Palveluasumisen hoitomaksut

Äitini joutui vanhusten palvelutaloon. Isäni jäi yhteiseen kotiin asumaan. Kuinka pitkäaikaisen laitoshoidon maksut määräytyvät? Viekö hoitokoti kaikki äitini ja isäni pankkitileillä olevat säästöt?

Pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun perusteista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksu hänen maksukykynsä mukaan. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan laissa tarkoitetusta kuukausitulosta. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 99 euroa.

Jos pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva on välittömästi ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Jos laitoshoidossa olevan puolison tulot ovat pienemmät kuin kotiin jäävän puolison, määrätään maksu hoidossa olevan henkilökohtaisten tulojen mukaan. Samoin tehdään silloin, jos molemmat puolisot ovat pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta perittävä maksu voi olla enintään 42,5 prosenttia edellä mainituin perustein yhteenlasketuista kuukausituloista.

Pitkäaikaisen laitoshoidon maksu peritään hoidon alkamisesta lähtien, kun ympärivuorokautisen laitoshoidon arvioidaan kestävän yli kolme kuukautta. Lain mukaan hoitomaksu ei saa ylittää hoidosta aiheutuvia kustannuksia.

Kuukausituloina otetaan huomioon pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan nettotulot sekä verosta vapaat tulot. Jos tulot vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. Huomioon otetaan palkkatulot, eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet, elinkorot ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot. Huomioon otetaan myös pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat nettotulot kuten korko-, osinko- ja vuokratulot.

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa tuloina otetaan huomioon lisäksi viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut maatalouden ja elinkeinotoiminnan pääoma- ja ansiotulo-osuudet sekä verovelvollisen osuus yhtymän tulosta. Metsätulona otetaan huomioon vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot.

Tuloina ei oteta huomioon mm. lapsilisää, asumistukea, rintamalisää, opintorahaa eikä lasten kotihoidon tukea.

Tulojen vähennyksenä otetaan huomioon asiakasmaksulain mukaisesti suoritetut elatusavut, tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut vastaavat kustannukset sekä kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki).

Asiakasmaksulaki velvoittaa kunnat ja kuntayhtymät alentamaan tai jättämään perimättä maksun silloin, kun sen periminen vaarantaa henkilön tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen perustuu aina yksilölliseen tilannearvioon.

Pitkäaikaisen laitoshoidon maksujen määräytymisessä ei oteta huomioon hoidettavan varallisuutta. Näin ollen kysyjän vanhempien säästöt pysyvät korkotuottoja lukuun ottamatta turvassa.

Kuitenkin, mikäli asiakkaan omaisuuteen kuuluu esimerkiksi kiinteistö tai asunto-osake, voi hoitomaksujen määrä olla niin suuri, ettei hoidettavalle jää tarpeeksi varoja asumismenoihin tai kodin muihin perusmaksuihin. Tämä voi johtaa siihen, että asunto on myytävä.

Theresa Bergroth-Penttilä
OTM, lakimies
Asianajotoimisto Talviaro Oy
www.lakineuvo.fi