Pesetkö pyykkisi oikein?
Usein pesukoneeseen työnnetään samalla kertaa kaikki pyykkikoppaan kertyneet vaatteet. Kiireessä ehtii suurin piirtein valitsemaan kasasta pois ne, joiden takuuvarmasti tietää värjäävän kaikki muut.
Pienellä vaivalla vaatteistaan saa pitempi-ikäisiä ja ne säilyvät hyväkuntoisina pesusta toiseen. Joitakin perusseikkoja kannattaa pyykinpesussa noudattaa. – Nykyisin ihmiset tahtovat pestä jo päivän verran pidettyjä paitoja. Sillä tavalla vaatteet saa kyllä äkkiä kulumaan. Jos paidassa ei ole tahroja, sen voi pistää ulos tuulettumaan ja pitää vielä seuraavanakin päivänä, sanoo Marttojen neuvoja Ritva Nykänen. Päivittäisten pitovaatteiden materiaalien pitää olla kestäviä. Käyttötarkoitusta pitäisi miettiä jo ostovaiheessa.
Lajittele pyykki ennen pesua värien, pesulämpötilojen ja likaisuuden mukaan. Eri pesulämpötiloille voi pesu- tai kodinhoitohuoneeseen hankkia omat korinsa. Muista tyhjentää taskut. Vettynyt ja kasaan myttääntynyt seteli ei ole kiva yllätys vaatteen omistajalle. Oikaise myös sukat ja paidanhihat.
Ennen pesukoneeseen laittamista vaatteista suljetaan vetoketjut ja painonapit, etteivät ne pääse hankaamaan muita pesussa olevia vaatteita. – Taskut käännetään myös nurinpäin. Samalla ne voi harjata nukasta puhtaaksi.
Värikkäät vaatteet, joissa on paljon erilaisia kohotekstejä tai kuvia kannattaa kääntää ennen pesua nurin. Samaa pätee myös helposti nukkaantuviin sukkiin ja t-paitoihin. Pyöriminen pesun aikana irrottaa muuten tehokkaasti viimeistenkin kirjainten sakarat. Vaikeita tahroja voi yrittää poistaa vaatteista ennen koneeseen laittamista.
Tahran poistamisen kanssa kannattaa olla varovainen, jotta välttyy sen leviämiseltä tai koko vaatteen värin vaalenemiselta. Mitä nopeammin tahra poistetaan, sitä paremmin kangas puhdistuu. Tahranpoistoainetta kannattaa kokeilla ensin johonkin vaatteen näkymättömään saumaan. Täytä pesukone samanvärisillä vaatteilla. Älä sekoita keskenään eri lämpötiloissa pestäviä.
– Miesten ja lasten käyttövaatteet pestään kerralla 60 asteessa. Vaatteet eivät pääse pinttymään ja hiki lähtee kerralla. Pölypunkit lähtevät vuodevaatteista 60 asteessa. Värillisiä lakanoita Nykänen pesee itse vähän harvemmin, mieluummin tuulettaa kerran viikossa. Aluslakanat voi vaihtaa parin viikon välein käyttäjän hygieniasta riippuen.
Tyynyliinat vaihdetaan viikoittain. Pesun jälkeen päänaluset voi käydä kuumalla silitysraudalla läpi.
Pesukonetta ei kannata sulloa liian täyteen. Kolme kiloa pyykkiä on saman verran kuin kymmenen litran sanko tiukkaan pakattuna. Siliävyys- eli easy care -käsiteltyjä vaatteita pestäessä kone täytetään vain puolilleen. Sama koskee myös muita arkoja materiaaleja. Pesuaineen ja huuhteluaineen annostelussa on noudatettava ohjeita. Vajaatäyttöohjelmissa tarvitaan vain puolet pesuaineesta.
– EU:n myötä pyykkimääriä on koneellisissa nostettu. Iso mytty ei kuitenkaan puhdistu kunnolla. Käden pitää sopia pyykin sekaan rumpuun rannetta myöten, silloin määrä on sopiva. Ripusta pesty pyykki heti kuivumaan ja oio samalla vaatteet huolellisesti. Aroille tekstiileille kannattaa valita tukeva ripustin, muuten paidat voivat ikävästi venähtää kaula-aukosta ja olkapäiltä.
Kuivausrumpu ei sovi kaikelle pyykille. Jotkut materiaalit eivät kestä kuumaa, ja se pitäisi muistaa myös silittäessä. Arat vaatteet kannattaa silitettäessä kääntää nurinpäin, ettei kankaan pintaan jää silitysraudasta jälkiä. Toinen hyvä keino on silittää kostean pyyhkeen läpi.
Lisää aiheesta:
Ummehtunut haju häipyy fosfaatilla
MIkä lämpötila niistää sienet ja bakteerit?
121°C 15 minuuttia. Toinen keino on 134°C mutta vain 4-8 minuuttia.
Tyysin toisenlainen tapa on käyttää steriloivaa kaasua. Etyleenioksidissa steriloituu 40–45 °C:ssä ja formaldehydissä 73–80°C:ssä. Esimerkkinä sairaalavaatteet tai terveyssiteet, jotka ei tykkää aiemmin mainituista korkeista lämpötiloista..
Minun lapsuudessani, ainakin liinavaatteet keitettiin muuripadassa ja potkua oli lipeä antamassa – nyt tulee ’puhdasta jopa 40 asteessa’ – että onko puhdasta – etoo lautasliina, joka olisi pesty ’40-asteessa syväpuhtaaksi’, kun tietää, että vastahan siitä tahrat olisivat lähteneet .. kun en saata uskoa, että bakteerit edellisen asiakkaan jäljiltä olisivat hukkuneet kädenlämpöiseen pesuveteen?
Kotitaloudessa pesen kaiken 70 asteessa – oli siten ohjeessa mitä merkintää tahansa. Villaa ja silkkiä ei kaapista enää löydy.
Lautasliinoista olen samaa mieltä, mutta bakteerien tappamiseen käyttövaatteista tähtäävä pesu lienee jo liioittelua. Ihmisessä taitaa olla bakteereja jopa enemmin kuin omia soluje, joten meitä voisi kutsua pelkiksi bakteerien kasvualustoiksi. Suuri osa bakteerikannasta on terveyden kannalta neutraalia tai terveyttä edistävää, kuten suolistobakteerit. Liikaan hygienisyyteen pyrkiminen voi johtaa siihen, että luontaisten bakteerien hävitessä, haitalliset bakteerikannat pääsevät kasvamaan elintilan vapautuessa.
Onneksi bakteereja tappavaa keittiön siivousainetta on tietääkseni jo lakattu mainostamasta. Se on kuin oikein yrittäisi kehittää ärhäkämpiä bakteerikantoja kuin ne, joihin olemme jo tottuneet.
Puhatus on puoli ruokaa, mutta siinäkin liika voi olla liikaa.
Niin vaan lautasliinathan tavallisesti silitetään, joten ongelma poistuu pöpösten osalta ihan 200 celsius asteessa. Voi hyvänen aika tuota hirveää pöpökammoa! 😉
Uudenaikaiset ilmalämpöpumpputekniikkaa käyttävät kuivausrummut muuten eivät kuumenna pyykkejä niin kuumiksi kuin nämä entivanhaset. Eli kuivata voi paljon erilaisia tekstiilejä ilman ongelmia. Olen kuivannut perheeni tekstiilit lähes kaikki rummussa jo vuosien ajan ja mitään en ole onnistunut pilaamaan. Tietysti pinnotetut jne tekniset tekstiilit kuivavat jo nopeammin narulla, että niitä en käytä rummussa, mutta mm. PUL-laminaatti kestovaipoissa kestää rummuttamista noin tuhansia kertoja.