiin

Niinistön väittämä siitä, että Venäjän muodostaa Suomesta viholliskuvaakääntyy helposti päälaelleen. Lähihistorian johtava poliittinen koneisto, erittäinkin kokoomuslaiset poliitikot ja ajankohtaisesti myös tietyt perussuomalaiset päättäjät ovat kylläkin olleet ylivertaisia vihamielisyydessään Venäjää ja venäläisiä kohtaan. Esimerkiksi Halla-ahon mukaan ”sota voidaan lopettaa vain tappamalla venäläisiä” ja täten kaikenlainen toiminta, jolla edistettäisiin venäläisten tappamista, olisi oikein sekä välttämätöntä. Koska Halla-aho on eduskunnan puhemies, on hänen uhkauksensa tulkittava virallisen Suomen kannaksi venäläisen kansanmurhan toteuttamiseksi.

Suomi hyökkää välillisesti Venäjälle varustamalla Ukrainaa, joka hyökkää sotilaallisesti Venäjää vastaan. Suomi antaa Ukrainalle asevarustelu- ja sotilaskoulutustukea. Vuoden 2022 helmikuun jälkeen Suomi on tukenut Ukrainan aseellista toimintaa yli miljardilla eurolla. Puolustushallintosuunnittelee ja valmistautuu jatkamaan Ukrainalle annettavaa asevarustelua sekä sotilaallista koulutusta.

Suomen aseellinen varustelu Ukrainalle sisältää tuhansia kappaleita erilaista sotakalustoa. Tätä materiaalia esimerkiksi ovat:

Raskaat raketinheittimet, raskaat kranaatinheittimet, BMP-2-rynnäkkövaunut, Sisu XA-180/185-Pasi -kuljetusvaunut, rynnäkkökiväärejä, kertasinkoja, järeää tykistöä ja patruunoita. ”Kyllä niillä jälkeä syntyy”, totesi Sauli Niinistö taannoin Ukrainan vierailullaan.

EU, sen jäsenmaat ja rahoituslaitokset ovat Team Europe -yhteistyössä lähettäneet 38,8 miljardia euroa Ukrainan talouden, yhteiskunnan sekä rahoitusjärjestelmän yleisen selviytymiskyvyn tukemiseen. Lisäksi asevarustelun ja sotilaallisen toiminnan pönkittämiseen on osoitettu noin 20 miljardia euroa, mistä Euroopan rauhanrahaston määrärahat ovat 5,6 miljardia euroa. Luonnollisesti Suomi on mukana EU:n tukiprosessissa Ukrainalle, oman kansallisen avustamisensa lisäksi.

Lisäksi suomalainen panssariajoneuvojen valmistajan Patria Group harkitsee heille esitettyjen ehdotusten hyväksymistä, jonka mukaan osa tuotannosta siirrettäisiin Ukrainaan, esittää kansainvälinen sotilasalan julkaisu.

Yllä mainittu rahan ja aseavun pumppaaminen Ukrainalle jatkuu, vaikka ensivuoden Suomen valtion talousarvioesityksen mukaan on laskelma 10,1 miljardia euroa alijäämäinen, eli miinuksella ollaan ja uutta velkaa jouduttaisiin ottamaan ainakin alijäämän verran. Mutta ei ”hätää”, sillä koulutuksesta, asumistuesta, työttömyysturvasta ja peruspäivärahasta poistetaan tuntuvia summia.

Niinistön mukaan Venäjä ”hyökkääjänä” ja ”ilkeilijänä” on omaksunut uhrin aseman, ja lännestä, Suomi mukaan lukien, on muodostettu vaaratekijä. Sanomattakin lienee selvää, että jo yllä olevaan viitaten transatlanttinen liittouma, johon myös Suomi kuuluu, on hirvittävä uhka ja vaaratekijä Venäjälle.

Niinistön huomautus täydellisestä turvallisuudentarpeesta, jolloin mahdolliset aukot turvamuurissa pitää tilkitä sekä puolustuksen suorituskyvyssä että lainsäädännössä, ansaitsee myöspenkomista ja erittelyä.

Niinistö ts. virallinen Suomi syyttää luonnollisesti Venäjää maamme turvallisuuden puutteesta, sillä näin valehdellessaan väitetään Venäjän olleen ja olevan uhka Suomelle.

Mutta tiedusteltaessa sitä, milloin Venäjä on aloittanut Suomen ja suomalaisten uhkailun, väkivaltaisuuden tai sellaiset vastavuoroiset pilkkaamiset maatamme kohtaan kuin Suomen viranomaiset, poliitikot ja valtamedia ovat kohdistaneet Venäjää, venäläisiä ja presidentti Vladimir Putinia vastaan, ei Venäjää vihaavat tahot pysty tähän selkeästi ja totuuden mukaisesti vastaamaan.

Venäjä ei ole syyllistynyt Suomen uhkailuun tai pilkkaamiseen, vaan vieläkin federaation asenne on maamme hallintoa kohtaa ihmettelevän varovainen. Venäjällä osittain toivotaan, että Suomen perikato päättyy Niinistön valtakauteen. Tämä asenne ei kuitenkaan voi jatkua loputtomiin, vaan muuttuu viimein siinä tilanteessa, kun Suomen maaperälle aloitetaan sijoittaa Yhdysvaltojen ohjustentorjunnan tukikohtia yms. sotavarustelua.

Niinistön mukaan ”… mahdolliset aukot turvamuurissa pitää tilkitä…”. Tämä turvamuurin tilkitseminen tarkoittaa sitä, että Suomen poliittiset valtaapitävät, jotka ovat suosiolla luovuttaneet maan poliittisen ja oikeudellisen hallinnan Brysselille, luovuttavat Suomen maaperän sekä sotilastukikohdat Yhdysvaltain asevoimien esteettömään käyttöön.

Joskaan Yhdysvallat ja sen tietyt liittolaiset eivät paikkaile turvamuureja pyyteettömästi, vaan Yhdysvaltojen, ja varsinkin Israelin maailmanvallan edistämiseksi. Nimittäin Yhdysvaltojen tavoitteena on säilyttää ja kasvattaa entistä maailmanvalta-asemaansa Euroopan unionin alueella, poliittisen Lähi-idän alueella sekä poliittisen Tyynenmeren alueella. Viimeksi mainittu sisältää poliittisesti esim. BRICS-maat, joiden tavoitteena on vapautua dollarin valta-asemasta. Nimittäin globaalin tason taloudellinen ja poliittinen valta on nyt siirtymässä Aasiaan, ja tällaista kehitystä ei Israelin kaitsemana Yhdysvallat siedä.

Syytä on huomata, että Yhdysvallat on jäämässä sekä taloudellisesti että poliittisesti Kiinan varjoon. Cohenin (2012, s. 361–371) mukaan esimerkiksi Kiinan valuuttapolitiikan keskeisimpänä tavoitteena on ollut yuanin kansainvälistäminen. Kiinan myönsi vuosina 2009–2010 kehitysmaille enemmän lainaa kuin Maailmanpankki.

Luonnollisesti Suomi muodostaa Washingtonin eturintamana Venäjää vastaan, Venäjälle vaaratekijän. Samoin kuin Ukraina muodostaa transatlanttisen liittouman asevarustelun testauskentän ja sijaissodan Venäjää vastaan.

Niinistön ensimmäinen sekä merkittävin puolustuslinja kulkee jatkossakin suomalaisten korvien välissä. Mainittu ”puolustuslinja” on iskostettu suomalaisten korvien väliin jatkuvalla sotapropagandalla, jossa lietsotaan hirvittävää vihamielisyyttä Venäjää ja venäläisiä kohtaan. Miksi? Sen tähden, että suomalaiset uhraisivat tulevaisuudessa henkensä pohjattomassa sotapsykoosissa Yhdysvaltojen imperialistisen strategian puolesta.

Loppupäätelmät

Yhdysvallat eivät aloita välitöntä sotaa Venäjän kanssa, sillä kysymyksessä on kaksi maailman mahtavinta ydinasevaltiota. Mutta Yhdysvallat ja sen tietyt liittolaiset saattavat tehdä vahinkoa ja uhkaa Venäjälle Suomen välityksellä, kuten Ukraina harjoittaa nykyisin. Suomelle ei siis ole mitään taloudellista eikä puolustuksellista tukea Yhdysvalloista. Lisäksi nykyinen Suomen poliittinen johto on täysin tuhonnut, jo lähes 80 vuotta kestäneet ystävälliset ja yhteistyökykyiset taloudelliset suhteet tärkeimpään naapurimaahamme, suurvalta Venäjään. Täten Suomesta on muodostunut taloudellisesti taantuva ja sodanjalkoihin tallautuva saaristo, jonka auttaminen jää lähinnä myötätunnon tasolle.

Vuonna 2017 Venäjän Suurlähetystö Suomessa kirjoitti sivuillaan, että ”Venäjän ja Suomen hyville naapuruussuhteille ovat luonteenomaisia intensiivinen poliittinen vuoropuhelu, vakaa kauppa sekä Luoteis-Venäjän alueiden välitön osallistuminen yhteistyöhön.”

Tämän jälkeen vuonna 2022 Venäjän ja Suomen väliset suhteet kylmettyivät ja nopeasti luhistuivat kasaan virallisen Suomen toimesta. Suomen poliitikot ja viranomaiset käyttivät tekosyynä suhteiden katkaisemiselle Venäjän aloittamaa erikoissotilaallista operaatiota Donetskin ja Luganskin kansantasavaltojen turvaksi. Venäjän erikoisoperaatio aloitettiin kansantasavaltojen esittämästä avunpyynnöstä 24. helmikuuta 2022, johtuen tiettyjen NATO-maiden tukeman Ukrainan käynnistämästä laajamittaisesta hyökkäyksestä yli 200 000 ”nationalistisotilaan” voimalla viikkoa aikaisemmin.

Tällaisten maiden välisten välittömien suhteiden katkeamisen syynä täytyy tietysti olla kolmasosapuoli, joka voidaan selvästi nähdä transatlanttisen liittouman sanelupolitiikkana, johon Sauli Niinistö ja kokoomuslaiset poliitikot riumurinnoin ovat alistuneet tuhotakseen Suomen negatiivisen globalisaation hyväksi.

Nykyinen hallitus ja eduskunta, puhumattakaan poliittisista valtapuolueista eivät pysty palauttamaan Suomen ja Venäjän suhteita ystävyyden sekä yhteistyön perustalle. Tämä edellyttäisi uusien puolueiden valtaan nousemista. Näiden puolueiden arvopohja pitäisi perustua Suomen itsenäisyyden palauttamiselle, valtiolliselle viisaudelle sekä historialliseen ymmärrykseen.

Markku Juutinen

Lähteet

STT-Pasi Rein (24.8.2023). RUOTSIN SUOMALAINEN nro 43. Presidentti Niinistö: Venäjä rakentaa Suomesta viholliskuvaa, valmiutta terävöitettävä.

Ulkoministeriö. Suomen tuki Ukrainalle (2023). https://um.fi/suomen-tuki-ukrainalle

Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma (2023). https://www.defmin.fi/files/5720/PLM_TTS_23.pdf

Arto Ojanen (05. 01.2023). MITÄ SUOMI ANTAA UKRAINALLE? https://suomensotilas.fi/2023/01/05/mita-suomi-antaa-ukrainalle/

Euroopan komissio (24.03.2023). EU:n apu Ukrainalle. https://eu-solidarity-ukraine.ec.europa.eu/eu-assistance-ukraine_fi

Valtion talousarvioesitykset (2024). https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2024&lang=fi&maindoc=/2024/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:3:

Oleg Burunov (06. 09.2023). Sputnik. Finnish Arms Manufacturer Mulls Partly Relocating Production to Ukraine – Report.

https://sputnikglobe.com/20230905/finnish-arms-manufacturer-mulls-partly-relocating-production-to-ukraine–report-1113134286.html

HS (1.5.2022). Suomi neuvottelee parhaillaan sopimuksesta, joka antaisi USA:lle mahdollisuuden käyttää esteettä Suomen maaperää. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009549253.html

Venäjän ja Suomen väliset suhteet – Venäjän Suurlähetystö Suomessa. https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/venajan-ja-suomen-valiset-suhteet

—-

Cohen, Benjamin I. (2012). The Yuan Tomorrow? Evaluating China’s Currency Internationalisation Strategy’, New Political Economy 17:3, 361-371.