Rasvat ja proteiinit karppauksen perustana

Hiilihydraatit ovat yksi elimistömme pääravintoaineista ja energianlähteistä. Ne muuttuvat kehossamme sokeriksi.

-Mitä enemmän hiilihydraatteja syömme, sitä enemmän niillä on vaikutusta verensokeriimme, ja sitä kautta painoomme ja muihin terveysongelmiimme. Sopiva hiilihydraattimäärä vaihtelee paljon eri ihmisillä riippuen mm. perityistä ominaisuuksista ja yksilöllisestä terveydentilasta. Paitsi määrällä, myös syömämme hiilihydraatin laadulla on merkittävä vaikutus, sanoo ravitsemusneuvoja Tarja Tuuli.

Syömme sokeria järkyttäviä määriä, usein tietämättämmekin.

-Limut, karkit, urheilujuomat, maustetut jogurtit, pullat, keksit, viinerit, jäätelöt, murot ja monet valmisruoat ovat lähes kokonaan hiilihydraatteja.

Tärkkelystuotteista kaikki valkoisesta jauhosta tehdyt leivät, pastat ja riisit muuttuvat nopeasti sokeriksi.

-Suuri osa valmisruoista sisältää myös valkojauhoja – ”kevytkeitotkin”. Nopeita hiilihydraatteja sisältävät perunat, perunalastut, ranskalaiset, puurot ja myslit jne. Täysjyvätuotteet ovat jo parempia, ja juurekset sopivat valtaosalle ihmisistä hyvin.

– Myös olut ja teolliset levitteet kuuluvat vältettävien listalle. Jotkut karppaajat välttelevät myös suuria määriä hedelmiä niiden sisältämän hedelmäsokerimäärän vuoksi. Marjoja voin kuitenkin suositella.

Elimistömme ei ole kehittynyt käsittelemään nykyisin syömiämme suuria määriä hiilihydraattia.

-Insuliinihormonillamme on ratkaiseva merkitys verensokerin säätelyssä. Sitä erittyy haimasta avuksemme, jottemme sokeroituisi ja suonemme kittautuisi umpeen, Tarja Tuuli kertoo.

Insuliini on myös rasvaa varastoiva hormoni.

-Sen liiallinen eritys saa aikaan sen, että veren glukoosi muuttuu maksassa triglyseridirasvoiksi, jotka joutuvat vereen ja edelleen varastoituvat rasvasoluihimme.

Korkea insuliinimäärä sitoo näin ravinnon rasvavarastoihin, mikä ylläpitää jatkuvaa nälkää ja voimatonta oloa. Näin lihomme entisestään ja kehitämme liiasta insuliinista johtuvan kolesterolihäiriön, joka on yhteydessä sydänsairauksiin.

Kun syö oikeaa ruokaa, insuliini laskee.

-Jos liiallinen insuliini on tehnyt ylipainoiseksi, terveellisellä karppaamisella suunta muuttuu hyvinkin pian. Rasvasolut alkavat pienentyä luovuttaessaan ravintoa vereen.

-Olo on kylläisempi pitkään ja ihmisellä on energiaa liikkua. Kaloreiden laskemisen sijaan kuunnellaan kehoa ja annetaan sille sitä, mitä se oikeasti tarvitsee.

Nälällä on aina oma viestinsä.

-Nälkä ei lähde syömällä lisää huonoja hiilihydraatteja tai kevyttuotteita. Nälkä rauhoittuu, kun keholle annetaan sitä, mitä se todellisuudessa tarvitsee. Tämän ovat todenneet myös lukuisat karppaajat, sanoo Tarja Tuuli.

Urheileva karppaaja syö runsaasti rasvaa ja proteiineja. Niiden syöminen ei kohota verensokeria eikä lisää insuliinin eritystä. Verensokeri pysyy alhaisena, mutta rasva ja proteiini pitävät ihmisen kylläisenä vähemmälläkin syömisellä.

-Karppauksessa korkea insuliinitaso on normalisoitunut ja rasvasolut pystyvät luovuttamaan varastoimaansa energiaa. Tähän perustuu laihtuminen karppauksen aikana, Tarja Tuuli sanoo.

Hänen mukaansa ei ole mitään syytä pelätä lihan, kalan, kanan, voin, kananmunien, täysmaitotuotteiden, kylmäpuristettujen öljyjen, pähkinöiden, siemenien tai avokadojen syömistä.

-Ne ovat oikeaa ruokaa, erittäin ravitsevaa, terveellistä ja hyvän makuista. Mitä enemmän niitä syöt, sitä kylläisemmäksi tulet, eikä sinun tarvitse syödä huonoa ruokaa enää niin paljon.

-Lisäksi voit syödä erilaisia kasviksia niin paljon kuin haluat sekä muita hyviä hiilihydraatteja kohtuullisesti.

Voiko proteiineja syödä liikaa?

-Käytännössä terveen ihmisen, jolla on munuaiset kunnossa, on vaikea syödä proteiineja liikaa. Proteiinit lisäävät kylläisyyden tunnetta ja niiden aineenvaihdunta kuluttaa energiaa enemmän kuin muiden energianravintoaineiden imeytyminen ja varastointi, Tarja Tuuli vastaa.

Liiallisuuksin vietynä karppauksenkin vaarana voi olla munuaisten vajaatoiminta.

-Liika proteiinien nauttiminen voi olla vaaraksi munuaisten vajaatoiminnassa. Karppaamisen sopivuus on hyvä tarkistuttaa myös muissa vakavissa sairaustiloissa. Joskin mahdollisten sokereiden ja valkojauhojen vaihtaminen terveellisempiin vaihtoehtoihin on varmasti aina hyväksi, Tarja Tuuli sanoo.

Alkuperäinen juttu: Bodaus-lehti, www.karprint.fi